tiistai 29. toukokuuta 2012

Mökkiviikonloppu


Perjantaisten kisojen jälkeen lähdetiin vielä viettämään mökkiviikonlonloppua. Valalle tehtiin lauantaina laahausjälki (edellinen jälki oli tehty viime kesänä). Jäljitettävänä oli tosin vaan feikkipupu, kepon ja kaverinsa viime talvena kaataman rusakon nahka käärittynä damin ympärille. Kepo kävi vetämässä jäljen, ja Vala odotteli sen ajan sisällä mökissä. Jäljen alussa Vala oli aika epävarma ja vähän pihalla ideasta. Se kyllä nuuskutteli maata, mutta kääntyi sitten katsomaan minua, että mitäs nyt, eikä reagoinut "missä pupu?" -kehotukseen. V ei varmaan tajunnut käskysanaa, koska tätä on oikeasti tehty ihan vaan pari kertaa. Fiksua olisi ollut, jos olisin tajunnut saattaa Valaa jäljen alussa pidemmän matkaa... mutta no joo. Sen sijaan sanoin "etsi" (millä V lähtee hakuun) saadakseni koiran irtaantumaan. Alkuun se vähän näyttikin lähtevän tekemään hakua, mutta sai sitten vainun jäljestä eteni sitä pitkin kaadolle. Palautuksessa taisi pudottaa kerran tai kaksi matkalla, mutta se lienee johtuneen ennen kaikkea siitä, että turkisdami ei ihan tahtonut enää pysyä koossa.



Ilman tokoiluakaan ei voitu loppu viikonloppua viettää, vaan Vala treenasi tunnaria pienessä heinikossa. "Väärät" kapulat (10 kpl) olivat yhdessä kasassa, ja sitten taas piiloteltiin omaa kapulaa vuorotellen kasan molemmille puolille. Ensin 1,5-2 m päähän, ja vikalla toistolla n. 0,5 m päähän kasasta. Varsinkin alkuun oli vähän epävarmaa, mutta selkeästi Valan varmuus kasvoi toistoilla ja nenän käyttö tehostui. Vala kävi myös katsomassa väärien kapuloiden rykelmää, mutta eipä koskenut :) Ehkä tästä vielä tulee kokonainen liike joskus.


Muutoin Vala viettikin ansaittua vapaa-aikaa juosten ja painien kepon vanhempien 7kk ikäisen bordercollien kanssa.






Minun "ei se osaa uida" -koirani pääsi yllättämään. Olin sen kanssa laiturilla ja huvikseni kokeilin yllyttää sitä hyppäämään veteen. Alkuun ei meninannut tollottimen uskallus riittää, mutta tarpeeksi monen kehotuksen jälkeen se meni ja hyppäsi (laiturin ja vedenpinnan välillä n. puolen metrin pudotus) ja ui nätisti rantaan. Tämän jälkeen se tuli uudestaan laiturille, ja nyt minun tarvitsi enää kerran sanoa, että hyppääpä veteen... sinne meni ja uiskenteli tyytyväisenä edestakaisin! Yllättävää edistymistä.


Tämän kokemuksen jälkeen oli tietty pakko kokeilla paria lyhyttä vesinoutoa.





Alimmasta kuvasta näkee, että se ui edelleen pitäen päätä aika korkealla, mutta silti niin hienoa.


Pidin Valasta kiinni damin heiton ajan, ettei se vahingossakaan pääsisi karkaamaan. Damin pudottua vaadin Valaa vielä odottamaan hetken ennen lupaa lähteä noutoon. Odottelun aikana koko koira tärisi pidätellystä innosta päästä hakemaan damia, mutta malttoi kuitenkin mielensä - sekä kaiken huipuksi oli silti aivan äänetön! En vaan voisi olla tyytyväisempi.

maanantai 28. toukokuuta 2012

Avoimen luokan avaus


Viime perjantaina kisattiin TamSK:in iltakokeessa ensimmäistä kertaa tokon avoimessa luokassa. Kisojen jäljeen lähdettiinkin heti ajelemaan vielä viikonlopuksi Heinolaan mökkeilemään, joten nyt sitten vähän näin jälkijunassa jotakin mietteitä startista.


Ennen kisaa jännitti niin, että oksetti. Töissä päivällä oli ihan hirveä olo ja pakkosyötin itseni lounaalla (syömättömyys ei oikein ole minulle fiksu vaihtoehto, sillä siitä sitä vasta heikko olo seuraisikin). Kisapaikalla tuumailin asioita jonkun aikaa ja sain löydettyä itselleni sellaisen kohtuu hyvän treenifiiliksen. Jännityksestä sinänsä en päässyt eroon, mutta aika kivasti se pysyi kuitenkin taka-alalla. Tavoitteena oli tehdä ehjä ja kokonainen suoritus, ja sehän me tehtiin! Pikkuvirheitä tuli lähes joka liikkeessä, mutta yleisfiilis oli tosi hyvä ja paketti pysyi koossa myös liikkeiden välillä.


Seuraaminen 8½. Perusasennot olivat huonoja: Vala istui vinoon ja hitaasti. Plaa.


Maahanmeno 8½. Meni kuulemma istumisen kautta, vaikkakin nopeasti. Lisäksi hieman vino. Vinouden tiesin pieneksi ongelmaksi, mutta mielestäni Vala on kyllä ennen pudonnut aika kivasti suoraan seuraamisesta maahan. Pitää ehkä vähän tutkailla tätä seuraavan kerran, kun on treeneissä muiden silmiä paikalla tarkkailemassa.


Luoksetulo 8½. Tein valmistelurutiinit ennen liikkeen aloitusta huolella ja toivoin parasta. Vala tuli lujaa, mutta, hitto vieköön, se myös pysähtyi!!! Tuomarin sanojen mukaan "se aloitti jarruttamisen heti käskystä, mutta noin kovasta vauhdista se ei vaan pysty pysähtymään ihan heti". Mun mussu <3 Treenien luoksarilaskuri saatiin ennen kisoja nättiin lukemaan 40/40, joista viimeiset harjoitukset tehtiin vielä ensin yksi pe aamusta ja toinen vielä pe iltapäivällä heti päästyäni töistä ja ennen kisapaikalle lähtöä.


Seisominen 10


Nouto 9½. En tiedä, mistä puolikkaan menetys (tai en muista, sanoiko tuomari jotakin. Minä en aina ihan hirveän tarkasti kuuntele tuomarin selityksiä, kun yritän pitää keskittymisen koirassa). Ehkä pieni loikka/leikkiminen kapulaan tarttuessa? Palautus tuli ainakin hyvällä vauhdilla.


Kaukot 10


Hyppy 7½. Vaati kaksi käskyä istumiseen.


Paikkamakuu 9½. Paikallamakuu tehtiin viimeisenä liikkeenä, mikä oli varsin mukava juttu :) Vala oli hyvin. Lopussa se ei noussut ensimmäisellä käskyllä sivulle (sanoin ehkä liian huolimattomasti sen). Tuomari ei tätä kuullut, vaan tulkitsi lopun pienenä hitautena.


Kokonaisvaikutus 9. "Todella kivan näköistä yhteistyötä."


Yhteensä siis 181 pistettä, mikä oikeutti AVO1-tulokseen ja lisäksi vielä kunniapalkintoon sekä luokan toiseen sijaan.


Kilpailunumeron suhteen kävi hyvä tuuri, sillä tästä suoritusvuorosta olin jopa haaveillut. Me siis kisattiin numerolla 4 (11 kilpailijaa). Ehdin rauhassa katsomaan ensimmäisen kisaajan ja vähän toisen alkua, minkä jälkeen hain Valan autosta ja käytin sen pissalla ja sitten siirryttiin tallin ovien edustalle seuraamaan edeltävän kisaajan suorituksia ja odottamaan omaa vuoroa. Oman suorituksen jälkeen oli sitten helppo rauhassa seurailla loppujen suoritukset, kun ei tarvinnut enää panikoida omaa tekemistä (vaikka paikkamakuu olikin jäljellä, mutta sen suhteen olin aika luottavainen).


Jätin autolle kangaskassiin palkan (aika selkeä merkki Valalle, sillä useimmiten kannan treeneihin kaikki tarpeet aina moisissa kasseissa). Suoritusten aikana V ei kertaakaan edes kuikuillut tallin oviaukon tms. suuntaan, mutta välittömästi kun sille laittoi remmin kiinni, niin alkoi ihan mieletön neliveto auton suuntaan... melkein hävetti, kun sekä yksilöliikkeiden että paikkamakuun jälkeen poistuttiin kehästä aika hallitsemattomasti. Toisaalta hienoa, että Vala teki töitä täysillä ja loppusignaalien jälkeen tiesi saavansa sitten kunnon palkan.


Että tällaiset kisat tällä kertaa. Pitänee alkaa taas tutkailemaan koekalenteria ja nyt uskaltaa laittaa ilmoittautumisia seuraaviin kisoihin.

maanantai 21. toukokuuta 2012

Vilppua moikkaamassa


Tänään kävin Valan kanssa kylässä nuoren Vilppu-herran luona. Rohkea ja utelias pentu :) Vala oli aika cool, ei turhia hötkyillyt. Se leikki Vilpun kanssa, mutta homma pysyi hienosti aisoissa ja V selkeästi tajusi, että toinen on vielä vauva. Toisaalta Vala oli myös viikonlopun jäljiltä selkeästi väsynyt, jotenkin sikälikin oli ihan passeli väli ensinäkemiselle. Varmasti treffaillaan jatkossakin leikkien, lenkkien ja treenien muodossa.






Oli vähän huono maitobaari, vaikka Vilpun yritys olikin hyvä :-)


Kaikki kuvat löytyvät täältä.

Tollerilenkki


Kuvia viime tiistain tollerilenkiltä. Kiitos vielä kaikille osallistujille, oli mukava lenkki :)









Tokoharrastus


Viikko sitten sunnuntaina käytiin Nuuskujen tokossa (paikalla oli tosi vähän porukkaa, mutta saatiin silti ihan pätevät treenit pystyyn), ja sitten viime torstaina kavereiden kanssa oli sovittuna treenit. Lisäksi tehtiin kaikenlaista omatoimitreeniä, eli aika aktiivisesti meni viikko. Nyt vähän harmittaa, ettei näistä tullut aiemmin kirjoiteltua, koska nyt jutut eivät enää kauhean tarkasti muistissa ole.


Nuuskujen treeneissä pääsin hyödyntämään isoa kenttää ja apparia ruututreenissä. Ruutu oli keskellä kenttää, ja tehtiin lähetyksiä sinne eri suunnista. Appari kävi aina viemässä uuden lelupalkan ruutuun Valan huomaamatta. Oli varsin jees, Vala lähti lujaa (tein kyllä alkuun varsinkin vielä vähän korostettuja lähetyksiä ja ruudun osoittamista, että V varmasti hahmottaa asian). Vähän se meinaa välillä tarjota merkkiä, mutta lelupalkka kyllä tuntuu nyt näissä pitkän matkan lähetyksissä toimivan hyvin.


Torstaina tehtiin kisatreeni: Vala teki koemaisesti seuruun, maahanmenon, luoksarin, seisomisen ja noudon sekä pienen tauon jälkeen loppuun vielä paikkamakuun. Sinänsä ihan jees, mutta löytyihän sitä kaikenlaisia huomiota vaativia juttuja:



  • Kisatreeni: Jos tehdään koemaisesti, niin ei saa jäädä hinkkaamaan asioita (nyt näin kävi luoksarin kanssa)

  • Liikkeellelähtöjä pitää hioa, nyt V ei oikein missään seuraamisen alkamisessa ollut kunnolla mukana. Se kyllä korjaa asian nopeasti, mutta muutamat ekat sekunnit ovat aika huolimatonta ja vaisua tekemistä

  • Kävelytyyli seuraamisessa. Käynti ok, mutta hidas kävelu ja juoksu vaativat multa erityishuomiota. Valan on vaikea tehdä, jos minä liikun huonosti

  • Noutokapulan heittoa pitää treenata itse

  • Noudossa palautuksen vauhti on hitaampi kuin kapulalle meno (ts. Vala usein saalistaa kapulaa myyräntappohypyillä). Palautukseen tarvitaan siis jotain kivaa.


Nyt viime viikonloppukin meni vielä sinänsä tokomaisissa merkeissä. Tosin olin liikenteessä ilman omaan koiraa. Vala jäi kepon hoiviin Tampereelle (oli kuulemma päässyt tekemään pitkiä juoksulenkkejä ja kylpemään mutaojissa :) ), kun minä suuntasin treffaamaan tollerikerhon tokotoimikuntalaisia Äänekoskelle. Kävimme kylvämässä melkoisen määrän männynsiemeniä hakkuualueille, joten viikonloppu kului aika kivasti töiden merkeissä. Aurinkoakin näkyi tarttuvan sitä vauhtia, että minä päädyin tekemään sunnuntain hommat pitkähihainen paita päällä, vaikka kuuma olikin.

lauantai 12. toukokuuta 2012

H


Perisuomalainen yleispätevä kysymys "Hä?" oli lähinnä päällimmäisenä mielessä, kun kehäsihteeri vilautti tänään näyttelykehässä Valalle keltaista korttia (jännä muuten, meidän kehässä oli nyt nuo laput käytössä, mutta esim. viereisessä kehässä taas edelleen jaettiin muovinauhoja...). Että kiitti hei, tämä esiintyminen oli sitten tässä.


She adequetely shows toller features, well coated, good head features, well set ears. Little straight in upper arm, stands bit toe out. Shows good ribs and loin. Little reserved on examination, little more length in hocks than I like, throws feet out in coming.

Näin saneli kanadalainen Janet Lobb mielipiteensä.


Olen kyllä ehkä vähän eri mieltä tuosta H:sta arvosanana, mutta ei voi mitään. Toisaalta kuitenkin kiva, että oli tuomari, jolla on selkeä mielipide ja näkemys, mitä koirilta haluaa. Eipä minulta niille ERI-automaateillekaan kauheasti pisteitä heru.


Metka seikka sinänsä myös, kun kehäsihteeri joutui tuomarille luettelosta vielä varmistamaan koiran iän. Yksilöarvostelun alkuun tuomari kysyi minulta koiran ikään, ja kun vastasin, että kaksi vuotta, niin tuomari vielä kääntyi sihteerin puoleen, joka nyökytteli, että "yes, yes". En tiedä oliko tämä joku yleinen varmistuskeino (mistä tietty herää kysymys, että valehtelevatko handlerit sitten useinkin koirien iästä) vai joku omituinen sattumus meidän kohdalla. Hassua.


Vala oli tosi kivasti koko ajan. Se oli varsin rauhallinen ja helppo otus ilman mitään kummempia sähläilyjä. Kehässäkin se esiintyi kivasti, myös liikkeissä (jepajee, vihdoin se ravi alkaa oikeasti löytyä sieltä myös kehässä).


----------------------------------------------------------------------------


Tampereen seudun tolleristeille muistuksena muuten vielä, että kimppalenkkeillään siis ensi tiistaina. Tarkemmat tiedot kellonajoista ym. löytyy tollerikehon nettisivuilta. Ilmoittautumiset minulle sähköpostitse viimeistään maanantaina, että tiedetään Katariinan kanssa, keitä odotella mukaan. Tervetuloa kaikille! :)

perjantai 11. toukokuuta 2012

Taipparitreeniä


Eilen ajelin aamupäivästä Valan kanssa Valkeakoskelle kasvattajien luo. Säätiedotus oli lupaillut aika huonoa, mutta onneksi lopulta vältyttiin kuitenkin sateilta. Paljon kivempi treenailla, kun ei sada.


Vala teki taipparityylisen hakuruudun vaakuilla. Ensin Vimma teki haun, jonka Vala sai katsella pienen matkan päästä. Tämän jälkeen tehtiin sitten Valalle ruutu samaan paikkaan. Vala lähti hyvin, löysi ekan variksen nopeasti, ja kieltäytyi siitä. Tehtiin välissä perusnouto tuolla variksella - se ihan ok, ja sitten vaakku takaisin ruutuun ja koira uudestaan töihin. Aikamoista säätöä välillä mun osaltani. Kaikki vaakut saatiin talteen; koira kyllä tekee hommia, kunhan sitä vaan osaa ohjata! Vala osaa jutut, joten siltä pitää nyt ihan oikeasti tosissaan vaatia niiden suorittamistakin. Minulle erityishuomio äänenkäyttöön ja käskytykseen => selkeys ja johdonmukaisuus. Pitää etukäteen miettiä rauhassa, miten aikoo toimia (ja pitää olla varasuunnitelma ja varasuunnitelman varasuunnitelma tilanteisiin, joissa koira tekeekin jotenkin erilailla) ja sitten myös toteuttaa se käytännössä. Ei ole rakettitiedettä, mutta yllättävän hankalaa minulle näköjään silti. Toisaalta lohdullista, nytpä minä ainakin voin tehdä asialle jotakin, kun vika on omassa päässä.


Ihan loppuun Vala teki vielä perusnoudon pupulla. Ok, mutta ohjaaja oli vaan taas aika tyhmä.


Kiitokset Annalle ja Villelle treeneistä ja selkeistä ohjeista. Kiva, kun joku osaa oikeasti osoittaa, että mikä tässä hommassa mättää. Näillä eväillä eteenpäin :) Toivottavasti kohta saadaan pakastimeen (mistä puheen ollen, päätin tässä päivänä eräänä luopua ruokapöydästä ja hankkia pakastimen...) kotiin riistatäydennystä.


Huomenna kuitenkin vähän eri tunnelmissa, kun mennään esittäytymään kanadalaistuomarille Pirkkahalliin.

tiistai 8. toukokuuta 2012

Tokotusta


Sunnuntaina suuntasin Valan kanssa pitkästä aikaa Pirkan Nuuskujen kimppatreeneihin etsimään treeniseuraa. Hienosti on muuten taas alkanut tämäkin vuosi: vakaa ajatus oli osallistua oikeasti johonkin ohjattuun ryhmään, mutta eipä vaan olla osallistuttu. Onneksi on treenikavereita, joilta saa palautetta ja nyt taas tuolta kimpparyhmästä hyvää häiriötreeniä.


Tosin tämä viimekertainen treeni ei saanut ihan parasta alkua, kun valmistautuminen jäi jokseenkin puolitiehen. Ajatuksena oli käydä vielä kotona ennen treenejä hakemassa tavaroita, mutta eipä sitten tullutkaan käytyä. Kaupassa pyörähdin hakemassa pussin lihapullia ja halvan vinkupehmolelun. Ajomatkalla sitten pientä suunnitelmaa siitä, mitä pitäisi treenata.


Ensimmäiseksi tehtiin yhteisesti paikallaolo n. 2 min, Vala teki istuen. Ei olla pitkään aikaa tätä tehty, eikä edes noin pitkää aikaa, eli aikamoinen soitellen sotaan -aloitus vielä itse treenillekin. Vala reagoi liikkuriin "käsky"-komentoon menemällä maahan ensin. Pyysin Valan takaisin sivulle ja sitten jätin sen riviin. Kivasti se malttoi istua. Vähän se oli välillä ehkä epävarman näköinen, mutta oikeesti aika super!


Tämän jälkeen hyppy, kun Minna oli tuonut kunnon esteen paikalle (kiitos!!). Ensimmäisellä kerralla Vala meni istu-käskyllä maahan - mitä ihmettä? Tosin tässäkin V vähän näytti siltä, ettei se ollut ihan varma, mikä on homman nimi... hyppyäkään ei olla aikoihin tehty, joten ihmekös tuo sitten. Plaah mulle, olisi pitänyt tehdä joku helpompi aloitus. Tämän jälkeen kuitenkin ok, myös liikkuroituna. Vala tosin jäi taas ihan hirveän lähelle estettä hypyn jälkeen. Onneksi sillä on sen verran ponnistusvoimaa ja ketteryyttä, että se kyllä pääsee siitäkin ihan kivasti hyppäämään, mutta olisihan se nyt parempi, jos siinä välissä olisi edes pieni hajurako.


Sitten tein itsenäisesti vähän sivummalla jäävät, luoksaria ja kaukoja. Ensin seisomaan jääminen, no problem. Sitten luoksari takapalkalla, jossa Vala pysähtyi kivasti (jep, vinkupehmo ei ollut koiran mielestä yhtään huono hankinta). Sen jälkeen maahan meno, josaa Vala sitten jäikin seisomaan. Damn, ehdin jo ajatella, että tästä sekoilusta on päästy, mutta ei. Uusintayritykset ok. Sitten kaukojumppana m-s-m -vaihtoja namiohjauksella, ei ihmeempiä. Kunhan nyt koitan vaan saada noita liikeratoja varmisteltua. s-i-s -vaihtojen opettamista en ole edes vielä uskaltanut ajatella, kun tuntuu jotenkin niin hankalalta. Sitten vielä toinen luoksari samalla tavalla (mutta eri kohdassa kenttää kuitenkin).


Loppuun toinen paikallaolo, 3 min piilossa. Vala oli kuulemma ollut ihan nätisti :)


Molempia paikkamakuita ennen tehtiin pieni kopelointiharjoitus, ikään kuin kehääntulo kisamaisesti. Ihan hyvä juttu. Kiva kun pääsee tekemään tällaisia, mitä ei ikinä yksin treenatessa pysty toteuttamaan.


Kisafiilistä pikkuhiljaa taas. Pitäisi ajatella nyt kunnolla, mitä ennen kisoja kannattaa tehdä. Luoksaritreenit jatkuu, mutta muut liikkeet nyt periaatteessa on hyvin hanskassa, joten kovin kummallisia säätöjä tuskin kannattaa alkaa puuhaamaan. Ehkä jutskataan enemmän noiden voi-evl -alkeiden parissa.

perjantai 4. toukokuuta 2012

Vappu


Blogi laahaa nyt vähän jäljessä. Mielessä kummittelevat nyt vähän toiset asiat, sillä on taas ollut jos jonkinlaista harjoitustyön kirjoittamista ja esitelmän pitoa. Nyt vielä edessä häämöttää pari tenttiä, niinkin ihastuttavista aiheista kuin "Arvioinnin tutkimus" ja "Euroopan unionin varainkäyttö ja varainkäytön valvonta": Yksi kurssi ("Tarkastusteoriat") näemmä jää roikkumaan kesätenttiin asti, ellei jopa kesän ylikin, sillä tämän kevään ainoa tenttimahdollisuus lätkäistiin samalle illalle, kuin jona pitäisi olla tokokisoissa.


Treenattukin on, en ehdi/jaksa enempiä tosiaan nyt sepustella. Luoksarilaskuri näyttää lukemaa 23/40.


Vappu meni superkivasti - siitäkin huolimatta, että juhlittiin teekkariseurassa ;) Valakin sai olla mukana enimmän aikaa ja todistikin olevansa varsin fiksu otus. Käyttäytyi hyvin vieraiden ihmisten kanssa ja vieraissa paikoissa. Aattona käytiiin grillailemassa eräällä opiskelijatalolla, ja V viihtyi kuin kala vedessä, vaikka siellä olikin tosi paljon porukkaa. Naapuriseurue lahjoitti maanhan pudonneen grillimakkaran Valalle, niin johan sitä olikin koira tyytyväinen oloonsa.



Vappupäivänä suuntasimme katsomaan teekkarikastetta. Siellä sitä vasta sitten ihmisiä olikin, mutta eipä se koiraa näyttänyt haittavaan. Hyvin tuo pärjäsi väkijoukossa ja rauhoittui paikoilleen silloin, kun mitään ei tehty. Vitsit, että olen niin iloinen, että on koira, jonka kanssa voi ja kehtaa hyvillä mielin liikkua oikeastaan missä vaan! :) (Ei meinaan ole ihan itsestäänselvyys, vrt. esim. Niki)



Vala tosin oli vähän katellinen kasteen saaneille fukseille. Se seurasi silmät tarkkana suvannon tapahtumia (jaksoi oikeasti istua tosi pitkään tuossa tuijottamassa). Pienen koiran haavena on tulla isona teekkariksi :D




Ja mikä tärkeintä: Haalareissa on isot taskut, joissa säilyttää koiran herkkuja.