Kuulumiset

 Kuten kaikki ovat huomanneet, en ole enää blogiin jaksanut kirjoitella. Säilytän tämän kuitenkin toistaiseksi, koska täällä on esim. koirien tiedot kivasti yhteen paikkaan koottuna. 

Meidän kuulumisia voi seurata instagramissa @mansikkalajenni -tilillä. Tervetuloa seuraamaan :) Silloin tällöin lisäilen kisavideoita ym. myös Youtube-kanavalleni. 

Kiertopalkinto

 

Karma palkittiin Pirkanmaan Noutajakoirayhdistys ry:n vuoden 2020 parhaana rally-tokokoirana. Lisäksi Karma sai Nuuskuilta valioitumisen kunniaksi oman kuksan kaiverruksella. Kiitämme yhdistystä muistamisesta!

Viime vuonna loppuvuodesta vähän naureskelin, että tuli tämä vuoden 2021 kisatavoitekin sitten täytettyä jo silloin 2020 puolella, kun Karmasta tuli rallyvalio. Onni, että näin kävi, koska tämä nykyinen kalenterivuosi on toistaiseksi näyttänyt kisojen suhteen ihan onnettoman huonolta, kun kaikki on vain koko ajan peruttu...
Mutta jospa kesällä pääsisi taas vähän kisailemaankin!

Usvan terveystulokset

 Usva kävi tammikuun alkupuoliskolla luustokuvissa. Otettiin samalla kerralla kaikki viralliset kuvat: lonkat, kyynärät ja selkä. Lausunnotkin tulivat Kennelliitosta tosi nopeasti ja kaikki näytti olevan priimaa. Lonkat A/A, kyynärät 0/0 ja selkä LTV0, VA0, SP0. Huippua!

Päivitykset

 Koska olen ollut hidas päivittämään blogia, niin kannattaa ottaa seurantaan meidän Instagram-tili, joka on usein enemmän ajan tasalla tuoreimpien kuulumisten suhteen. Toki pidemmät jutut löytyvät jatkossakin entiseen tapaan täältä blogista.

Vuosi 2020 ja vuoden 2021 suunnitelmia

 Monen muun tavoin on pakko todeta, että olipahan merkillinen vuosi. 

Vala

Vala oli ilmoitettuna muutamaan rallykisaan, mutta yhteenkään ei päästy osallistumaan (juoksut ja kisojen perumiset). Viimeksi olen siis kilpaillut Valan kanssa joulukuussa 2019, ja alkaa aika vahvasti näyttää siltä, että se kisa on ollut meidän viimeisemme. Valan etujalasta löytyi omituinen ihomuutos/patti, joka tutkittiin ja todettiin hyvänlaatuiseksi karvatuppi kasvaimeksi. Lisäksi Vala loukkasi autoon hypätessään varpaansa, ja se edelleen hiukan tietyissä tilanteissa varoo jalkaansa. Loppuvuodesta Vala kävi myös hammaslääkärissä, jossa siltä poistettiin hammaskivi ja yksi takahammas. Muutoin Vala on kuitenkin oikein hyväkuntoinen, pirteä ja iloinen veteraanikoira, joka tykkää ulkoilusta ja hajujen nuuskuttelusta. Mielellään se myös höntsää muiden koirien treeneissä mukana. Toivotaan hyvää terveyttä myös vuodelle 2021.

Karma

Karma pääsi vuoden aikana osallistumaan neljään rally-tokokilpailuun mestariluokassa, mikä on minulle ennätyksellisen vähän kisojen vuoden aikana. Tuloksellisesti nämä neljä kisaa kuitenkin riittivät täyttämään ihan kaikki unelmat, kun Karma napsi hyviä pisteitä ja sai ensin RTK4-koulutustunnuksen ja sitten vielä FI RTVA -tittelin. Karma steriloitiin kesällä pahojen valeraskausoireiden vuoksi (oireet ilmestyneet ja pahentuneet joka juoksulla pentujen syntymän jälkeen). Sterkan jälkeen Karma on ollut kaikkinensa pirteämpi koira.

Seuraavana vuonna haluaisin päästä osallistumaan Karman kanssa rallyn SM-kisoihin. Sitä ennen pitää saada vielä kasaan riittävät karsintatulokset, jotta edes voisimme olla oikeutettuja kisapaikkaan. Harmillisesti tammikuun kisat on jo peruttu, mutta jospa keväällä sitten saisi taas kisoja järjestää... Muutoinkin tietysti koitan haastaa itseäni ja pyritään tekemään mahdollisimman hyviä ja nopeita ratoja. Meillä on kiva treeniryhmä koossa TamSKin rallyvalkussa. Karman kanssa on kiva kisata ja olla yhdessä kehässä. Hiukan mielessä kutkuttelee myös ajatus tokon aktiivisemmasta treenaamisesta, mutta siinä nyt vähän ärsyttää veivaaminen sääntömuutoksen kanssa, että milloinkas ne muutokset sitten oikeasti tulevat voimaan.

Usva

Voi Usva, Usva... Tämän koiran kanssa ei pääse liian helpolla. Vuoden aikana on riittänyt kaikenlaisia tilanteinta arjessa. Lisäksi Usva kävi taippareissa kesällä, mutta harmillisesti se paineistui koetilanteesta niin paljon, että säikähti laukauksia. Harmitti ihan mielettömästi, koska en todellakaan olisi halunnut viedä koiraa tällaiseen tilanteeseen, jos olisin tiennyt sen reagoivan niin voimakkaasti. Treenit olivat kuitenkin sujuneet ihan hyvin, ja Usva on pystynyt tekemään kaikki tehtävät ongelmitta (myös niiden laukausten kanssa). En tiedä, mennäänkö koskaan yrittämään uudestaan, ehkä ei. 

Usva oli myös loppuvuonna ilmoitettu sekä tokon että rally-tokon alokasluokkiin, mutta molemmat kokeet peruttiin. Ilmoitin Usvan tammikuulle tokokokeeseen ja suunnittelin myös rallykisoja, mutta kas vain nekin peruttiin sitten kaikki. Että ehkä osallistutaan joihinkin kisoihin ensi vuonna, tai sitten ei... turhauttaa itseä ohjaajana ihan hirveästi tällainen jatkuva kisojen peruminen. Taipparifiaskon jälkeen epäilyttää myös hieman, miten Usva suhtautuu muihin kisatilanteisiin. Vaikka tokossa ja rallyssa ei sentään laukauksia tai muuta sellaista ole. Luustokuviin Usva on vihdoin menossa tammikuussa, joten toivotaan että sieltä ei ainakaan tulisi mitään ikäviä yllätyksiä. Ensi vuodelle toivoisin sekä Usvalle että ohjaajalle hyviä hermoja ja pitkää pinnaa.

Syksyn kisat Karman kanssa

 Koska tämä blogin päivittäminen on hidasta, niin kannattaa ottaa seurantaan meidän instagram-tili, josta löytyy aina lyhyesti tuoreet kuulumiset!

Tässä nyt kuitenkin vihdoin tiivistelmä vuoden 2020 rally-kisoista. Kisakausi jäi koronaviruksen takia harmillisen lyhyeksi - ehdittiin koko vuonna kisata vain neljässä kilpailussa! Enpä osannut vuosi sitten aavistaakaan suunnitelmia tehdessäni, että tilanne voisi olla tämä.

Karman ensimmäinen mestariluokan kisa oli elokuussa 15.8. Kisatilanne oli outo, koska kilpailijat joutuivat odottelemaan ulkona ja halliin pääsi vasta ennen omaa vuoroa. Vaikka olikin tuttu paikka (oma kotihalli), niin varmaan pitkä kisatauko itsellä painoi (edellisen kerran olin kisannut viime vuoden joulukuussa). Jännitti ihan turhan paljon ja virheitä tuli. Tuloksen saaminen oli kuitenkin tämän kisan tavoite, ja sehän saatiin ihan kirkkaasi 81 pisteellä.

Seuraavaksi osallistuimme edellisistä kisoista kuukauden päästä syyskuun kisoihin 13.9. Ensimmäinen kyltti liikkeestä maahan kierrä koira tuotti hiukan päänvaivaa, kun Karma ei aluksi mennytkään maahan vai jäi seisomaan. Tämä on tylsä kisatilanteen ongelma, joka on toistunut useammin. Uusinnalla tehtävä onneksi onnistui. Lisäksi pari ykkösen virhettä mahtui radalle. Lopputulemana kuitenkin 95 p. ja ensimmäinen valionarvoon oikeuttava tulos.

Kisaaminen jatkui taas kuukauden tauon jälkeen lokakuussa 11.10. Itse olisin tältä radalta antanut vähän enemmän pistevähennyksiä, mutta tuomari näki meidän ratasuorituksen 98 pisteen arvoiseksi. Tämä oli Karman kolmas mestariluokan tulos ja siten se sai koulutustunnuksen RTK4. Kilpailu oli Pohjois-Hämeen kennelpiirin piirinmestaruuskilpailu. Meillä on kyllä järjettömän kovatasoiset koirakot tällä alueella. Karman 98 pisteen tuloksella sijoituttiin vasta seitsemänneksi! (ja arvosteluasteikko oli käytössä ihan koko skaalalata, useampi jäi ilman tulosta ja tuloksia oli aina 70 pisteestä 100 pisteeseen)

Vuoden 2020 viimeiset kisat olivat marraskuussa 19.11. Näistä kisoista on video alla. Edestä puolenvaihto sujui omituisesti, ja siitä napsahti -1 virhepiste. Maaliin tulimme siis tuloksella 99 p, mikä tarkoitti myös sitä, että Karmasta tuli neljällä mes-kisalla Suomen rally-tokovalio! Tässä kisassa meitä oli neljä koirakkoa samoilla pisteillä kilpailemassa palkintosijoista 2. - 5., ja kaikki me aikavertailuun joutuneet olimme treenikavereita. Hieno kuulua tähän treeniporukkaan! Vaan nytpä me vissiin aletaan treeneissäkin kellottamaan suoritusaikoja, että saadaan sekunteja nipistettyä ;) Karma ei yltänyt palkintosijoille, mutta saimme kuitenkin tuomarin palkinnon. 

Että sellainen kisavuosi sitten. Tämän vuoden tavoitteena meillä oli se RTK4-koulutustunnus ja valioituminen oli haaveissa sitten vuodelle 2021, mutta tämä kävikin nyt näin nopeasti. Ensi vuonna sitten kohti uusia haasteita.

Valan kuulumisia

Valan harrastusvuosi on mennyt hiljaiselon merkeissä. Satunnaisesti on kyllää treenailtu ja useampaan rallykisaan olin myös Valan ilmoittanut. Milloin mistäkin syystä osallistuminen peruttiin, jouduin itse perumaan (Valan juoksut) tai kisa peruttiin... Olin aiemmin vähän ajatellut, että vuosi saattaisi olla Valan viimeinen kisavuosi, mutta eipäs me nyt sitten edes päästy tänä vuonna kisaamaan kertaakaan! SNJ:n rallymestaruuskisa siirrettiin ensi kevääseen ja sinne meillä on periaatteessa ilmoittautuminen yhä voimassa, joten jospa sitten silloin päästäisiin vielä starttaamaan. 

Elokussa Vala satutti vasemman takajalkansa jalkansa autoon hypätessään. Ensin näytti, että ontuminen meni levolla ohi, mutta sitten Vala kuitenkin alkoi kieltäytyä korkeista hypyistä (se autoon hyppääminen esim.) tai hypyn jälkeen vinkaisi ja alkoi ontua uudestaan lyhytaikaisesti. Se ei myöskään kävellyt portaissa puhtaasti, vaikka tasamaalla liike oli hyvää. Käytiin Veterissä tutkimuksissa ja siellä eläinlääkärikin jo ehti pariin kertaa varmistaa minulta, että oletko nyt ihan varma, että koira ontuu ja onko se varmasti vasen takajalka, kun ei mitään selvää reaktiota tullut ja koira toki reippaasti tassutteli sisään tutkimushuoneeseen kaikkia neljää jalkaa tasapainoisesti käyttäen. Vaan löytyipäs vika sitten lopulta: sen vasemman takajalan nuljuluiden alueelta 4.varpaan taivutuksesta. Vala sai viikon kipulääkekuurin ja ohjeeksi lisää lepoa, alkuun hyvin kevyellä lenkkeilyllä ja pikkuhiljaa rasitusta lisäten (mutta kuitenkin välttäen äkillisiä kääntymisiä ja hyppyjä). Toistaiseksi näyttää nyt tämän vamman suhteen ihan hyvältä. Autoon Vala ei tykkää hypätä enää, mutta voi olla että sillä on nyt vaan muistissa näihin hyppyihin liittyneet kiputilanteet. 

Ensi viikolla Vala on menossa hammaskiven poistoon ja ajattelin, että otetaan samalla röntgen purukalustosta, että nähdää missä kunnossa se oikeasti on. Päällepäin sillä on myös aika paljon kulumaa monissa hampaissa.

Patologin vastaukset

 Jahas, jahas, onpas blogin päivittäminen vallan unohtunut! 

Karmalle saatiin jo hyvän aikaa sitten patologin vastaukset nisäkasvaimesta sekä kohdusta. Nisäkasvain oli jokin hyvänlaatuinen pieni kasvain ja kohdun osalta oli kyseessä suurehko kystisesti laajentunut tiehyt (ei kasvaimeen viittaavaa). 

Karman sterilaatio

Karmalle on pentujen jälkeen tullut vähitellen pahenevia valeraskauksia, jotka huipentuivat viime keväänä voimakkaisiin oireisiin, joihin tarvittiin lääkitys. Tiesin, että näin ei voida jatkaa ja päivystävä eläinlääkärikin suositteli heti sterilaatiota ennen seuraavia juoksuja. Sterkka-ajankohdan kanssa olikin sitten seuraava rumba, kun ne valeraskausoireet (maidontulo) eivät tahtoneet oikein loppua. Odotin Karmalle seuraavia juoksuja kuitenkin jo heinä-elokuulle, ja ennen niitä pitäisi ehtiä leikkaukseen. Lopulta Karma pääsi leikkaukseen heinäkuun alussa. 

Sterilaatio oli tarkoitus tehdä tähystyksellä. Kohdusta löytyi kuitenkin jokin piehekö kasvain tms., joten kohtu jouduttiin myös poistamaan, eli tätä varten jouduttiin kuitenkin tekemään isompi haava. Lisäksi Karmalta löytyi yllättäen myös pieni maitorauhaskasvain, joka poistettiin sekin samalla. Näytteet lähtivät patologille tutkittavaksi. Vastauksia odotellaan vielä, toivottavasti saadaan ne jo piakkoin.

Karmasta oli huoli, että mitenkähän operaatiosta toipuminen tällä kertaa sujuu, kun sille on aiemmin tullut aika voimakasta pahoinvointia. Nyt Karma oli eläinlääkärissä leikkauksen jälkeen saanut Nutriplussaa heti, kun oli siellä kieltäytynyt syömästä omia nappuloitansa. Lisäksi leikkauksen aikana Karma oli ainakin nesteytetty kunnolla (koska pissaa illalla kotona tuli melkoiset määrät...). Tämä varmasti auttoi nyt saamaan toipumisen alkuun, koska ruoka (tai ensin herkut ja sitten seuraavana päivänä ruokakin) alkoi heti maistua ja selvisimme ilman pahoinvointeja. Muutoinkin toipuminen on sujunut todella hyvin ja meilläkin toipilasajan suurimmaksi haasteeksi on osoittautunut yritys pitää koiraa levossa...

Ihopatti

Koirahieroja huomasi viime viikolla keskiviikkona Valaa hieroessaan Valan toisessa etujalassa ranteen yläpuolella omituisen, muhkuraisen patin. Kotona leikkelin alueelta karvoja pois, ja huomasin patin alueelta ihosta törröttävän muutamia "liuskoja". Vala on kuitenkin koko ajan ollut todella pirteä ja iloinen ja liikkuu ihan normaalisti, eikä ole yhtään jalkaansa aristanut. 

Maanantaina Vala kävi lääkärissä näyttämässä jalkaansa, ja patista otettiin ohutneulanäytteet. Tänään lääkäri jo soitteli patologin vastauksen, ja onneksi näytteissä ei ollut mitään pahanlaatuista. Todennäköinen diagnoosi lausunnon mukaan on follikulaarinen hyperkeratoosi, hyvänlaatuinen keratiinia tuottava karvatuppialkuperää oleva kasvainmuutos tai karvatuppi- eli follikulaarikysta. Toistaiseksi näyttää ainakin siltä, että tälle ei nyt tarvitse tehdä mitään, koska se ei koiraa näytä mitenkään vaivaan. Sitten jos ihomuutos alkaa kovasti kasvaa ja/tai haitata koiraa, täytyy miettiä mahdollista operointia. Alue on kuitenkin eläinlääkärin mukaan melko hankala, kun siinä menee laskimo ihan alla, eikä alueella ole juurikaan ns. ylimääräistä kudosta. Toivotaan siis, että tätä ei tarvitse ryhtyä operoimaan. 

Vuoden koira -kisojen tuloksia

Palataan hetki vielä viime vuoteen ja vilkaistaan muutamien "vuoden koira" -kisojen tuloksia. Tykkään yleensä ilmoittaa omien koirien tulokset mukaan, vaikka tietäisinkin, ettei voittoa tai edes kärkisijoja näillä tuloksilla saada... Mutta sitä vartenhan se kisa on, että sinne osallistutaan! Tylsää olisi olla voittaja, jos olisi sarjan ainoa osallistuja, on paljon hauskempaa, mitä enemmän on osallistujia :)

Novascotiannoutajat ry:n Vuoden 2019 Rally-tolleri -sarjassa Vala sijoittui (taas...) toiseksi. Ikuinen kakkonen siis tässä sarjassa :)

Karma sijoittui Rally-tolleri kisassa sijalle 7. ollen paras voi-luokan koira.

Novascotiannoutajat ry:n Vuoden 2019 Veteraani -tolleri sarjassa Vala oli 6.

Tampereen Seudun Koirakerhon vuoden 2019 Rally-koira -kisassa Vala sijoittui 8. ja Karma 12.

Karma sairastaa (taas...)

Blogi onkin viettänyt melkoista hiljaiseloa alkuvuoden ajan. Yritetäänpä korjata asia ja päivitellä nyt kevään mittaan meidän kuulumisia tänne! Nyt alkuun kurjempaa asiaa, mutta toivottavasti ollaan jo parempaan menossa.

Pääsiäisviikolla tiistaina Karma alkoi oireilla oudosti. Ensin se kieltäytyi syömästä aamuruokaansa ja oli vaisu. Myöhemmin päivällä se liikkui kovin vaikean ja kipeän oloisesti eikä esimerkiksi suostunut istumaan ollenkaan. Makuulle meneminen oli työlästä samoin maasta ylös nouseminen. Mikään ruoka ei maistunut. Valeraskausoireita sillä oli ollut jo jonkin aikaa, ja edelliset juoksut olivat tammikuussa, joten mielessäni kaihersi pelko kohtutulehduksesta. Toinen epäilys oli jokin selkään liittyvä kiputila. Mitään Karma ei kuitenkaan varsinaisesti aristanut, vaikka koko koiran tunnusteli läpi. Soittelin eläinlääkärille ja hänen kanssaan juttelin rauhassa tilanteen ja koiran oireet läpi. Ell päätyi suosittelemaan varmuuden vuoksi käyntiä vastaanotolla, jotta kohtu voitaisiin ultrata. 

Tampereen Veterin päivystys oli ruuhkainen, eikä meitä olisi sinne voitu kuulemma ottaa ennen puoltayötä vastaan. Hattulassa sen sijaan oli hyvin tilaa, joten Karma lähti sitten mieheni kanssa autoajelulle sinne minun jäädessäni nukuttamaan lasta kotiin. Onneksi tehtiin näin, koska siellä koira pääsi ilman odotteluitta heti tutkittavaksi ja lyhyen tutkimuksen jälkeen takaisin kotimatkalle, niin että olivat vielä hyvissä ajoin illalla takaisin kotona. Karmalle tehtiin yleistutkimus ja kohtu ultrattiin. Kohdussa ei näkynyt nestettä eikä ollut viitteitä tulehduksesta. Diagnoosiksi Karma sai siis lopulta "vain" valeraskauden. Hiukan oli minulla kotona epäuskoinen olo, kun mieheni laittoi viestin tästä. Siis pelkkä valeraskaus. Huhhuh. 

Karmalle määrättiin 6 pv:n Kelactin vet -kuuri maidon eritystä ja valeraskausoireita hillitsemän. Lisäksi eläinlääkäri suositteli sterilaation tekemistä ennen seuraavia juoksuja. Olin jo itsekin kotona miehelle sanonut, että jos nyt ei ole kohtutulehdus, joka jouduttaisiin operoimaan, niin lienee joka tapauksessa se hetki, että tämän episodin jälkeen varataan Karmalle leikkausaika. Tuon Kelactinin haittavaikutuksena kerrotaan oksentelu, jonka kuitenkin tulisi loppua melko pian lääkkeen aloituksen jälkeen. Valitettavasti Karman kohdalla ei sitten näin käynyt, vaan koira oksensi kaiken syömänsä vielä torstainakin. Soittelimme Hattulaan ja eläinlääkäri sanoi toimittavansa apteekkiin puhelinreseptin pahoinvoinninestolääkkeeseen. Sain pian puhelun jälkeen viestin, että resepti on soitettu ja lääkkeen voi hakea. Lähdin Turtolan apteekkiin, jossa sitten kerrottiin, että ei heillä olekaan tätä ko. lääkettä saatavilla ja on tukkuriltakin loppu. Apteekista oli kuulemma soitettu ell-asemalle, mutta eivät olleet vielä tavoittaneet lääkäriä ja odottivat nyt lääkärin takaisinsoittoa, että voiko lääkkeen vaihtaa toiseen. Käskivät minun mennä kotiin ja odottaa, että ilmoittavat sitten kun lääkäri on tavoitettu. Harmi vaan, illan aikana ei kuulunut mistään mitään, ja lopulta lääke jäi meiltä saamatta... soitin itse vielä apteekkiin ja sieltä iloisesti todettiin, että juu me ollaan huomenna pitkäperjantaina kiinni, mutta lauantaina sitten taas auki ja silloin tämä viimeistään selviää. Vastasin, että lauantai on kyllä jo liian myöhäistä sitten.

Karma oli kuitenkin pe illalla ihan ok kunnossa, ei vaikuttanut kuivuneelta, mutta syömään se ei suostunut mitään. Olimme siis yön rauhassa kotona tilannetta seuraille ja perjantaina sitten taas uutta puhelua eläinlääkärille. Tällä kertaa saivat vähän paremmin asioita selvitettyä ja Yliopiston apteekista löytyi meille vielä tätä pahoinvoinninestolääkettä ja sain sinne puhelinreseptin. Ajelin aamupäivällä keskustaan hakemaan lääkkeen sekä ostin samalla Nutriplus-geeliä, josta olin saanut hyvän vinkin. Perjantaina Karma ei suostunut edelleen mitään syömään, paitsi tuota geeliä. Lauantaina se söi muutaman Valan nappulan ja kermaviiliä, mutta kääntyi heti pois kupilta, jos yritin tarjota sille "toipilasruokaa" eli lihalientä, keitettyä broilerin jauhista tai riisiä. Ilmeisesti sille oli syntynyt tosi vahva mielikuva pahoinvoinnista liittyen näihin ruokiin. Nuo nappulat, joka ei ollut siis sitä kuivaruokaa, jota Karma yleensä on syönyt, alkoivat kuitenkin maistua sille. Sunnuntaina Karma söi jo niitä nappuloita melko hyvällä halulla ja oli silminnähden pirteämpi koira. 

Nyt toivotaan, että selvittiin tästä episodista, eikä tule takapakkia. Jahka voi olla varma valeraskausoireiden loppumisesta ja hormonien tasaantumisesta aletaan katsella sitä sterilointiaikaa. Ennen pentujen saamista Karmalla ei juuri ollut valeraskausoireita, pentujen jälkeen näitä on vähitellen alkanut ilmestyä.

Jos jotakin positiivista: Eipähän joutunut perumaan yhtäkään kisastarttia tämän takia...

Karma hammaslääkärissä

Ennen joulua huomasin Karmalla lohjenneen P4-hampaan. Joku aika sitten olimme ihmetelleet, kun Karma kieltäytyi syömästä vähän paksumpaa puruluuta, mutta ohuet tikut sille kelpasivat. Soitin eläinlääkäriin ja sain poistoajan loppiaisen jälkeen. Sovittiin, että samalla otetaan röntgenkuvat koko suusta, jotta voidaan tsekata kaikkien hampaiden tilanne. 

Operaatio sujui hyvin ja lohjennut hammas saatiin poistettua. Hampaista putsattiin  poispois hammaskivi, jota ei onneksi paljoa ollut. Muut hampaat olivat hyvässä kunnossa. Parin hampaan kohdalla oli lievähköjä parodontiittimuutoksia, mutta kuulemma ihan tyypillinen tilanne tämän ikäiselle koiralle.

Karma oli operaatiopäivän ajan tokkurainen kotona, mutta sen jälkeen se on ollut hyvin reipas ja iloinen. Kipulääkettä se toki vielä on saanut, mutta katsotaan, josko huomisesta eteenpäin pärjättäisiin jo ilman sitäkin (ohje oli antaa kipulääke 3-5 päivää, ja neljä päivää sitä on annettu) . Hampaan poistokohta suussa on tosi siistin näköinen. Kerrankin kiltti koira aloitti juoksunsakin nyt tähän samaan aikaan. Hyvä pitää pieni treenitauko ja sitten taas mennään.

Vuosi 2019 ja vähän tulevaisuuden ajatuksia

Vuodelle 2019 en ääneen juuri uskaltanut juurikaan tavoitteita asettaa. Meille syntyi pieni poika maaliskuun lopussa, joten vuosi on ollut aika erilainen kuin aiemmat vuodet. Toisaalta koirien kanssa on ehtinyt viettää enemmän aikaa, kun olen ollut helmikuun puolivälistä lähtien kotona vanhempainvapaalla. Toisaalta taas tuntuu, että aikaa ja jaksamista harrastamiselle ei oikein löydy, ja univelkaiset aivotkin toimivat välillä ihan miten sattuu.

Lajeista vuosi on kulunut pääasiassa rally-tokon parissa. Kisatakin ehdittiin ihan mukavasti kuitenkin, kaikesta huolimatta. Valan kanssa kisattiin 9 starttia ja Karman kanssa 5. Kaikista kisoista saatiin tulokset. Toukokuussa Valasta tuli Suomen rally-tokovalio (FI RTVA), joten yhdestä isosta unelmasta tuli totta. Karma sai elokuussa avoimen luokan koulutustunnuksen RTK2 ja joulukuussa voittajaluokan koularin RTK3. Minut valittiin kummankin koiran kanssa Tampereen seudun koirakerhon piirinmestaruusjoukkueeseen (Vala mes ja Karma avo) ja yhdessä joukkuekavereidemme kanssa nappasimme joukkuekultaa. Rotumestaruuskisoissa Valalle tuli kallis virhe ja jäimme vailla sijoitusta. Karma sen sijaan debytoi silloin voittajaluokassa tehden miltein täydellisen radan. Joulukuun puolivälissä oli vielä Suomen noutajakoirajärjestön mestaruuskisat, jonne lupauduin Valan kanssa Pirkanmaan Noutajakoirayhdistyksen joukkueeseen. Sairastapauksen myötä Karmakin sitten nousi varakoirapaikalta mukaan joukkueeseen. Molemmat koirat tekivät huippuhyvät radat, ja Vala sai mestaruuspronssia ja Karma voitti voittajaluokan. Pirkan Nuuskujen joukkue nappasi joukkuekultaa. Nyt kun taaksepäin katsoo, niin meillä on ollut aika hieno harrastusvuosi! Kisatulosten lisäksi treeneissä on ollut kivaa. Syksyllä tein hiukan haikean päätöksen ja jätin hakematta rallytreenipaikkaa Valalle. Karma puolestaan sai hakemani paikan TamSKin rallyvalkusta (ja Vala toimii varakoirana).

Nomea treenattiin ihan liian vähän. Siihen ei vaan tuntunut se aika eikä energia riittävän, mikä harmittaa minua. Karman ja Usvan kanssa käytiin muutaman kerran treenaamassa. Usvan kanssa harjoiteltiin uimista, mutta edelleen vieraista rannoista veteen meneminen tökkii, joten taipparit jäivät yhä kaukaiseksi haaveeksi. 

Tokoa treenattiin vielä alkuvuodesta, mutta sitten se taas jäi rallyn jalkoihin. Syksyllä sain kuitenkin talvikaudeksi Usvalle treenipaikan ihanan kouluttajan ryhmään. Näistä treeneistä on saatu kovasti apuja ja päästy eteenpäin ongelmakohtien kanssa. Vaikka paljon enemmän pitäisi ehtiä harjoitella, täytyisi jaksaa kotonakin treenata.

Näyttelyssä käytiin elokuussa koko lauman kanssa, kun tollerierkkari järjestettiin Tampereella. Karmalle EH ja Valalle ja Usvalle H:t, eli ei kovin kummoista menestystä, mutta tulipahan käytyä. Usvalla on nyt ainakin sitten olemassa yli 2v iässä saavutettu näyttelytulos.

Karman pennuista Toska (Sv Kuohuva Koski) suoritti taipparit hyväksytysti ja kävi pari kertaa näyttelyissä saaden EH. Kero (Sv Kohiseva Koski) kävi MH-kuvauksessa ja sai tokosta 2x ALO1 -tuloksen sekä näyttelystä H. Toska ja Kero myös molemmat kuvattiin lonkkien ja kyynärien osalta terveeksi ja silmätkin näyttivät hyvältä (Toskalla lievä distichiasis). Ihanaa, että harrastatte! :)

Tälle vuodelle en viitsi tarkkoja suunnitelmia tehdä tai asettaa tavoitteita. Mennään taas sen mukaan, mikä mukavalta tuntuu. Toivon vain, että saadaan harrastaa ja nauttia siitä. Palaan itse keväällä takaisin töihin, jolloin arkirytmi muuttuu taas. Karmalle toivon rallysta mestariluokan koularin saavuttamista. Vähän vielä pitää treenata, että saadaan kaikki tehtävät haltuun, mutta ehkä jo keväällä uskaltaisin ilmoittautua kisoihin. Nome on sellainen ikuinen "pitäisi treenata" -juttu, joten katsotaan nyt sitten, mitä saadaan aikaiseksi sen suhteen vai saadaanko mitään. Usvalle ihan varovaisesti haaveilen jostakin kisastartista tokossa tai rallyssa, mutta sitä varten täytyisi oikeasti panostaa ja treenata enemmän. Valan kanssa treenaillaan, mitä huvittaa. Vala täyttää maaliskuussa 10v, joten aktiivisin harrastusvaihe alkaa olla takanapäin. 

Loppuvuoden kisakuulumiset

Marras-joulukuussa kisasin rally-tokossa koirien kanssa vielä kolmessa eri kilpailussa, kaksi starttia Valan kanssa ja kaksi starttia Karman kanssa.

Marraskuun lopussa 30.11.2019 osallistuin Karman kanssa Tamskin kisoihin voi-luokkaan. Kaikki sujui muuten hyvin, mutta liikkeestä maahanmeno oli ylivoimaisen vaikea tehtävä suorittaa. Neljäntenä kylttinä oli maahanmeno, jonka Karma ensin istuin. Uusittiin tämä ja uusinnalla meni ok maahan. Sitten myöhemmin radalla oli 1-2-3 askelta seiso-istu-maahan, ja tässäkin Karma istuin maahanmenon. En jaksanut tätä pitkää tehtävää alkaa uusia, vaan päätin, että otetaan sitten sen kymppi tästä ja jatketaan eteenpäin. Kisakirjojen jaossa tuomari Maria Riski mainitsikin, että olipas hyvä, kun en enää tätä tehtävää uusinut, kun se maahanmeno näytti niin tökkivän ja muutoin oli sujuvaa tekemistä. Kommentti lapussa: "Hienoa työskentelyä!". Yhteensä 87 p. ja tuomarin palkinto.

Video Karman radasta 30.11. kisoissa:

Maanantaina 9.12. osallistuin Valan kanssa Tamskin iltakisoihin mes-luokkaan. Tuomari Päivi Nummi oli laatinut melko haastavan radan, jossa vaadittiin tarkkaa tekemistä ja kuuntelua. Vala ei valitettavasti ihan koko aikaa ollut korvat auki, joten muutamia virheitä mahtui mukaan. Heti ensimmäisenä kylttinä oli istu, seiso, maahan - mikä murheenkryyni! Valahan siihen teki edelliskisojen tapaan sitkeästi istu, seiso, istu -suorituksia. Uusittiin kerran ja tokallakin kerralla siis sama virhe, joten jatkoin sitten vaan eteenpäin, kun tuskimpa se olisi sitä toisellakaan uusimisella oikein tehnyt. Ensimmäiseltä kyltiltä siis -13 p. Neljänneltä kyltiltä koira eteen ja oikealta oikealle tuli -1 p. tvä ja samoin viidenneltä kyltiltä koira eteen ja vasemmalta oikealle -1 p. tvä. Eteenistumiset olivat tahmeita ja toisella kyltillä Vala aivasti eteentullessaan. Ajattelin, että siitäkin saattoi tulla kymppi, koska Vala ehkä istui kahteen kertaan... tilanne oli vähän hassu ja epäselvä, kun moni katsojakin oli vähän ihmeissää, että mitä siinä tapahtui. Tuomari tulkitsi kuitenkin meidän onneksi vain ykkösen virheeksi tämän. Myöhemmin radalla oikean puolen tuplasaksalaisessa Vala ei ollut kuulolla, vaan lähti tekemään jalkojen välistä puolenvaihtoa (joka oli ollut tätä edeltävä tehtävä). Uusinnalla tuplasaksalainen sujui ok. 

Kivaa oli, että tuomari ja sihteeri olivat arvostelulappuun muutamaan kohtaan ehtineet myös sivuhuomatuksiin kirjoittamaan "hieno" -kommentteja. Vala sai tällaiset kommentit valkovuokosta (!!!), 360 oikeaan (koira oikealla) ja pyörähdys (koira oikealla) kylteiltä :) Lisäksi tuomarin kommentti lapussa: "Ihana kontakti! Taitavaa tekemistä!". Pisteitä 82 p. Turhia virheitä tuli, mutta mukaan mahtui myös paljon onnistumisia. 

Iltakisa jäi kuitenkin vähän kaivelemaan, kun kisafiilis siellä ei ollut (taas) oikein sitä mitä toivoin, eikä kumpikaan meistä osannut olla rentona. Valan kanssa juttelinkin kotona myöhemmin, että haluaako se jo jäädä kokonaan eläkkeelle näistä hommista. Saman viikon lauantaina meillä olisi vielä kuitenkin yhdet kisat, joten päätettiin katsoa ne läpi nyt ainakin. Lupasin Valalle hampurilaisen, jos sieltä tulee vähintään 95 pistettä.

Lauantaina 14.12. herätyskello soi 5.00 ja aamutoimien jälkeen lähdin Valan ja Karman kanssa ajelemaan pimeässä ja räntäsateessa kohti Espoota, jossa edessä olisi Suomen Noutajakoirajärjestön rally-tokomestaruuskisat. Vala oli ilmoitettu mukaan Pirkan Nuuskujen joukkueeseen ja Karman ilmoitin kisaan muuten vaan kokemusta hankkimaan vieraasta paikasta. Harmillisesti perjantai-iltana tuli viestiä, että meidän joukkueen toinen mes-luokan koira oli sairastunut, tosi kurja tilanne heille joutua jättämään kisat väliin ihan viime metreillä. Näinpä sitten Karma nousi myös mukaan joukkueeseen. 

Kisa alkoi mes-luokalla aamulla. Kisapaikka oli vähän yllätys itselle, kun ensin sai huomata pysäköintitilaa olevan melko vähän, ja sitten itse hallikin oli aika ahdas ja matala paikka. Näinpä sitä saa huomata tottuneensa aika huikeisiin olosuhteisiin tuolla omassa kotihallissa. Ratapiirroksetkin seinällä näyttivät melkoisilta viidakoilta. Kun olosuhteet olivat mitä olivat, menin Valan kanssa kehään aika lailla sellaisella "no katsotaan mitä tästä tulee" -fiiliksellä. Sehän toimi vaan aika hyvin, kun turha jännitys ja yrittäminen jäi pois. 

Radat osoittautuivat aika kivoiksi tehdä ja olivat todellisuudessa paljon selkeämmät, kuin mitä ratapiirros seinällä oli ensin näyttänyt. Valan kanssa otettiin aika loppupäässä merkiltä 3 x -1p (py, kyl, tvä), kun Vala ensin merkille mennessään jäi matkalla nuuskuttelemaan matosta jotakin, ja jouduin sitä siitä komentamaan vähän, ja sitten vielä tökkäsi merkkikartiota nenällään. Tuomari Anna Pekkalan kommentti arvostelulapussa: "Hieno, tarkka ohjaus. Taitava koira". Pisteitä yhteensä 97. Loppujen lopuksi mestaruuden voittajalla oli 98 pistettä ja sitten meitä oli kolme koirakkoa 97 pisteellä eli loput sijoitukset ratkaistiin aikavertailulla. Valan kanssa sijoituimme kolmanneksi, eli meille tuli SNJ:n mestaruuspronssia! Koko radan ajan oli kiva fiilis tehdä ja merkin nuuskutteluherpaantumista lukuun ottamatta tehtiin töitä hyvässä yhteisyössä ja omassa kuplassamme. Ihana kisaonnistuminen!

Karman kanssa otettiin -1p. tvä toisena kylttinä olleelta istu käännös oikeaan istu -tehtävältä, kun Karma ei ensin istunut jälkimmäistä istumista, ennen kuin annoin toisen käskyn. Muutoin selvittiin rata virheettä. Myös Karman kanssa rata sujui todella kivalla fiiliksellä kisaamisesta nauttien. Pari kertaa aidan vierellä ollessamme Karman oli pakko vilkaista yleisöä, mutta uudella seuraa-käskyllä se muisti heti taas, että mitä oltiinkaan tekemässä. Karmalle siis pisteitä 99 p. ja viimeisen voi-tuloksen myötä koulutustunnus RTK3. Pisteet riittivät myös luokkavoittoon. Tuomarin kommentti: "Erittäin tarkka suoritus. Taitava koira". 

Itse lähdin voittajaluokan jälkeen ajelemaan takaisin kotiinpäin, koska väsymys painoi jo aika pahasti (koska sattuneesta syystä yöunet ovat tämän vuoden ajan olleet aika vähissä...). Joukkuekavereille toivottiin siis vielä hyviä suorituksia avo- ja alo-luokissa. Mukavia viestejä alkoikin tulla kisan edetessä ja lopulta sitten tieto, että Pirkan Nuuskut sai vielä joukkuekultaa. Hyvä me! 

Palkinnot näissä kisoissa olivat aika hulppeat, yksilösijoitusten ja joukkuemestaruuden myötä meille tuli yhteensä 38 kg koiranruokaa :D Kiitos joukkuekamut ja kiitos Susanna ja Tiina palkintojen kuskaamisesta :)

Niin ja se luvattu hamppari piti tietysti toimittaa (Karmakin sai sitten myös): 

Tähän on aika hyvä lopettaa tämä vuosi kisojen osalta :)

Rallyn rotumestaruuskisat

Novascotiannoutajien rotumestaruuskisat rallyssa kilpailtiin tänä vuonna TamSKin kisojen yhteydessä, eli meillä olikin mukavan lyhyt matka kisoihin kotihallille. Olin ilmoittanut kisaan sekä Valan että Karman. Tuomarina toimi Tiia Hämäläinen

Kisat aloitettiin mes-luokalla, jossa Vala oli heti kolmantena vuorossa. Rata oli haastavahko ja melko erilainen kuin mitä monissa kisoissa on näkynyt. Ratapiirros seinällä näytti alkuun jopa sekavalta, mutta kyllähän ohjauskuviot sitten hyvin selkiytyivät rataantutustumisen aikana. Vala teki mukavan radan viimeiselle kyltille asti, jossa tehtävänä olisi ollut helpohko istu-seiso-maahan. Todella harmillisesti Vala ei sitä maahanmenoa pystynyt tekemään, ei vaikka uusin tehtävän kahteen kertaan. Niinpä viimeiseltä kyltiltä sitten napsahtikin yhteensä -16 p. Tätä ennen Vala oli tehnyt vain kolme pikkuvirhettä: valkovuokosta -1 p. tvä, merkiltä -1 p. kyl ja sivuaskeleesta -1 p. vino. Hiukan meinasi olla hankala palkata koiraa radan jälkeen, kun itseä harmitti niin törkeän paljon tuo viimeisen kyltin sähellys (joten namit suuhun, koira häkkiin ja itse sitten muualle kiehumaan ärsytystä pois). Ylpeä kuitenkin olen itsestäni siinä, että rata tehtiin maaliin asti yhdessä enkä antanut oman harmituksen kuulua koiralle. Yhteensä siis 81 p. Tuomarin kommentti: "Todella hienoa tekemistä, siististi ohjattu rata". Saimme myös tuomarin palkinnon Valan kanssa, mikä kyllä lämmitti mieltä mukavasti :) Rotumestaruuskisassa Vala jäi hiukan kirvelevästi neljännelle sijalle aikavertailun perusteella...

Video Valan radasta:

Ihan heti mes-luokan palkintojen jaon jälkeen alkoikin sitten voi-luokan rataantutustuminen. Sikäli oli kyllä onni, että Vala kisasi jo oman luokkansa alussa, niin koirien väliin jäi pitkä tauko vähän tuulettaa omaa päätä ja hyvillä fiiliksillä päästiin Karman kanssa radalle. Voi-luokassa oli vain kahdeksan kisaajaa, Karman vuoro oli viidentenä. Toisena ollelta kyltiltä istu käännös oikeaan istu tuli -1 p. tvä, mutta muutoin rata sujui virheettä. Olipas hienoa! Maanantaina olimme kisatreeneissä, joissa Karman meno oli aikamoista, kun virtaa oli liikaa emmekä me olleet oikein kunnolla samalla radalla. Minua alkoikin jännittää nämä kisat melkoisesti, ja mietin vielä, että oliko sittenkin liian aikaista ekalle voi-luokan startille, vaikka muutoin Karma onkin treeneissä kehittynyt jo tosi hyväksi. Treenattiin kuitenkin suht paljon (ja järkevästi!) tämä viikko ennen kisoja ja kisapaikalla keskityin huolella valmistelemaan koiraa radalle - ja hommahan toimi! Karmalle siis 99 p., joka oikeutti tänään luokkavoittoon sekä palkintoon voi-luokan parhaana tollerina. Tuomarin kommentti: "Upeaa yhteistyötä ja osaamista!". 

Video Karman radasta:

Kiitos Marika ja Ruusa videoinnista :)

Karma RTK2

Onkin aiemmin jäänyt tänne blogin puolelle päivittämättä, että käytiin Karman kanssa 14.8. Lempäälässä rallyn iltakisoissa ja kisaamassa pois alta avoimen luokan viimeinen startti. Keli oli vähän epävakainen ja sade- ja ukkospilvet vaanivat koko ajan. Märkä nurtsi ehkä vähän häiritsi suoritusta, tai sitten vaan kisatilanne ylipäänsä ja muutama tyhmä virhe tuli tehtyä radalla. Liikkestä maahan kyltillä Karma ei ensin mennyt maahan ollenkaan, joten uusittiin tämä eli tästä tuli -3 p. Seuraavalla kyltillä istu täyskäännös vasempaan tuli kai joku niiaus ja muutenkin se oli kömpelö. En nähnyt itse kunnolla, mitä siinä tapahtui ja mietin jo, että ehtiköhän Karma tehdä ylimääräisen istumisen ja että pitäisikö uusia. Onneksi en uusinut, kun ei siinä nyt sitten kuitenkaan pisteiden valossa isoa mokaa tapahtunut, vaan saatiin vain -1 p. tvä. Yhteensä siis 96 p. ja koulutustunnus RTK2. Tuomari Maria Riskin kommentti: "Huolellista ohjausta!".

Huomasin itse näissä kisoissa, että minulta puuttuu vielä Karman kanssa yhteinen rutiini rallyn kisaamisessa (ja treenaamisessakin). Karma on kuitenkin melko erilainen ohjattava kuin Vala on. Karma pääsi kuitenkin tulevaksi vuodeksi TamSKin rally-valkkuun, eli lokakuun alusta lähtien me pääsemme treenaamaan rallya aktiiviseen treeniryhmään, niin kivaa! Valalle en enää hakenut varsinaista treenipaikkaa, mutta se on kyllä ilmoitettu valkkuun Karman varakoiraksi, eli joskus voin senkin kansa sitten käydä valkun treeneissä. Omatoimisesti treenaillaan myös toki Valan kanssa sitten edelleen. 

TollerShow 2019

Viime sunnuntaina osallistuimme tollereiden erikoisnäyttelyyn eli TollerShow:hun. Tänä vuonna näyttely järjestettiin Tampereella Kaupin vinttikoiraradalla, joten meillä oli mukavan lyhyt matka näyttelypaikalle. Saman viikonlopun lauantaina olisi ollut myös rally-tokon SM-kisat Kuopiossa, mutta ne oli nyt jätettävä perhesyistä väliin. Harmitti kyllä, ja harmittaa yhä, koska Valalla olisi tänä vuonna kevyesti tulokset riittäneet SM-kisoihin osallistumiseen. Mutta koska Kuopion reissu jäi välistä, niin käytiin sitten sunnuntaina näytelmässä esiintymässä.

Tulosodotuksia ei sen kummemmin ollut, vaan laatuarvosteluja lähdettiin hakemaan. Karma sai EH, Vala ja Usva H. Valan H vähän harmitti, mutta minkäs teet. Usva on tällä hetkellä ihan karvaton ja Valallakin on jo pitkään ollut karvanlähtö, joten se on melkoinen pörrökasa, kun päällikarvat sojottaa mikä mihinkin suuntaan...

Näyttelypäivä oli kuitenkin ihan mukava, ja pääsin tapaamaan monia tuttuja, joita en ollut pitkään pitkään aikaan nähnyt. Oli tosi kiva jutella! :) Karman pennuista Usvan lisäksi paikalla olivat Kero ja Toska. Kero on tällä hetkellä Usvan tapaan korkeajalkainen laiha honkkeli, joten Kero sai myös H:n. Toska sai EH. Vähän harmillisesti nämä Koski-pennut täyttivät tosiaan juuri elokuun alussa 2v., joten joutuivat siis esiintymään avoimessa luokassa. Karma ja Toska esiintyivät lopuksi vielä Siipiveikon kasvattajaryhmässä, joka sai KP:n ja Pohjois-Hämeen Kennelpiirin myöntämän palkinnon siitä, että oli eniten näyttelyyn ilmoitettuja kasvatteja. 

Narttujen tuomarina toimi Pekka Teini. Hänellä kiva tapa arvostella koirat ääneen kehässä :)

Usva AVO H:

Keskikokoa hieman kookkaampi ja neliömäinen narttu, joka antaa ilmavan vaikutelman. Lähes oikealinjainen pää. Pysty kaulaosa ja pysty olkavarsi. Hyvä rintakehän syvyys, mutta saisi olla voimakkaampi. Pitkä sääri, niukka ja kapea reisi. Esiintyy tänään kovin niukassa karvapeitteessä. Melko jyrkkä lantio ja häntä kiinnittyy alas. Mukava käytös.

Karma KÄY EH:

Mittasuhteiltaan lyhyehkö, tyypiltään erittäin hyvä narttu. Hieman lyhyt kuono-osa ja korostuneet poskikaaret. Hyvä rintakehä. Pystyhkö olkavarsi ja hieman niukka polvikulma. Hieman pehmeä selkä, joka liikkeessä korjaantuu hieman. Hieman vellovat etuliikkeet. 

Vala VET H:

9-vuotias veteraaninarttu, joka on keskikokoa kookkaampi. Oikealinjainen pää. Tummat silmät. Jo kovin syvä rintakehä, pystyhkö olkavarsi. Melko jyrkkä lantio. Peitinkarvassa hyvä laatu, mutta se ei ole nyt parhaimmillaan. Mukava käytös.

Usva kehässä. Kuva (c) Jarno Niemi / Magicfox's

Toska (Sv Kuohuva Koski), Kero (Sv Kohiseva Koski) ja Usva (Sv Kosken Ututyttö). Kuva (c) Salla Viljanen

Usva

Usvan kuulumiset ovat tässä blogissa jääneet vähän vähemmälle, kun pääasiassa tänä vuonna on tullut vain kirjoiteltua kisakuulumisia. Usva täytti 9.8. kaksi vuotta, joten sen kunniaksi ajattelin kirjoittaa siitä nyt ihan oman tekstinsä.

Usva, eli kotioloissa paremmin tunnettu nimellä Pusti, Pus tai Tupsi (ihme kyllä se tunnistaa myös nimen Usva, vaikka enemmän varmaan tuleekin noita muita nimiä käytettyä), on minulle vähän ristiriitainen koira vieläkin. Se on sinänsä solahtanut ihan hyvin meidän laumaamme ja on useimmiten oikein mukava koira kotona, mikä onkin erittäin tärkeä asia. Usva kuitenkaan ei ihan ole kohdannut niitä odotuksia ja toiveita, jotka olin, osin alitajuisestikin, sille asettanut harrastuskoirana.

Luonteeltaan Usva on hyvin ohjaajapehmeä koira, hyvin kiltti ja nöyrä. Olisin toivonut siitä enemmän emänsä Karman tyylistä hieman kovempaa ja itsenäisempää koiraa. Arjessahan se on toki ihan kiva, koska Usva on yleensä hyvin kuulolla. Luoksetulo ja odota -käskyt ovat sillä tosi vahvoja, joten sen puolesta Usvan kanssa on helppo kulkea. Usva on vieraita kohtaan pidättyväinen ja epäluuloinen ja uusissa tilanteissa se on monesti melko epävarma. Jos Usvaa jännittää, se monesti purkautuu haukkumisena ja varsinkin nuorempana se oli välillä melkoinen remmirähjä. Nyttemmin olen saanut tilannetta purettua, kun olen äitiysloman myötä ehtinyt keskittyä vähän enemmän lenkkeilyhommiin ja pohtimaan tuota käytöstä. Usvan kanssa avainsana on ennakointi. Usvalle on tärkeätä ehtiä rauhassa kertomaan, että asiat on ihan ok. Kieltäminen on monessa tilanteessa hyödytöntä ja lisää vain koiran epävarmuutta. Paljon on siis kiinni siitä, että osaa itse lukea koiraa ja tukea sitä oikealla tavalla (tässä Usva on opettanut minulle aika paljon!). Omassa laumassa Usva on se pentu, joka haastaa muita leikkiin, mutta vieraiden koirien osalta Usva on välillä aika tosikko. Lenkkeilynkin haaste on paljolti siinä, että varmaan 70% vastaantulevista koirista joko haukkuu, murisee ja/tai kyttää meitä. Minä olen vissiin aika nipo, kun haluan, että omat koirat kulkisivat ohitustilanteet kadulla rauhallisesti, hiljaa ja toisia liiemmälti tuijottelematta. Alkuun jännitin vähän lastenvaunujen ja koirien kanssa lenkkeilyä (olin jopa sitä mieltä, että voi millään viedä ulos vaunuja ja kolmea koiraa yhtäaikaa), mutta pian sainkin huomata kärryjen itse asiassa helpottavan hommaa. Vaunut kun kivasti erottavat omat koirat pahasta maailmasta, eli siis koirat kulkevat aina pientareen ja vaunujen välissä.

Olin haaveillut Usvasta erityisesti nome-koiraa. Koiraa, jonka kanssa päälajina treenattaisiin rodunomaisia lajeja ja jonka kanssa pääsisin syvemmälle nomen, wt:n ja ehkä metsästyksenkin maailmaan. Usva syntyi loppukesän puolella elokuussa, joten ajatuksissani se suorittaisi taipparit seuraavana kesä ja ehkä jopa starttaisi jo testimielessä b-kokeissa alokasluokassakin. Alku olikin lupaava: Usva on todella riistaintoinen ja kantaa riistaa hyvällä otteella. Sitten tuli seuraava kesä ja vesinoutojen vuoro. Vaikka Usvan ollessa pikkupentu oli treenattu järven rannalla ja totuteltu veteen, seuraavana keväänä kaikki luonnonvesi olikin sille vastenmielinen elementti. Viime kesä sitten treenailtiin muita osa-alueita ja yritettiin työstää vesityötä eteenpäin. Syksyn ja talven tullen otettiin projektiksi kunnon uimakoulu koirauimalassa, jossa saatiin alkuun mukavasti apuja ja neuvoja uittajalta. Uinti alkoi sujua ja uimalaan Usva tulikin joka kerta hyvin mielellään. Tämän vuoden kevät ja kesä on sitten taas yritetty treenata luonnonvesiä. Olikin mukava huomata, että esim. metsälenkeillä Usva alkoi uskaltaa mennä muiden koirien perässä vähän kahlailemaan ojissa yms., ja kokoajan enenevissä määrin. Edelleen se on varovainen, että tassut ylttää pohjaan, eli esim. jyrkkäreunaisiin metsäjärviin se ei mene, vaikka Vala ja Karma menisivätkin. Mökillä Usva kuitenkin tuli ihan itse uimaan meidän ihmisten kanssa, ja ui todella hyvällä ja voimakkaalla tekniikalla. Tosin nytkin vielä tilanne on se, että jos on jotakin noudettavaa, niin Usvalle tulee helposti liian kiire ja silloin uintitekniikka unohtuu ja homma menee turhaksi räpiköimiseksi. Tätä pitää vielä työstää lisää, että paketti kokonaan pysyisi kasassa.

Tokoa ja rallyakin oli ajatuksissa harrastaa Usvan kanssa, ainakin alemmat luokat. Toisinaan minusta tuntuu, että Usva on melko yksinkertainen otus. Se ei aina hoksaa asioita kovin nopeasti ja paineistuu helposti, jos kokee, että se ei osaa. En ole itse osannut opettaa Usvaa tarjoamaan asioita, vaikka olisin halunnut. Tässäkin on minulla ohjaajana ollut paljon oppimista, miten toimia taas ihan erilaisen koiran kanssa (vrt Vala ja Karma). Usva kuitenkin rakastaa tekemistä ja se on onnesta soikeana, kun pääsee treenaamaan. Nyt alkaa tuntua siltä, että ehkä meille oikeasti vielä löytyy yhteinen sävel tekemiseen. Paljon on ollut myös kiinni siitä, että olen itse luopunut kaikista tavoitteista ja todennut että tämän koiran kanssa edetään erilailla kuin aiempien (Vala kisasi tokossa ekan kerran 1v 2kk iässä, Karma 1v 8kk). Usva kisaa ehkä sitten joskus, jos ja kun on siihen oikeasti valmis. Olisihan Usva varmasti näissä lajeissa tosi paljon pidemmällä, jos sen kanssa olisi aktiivisemmin treenattu. Oma motivaatio on kuitenkin ollut vähän hukassa, ja sillä on kyllä myös ollut tosi iso vaikutus kaikkeen. Usva on myös kehittynyt fyysisesti melko hitaasti, ja kropanhallinnan saavuttaminen on vienyt aikaa. Vieläkin se on välillä vähän sellainen hassu tyyppi, joka ei ihan tiedä, miten asettelisi pitkät koipensa. Juuri viimekerralla treenihallilla kyllä pohdittiin, että nyt tarttisi vaan oikeasti treenata johdonmukaisemmin, niin Usvaa saisi kyllä hyvin vietyä eteenpäin tokon ja/tai rallyn osalta. 

Kotona Usva on mukava ja kiltti koira. Se heiluttaa häntää melkein taukoamatta (mikä tekee omat haasteensa, koska kahvikuppi lentää helposti sohvapöydältä tai sitten se mäjäyttää hännällään Karmaa silmään), on aina iloinen. Jos on itse surullinen, niin Usva tulee aina seurustelemaan (toisin kuin muut koirat, jotka katoavat heti paikalta). Usva kulkee usein ympäri kotia lelu suussaan esitellen sitä kaikille. Usva tykkää meidän vauvasta. Usva rakastaa tuttuja ihmisiä ja tulee erittäin hyvin toimeen Valan ja Karman kanssa. Usva on kulkenut monessa mukana ja ollut toisaalta myös välillä hoidossa joidenkin reissujen ajan, ja hyvin on sujunut. Olen paljon miettinyt sitä, että oikeasti Usva on ihan mukava koira, ja isoin ongelma on kuitenkin minun päässäni johtuen siitä, että Usva on ollut kovin erilainen verrattuna siihen, millaiset ennakko-odotukset, toiveet ja haaveet minulla pennun osalta oli. Lisäksi oma ns. koiraharrastuksen ulkopuolinen elämä on vaikuttanut siihen, että Usvan kanssa tekemiseen ei olekaan ollut ihan niin paljoa aikaa, kuin olisin toivonut. 

Taannoin eräällä kuuntelemallani Sporttirakin luennolla luennoitsija (en tosin enää yhtään muista kuka) sanoi jotakin, joka sai heti ajattelemaan Usvaa. Emme yleensä saa sellaista koiraa, kuin haluaisimme, vaan saamme sellaisen koiran kuin tarvitsemme. Aika näyttää, mitä yhteinen matka Usvan kanssa siis vielä tuo tullessaan.

Rallyn Piirinmestaruuskilpailut

Sunnuntaina 21.7. kisattiin Nokialla rally-tokon Pohjois-Hämeen kennelpiirin piirinmestaruudesta, tuomarina Hannele Pirttimaa. TamSKilta saatiin joukkuekisaan mukaan kaksi joukkuetta. Olin mukana kakkosjoukkueessa sekä Valan että Karman kanssa. Toisena mes-luokan koirakkona joukkueessa oli treenikaverit Kaisa & Tip ja avoimessa luokassa sitten Katri & Kulo ja Ruusa & Simppu. Jännitystä saatiin, kun kisa-aamuna Katrin toinen koira, jonka piti olla joukkueessa myös, loukkasi jalkansa. Superlyhyellä varoitusajalla kisapaikalle saapui sitten varakoirakkona olleet Ruusa ja Simppu. Miten hienoa, että noin nopsasti ehti vielä mukaan! Karmankin kanssa oli jännittämistä, että ehtiikö sen juoksut loppua ennen kisoja, onneksi ehti :)

Luokkajärjestys oli alo-avo-voi-mes. Minulle tuli aika pitkä päivä paikanpäällä, mutta ei oikein ollut järkevää lähteä kotiinkaan ajelemaan luokkien välissä. Keli oli todella kuuma, joten koirien häkkiä piti päivän mittaan siirrellä paikasta toiseen sen mukaan miten sitä saisi parhaiten varjoon. Ihan hyvin kuitenkin selvittiin ja Valakin jaksoi melko kivasti iltapäivällä tehdä oman ratansa (oikeasti siinä vaiheessa kuumuus taisi jopa enemmän vaikuttaa minuun kuin koiraan). Minulla oli molempien koirien kanssa starttivuoro luokan neljäntenä, mikä oli aika kiva suorituspaikka. Radat olivat ihan mukavat, ei mitään kovin ihmeellistä.

Avo-radalla oli hyppyeste, mitä vähän jännitin Karman kanssa. Este on sille vielä hiukan epävarma, eikä Karma aina lähde irtoamaan hyppyyn. Nyt kuitenkin hyppy suijui hienosti tällä radalla. Mes-radalla oli myös hyppyeste ihan samassa kohdassa... ja Vala kulki ensin hypyn ohi! Oli aika omituinen virhe meille. Meinasi vielä käydä tosi huonosti, kun Vala oli sitten jo hyppäämässä estettä väärään suuntaan (mikä olisi ollut hylkäävä virhe). Tilanne tuli vielä tosi hassusti, kun olin jo ehtinyt sanoa "uusin" ja sitten Vala olikin varastamassa esteelle ja jouduin sitä sieltä käskemään pois ja sitten vasta päästiin palaamaan edellisen kyltin suoritusalueelle uusimista varten. Siinä sitten mietin, että olisiko tuostakin jo sakotettu (jopa hylätty), kun en ihan heti päässytkään palaamaan edelliselle tehtävälle. No ei siitä sitten onneksi virhepisteitä eikä hylsyä tullut.

Helle veroitti Karmankin normaalisti aika säpäkkää suoritusta ja tekeminen radalla tuntui tosi tahmealta. Tästä johtuen kyltiltä koira eteen ja vasemmalta sivulle tuli -1 tvä, kun Karma teki istumisen sivulle tosi hitaasti ja vaati useamman käskyn. Radan loppupuolella kahdeksikosta tuli vielä -1 p. kontr, kun meillä kävi pieni yhteentörmäys Karman jäädessä katsomaan seuraavan kylttitehtävän sunntaan sen sijaan, että se olisi kääntynyt minun mukanani. Kaikkiaan siis kuitenkin oikein kivasti meni. Olipahan myös Karman ensimmäinen kerta ikinä, kun se teki rallyrataa ulkokentällä. Taisi myös olla sille muutenkin ihan uusi paikka, se ei muistaakseni aiemmin ollut tuolla NPKH:n kentällä käynyt. Saldona siis 98 p. ja tuomarin kommetti "Aivan upeaa!".

Video Karman radasta:

Mes-radalla Valan kanssa tosiaan jouduttiin uusimaan hyppy, joten siitä -3 p. Istu käännös vasempaan istu (koira vasemmalla) kyltiltä tuli -1 p. vino, kun siinä Vala ei ihan lähtenyt odotetulla tavalla tekemään käännöstä minun mukanani. Viimeinen kyltti ennen maalia piti myös sitten uusia, en tiedä alkoiko kuumus jo niin väsyttää, vai mikä ihmeen moka siinä tuli. Tehtävä oli helppo ohjaajan ympäri kiertäminen, mutta Vala lähtikin tekemään ikään kuin edestä puolenvaihtoa (yhdistettynä pyörähdykseen...). Eli vielä -3 p. uusimisesta sitten tästä. Yhteensä 93 p. ja tuomarin kommentti "Hieno rata, upeaa yhteistyötä". Radan vaikeat kohdat sujuivat ihan hienosti (mm. kukkaset), mutta sitten tuli ihan omituisissa paikoissa tehtyä nuo uusimista vaatineet virheet... Joka tapauksessa olin kovin tyytyväinen tulokseen siinä hellekelissä.

Video Valan radasta:

Muillakin meidän joukkuelaisilla meni hienosti, ja taidettiinpa olla ainut täysi viiden koirakon joukkue, jonka koirakot kaikki saivat hyväksytyn tuloksen :) Joukkuekisaan toki laskettiin vain kolme tulosta, mutta kuitenkin. Meidän joukkueemme pistesaalis riitti melko reiluun voittoon, joten kultamitalit kaulassa päästiin lähtemään kotiin!! :) Piirinmestaruuden yksilökisassakin Valan sijoitus oli kuudes, kun MES-kisaajia kaikkiaan oli 18 koirakkoa.

Tip, Karma ja Vala palkintopallilla. Harmillisesti kaksi muuta joukkueen koiraa olivat jo joutuneet poistumaan paikalta siihen mennessä, kun iltapäivällä päästiin palkintojenjakoon.