tiistai 31. lokakuuta 2017

Usva

Kuukausi sitten meille muutti kolmas koira, Karman oma pentu Usva. Viralliselta nimeltään Usva on Siipiveikon Kosken Ututyttö.



"Louhi, Pohjolan emäntä, tuo tuosta pahoin pahastui, 
katsoi valtansa vajuvan, alenevan arvionsa. 
Uutarta rukoelevi: "Ututyttö, terhenneiti!
 Seulo seulalla utua, terhenistä tepsuttele, 
laske talma taivahalta, auer ilmasta alenna 
selvälle meren selälle, ulapalle aukealle, 
jottei päästä Väinämöisen, osata uvantolaisen!"
(Kalevala, kahdesviidettä runo)


Pentueen nimiteemaksi valikoitui "koski" isä Jekun (Luottomiehen Koskien Ärjyjä) mukaan. Omien pohdiskelujen ja makustelujen jälkeen pennun kutsumanimeksi olimme valinneet Usvan. Virallinen nimi toivottiin tähän sopivaksi, joten nimeksi tuli Kalevalassa esiintyvä usvan ja sumun haltija, Ututyttö. 




Aika näyttää, millainen koira tästä pennusta kehittyy. Toiveissa on harrastuskaveri moneen menoon sekä tietysti mutkattomasti arkeen sopeutuva koira :) Usvalla on ollut hyvä riistainto, se pitää kohtuu hyvin kotanktia ihmisiin, on reipas mutta ei mikään hullunrohkea, oppii nopeasti, osaa rauhoittua paremmin kuin äitinsä vastaavassa iässä - paljon hyviä juttuja siis.



Mietin tässä, että hitsi, kun tuo ei osaa oikein mitään ja hirveän vähän on ehditty mitään tehdä ensimmäisen kuukauden aikana. Sitten miettiessäni tajusin, että onhan me oikeasti tehty, nähty, koettu ja opeteltu vallan paljon kaikkea, mm.:

  • Koti: Tutustuttu paikkoihin, opeteltu säätöjä ja tapoja
  • Muut ympäristöt: Metsä (ja erilaisia metsiä: polkuja, umpimetsää, tiheätä ja harvaa metsää, heinikkoa), järven ranta ja vesielementtiin tutustuminen (myös erilaiset vesilammikot), kaupunki (rauhallisempi lähiö- ja vilkkaampi keskustaympäristö), mökki, muutama kyläpaikka, auto, hirviporukan lahtivaja, treenihalli
  • Vieraat ihmiset ja koirat: aikuisia, naisia, miehiä, lapsia, vanhuksia, pyörätuolissa, muutama tuttu ja turvallinen vieras aikuinen koira
  • Pohjaa tuleville treeneille: luoksetulopilli, lähihakupilli, damin/lelun noutaminen / kantaminen / ohjaajalle tuominen, istuminen, oma nimi (luoksetulo), kosketusalusta, riistaan tutustuminen, leikkiminen, rauhoittuminen


Varmaan jää listasta vielä kaikkea puuttumaankin. Ihan huomaamattahan sitä koko ajan pennun kanssa opetellaan kaikkea! Kotiutuminen on sujunut ihan hyvin. Olin itse ensimmäisen päivän vapaalla (Usva ja Karma haettiin kotiin torstai-iltana) ja sitten olikin viikonloppu, jotta pystyin seuraamaan koirien touhuja ja varmistamaan, että uudessa laumakokoonpanossa kaikki alkaa sujua hyvin. Seuraavan viikon tein myös kokonaan etänä töitä kotoa käsin, ja silloin päästiin hyvin aloittamaan Usvan yksinoloharjoittelu yms. Oli huippu-ihanaa huomata, että Karman ja Valan välillä ei ollut mikään muuttunut, koirat käyttäytyivät kohdatessaan samalla tavoin kuin että toinen olisi ollut poissa kotoa tunnin verran treeneissä (sen sijaan että oli yli kaksi kuukautta ja mukana kotiin tuli vielä pentukin). 

Hetkonen hei, jaetaanko täällä rannassa nameja?!


Vala on suhtautunut Usvaan aika neutraalisti, ei hirveästi pentua huomioi. Ensimmäisenä yönä V oli sitä mieltä. että patja on hänen ja sinne ei ole pennuilla asiaa (Karma sai kyllä mennä patjalle nukkumaan), mutta heti seuraavana aamupäivänä huomasin kaikkien kolmen koiran olevan nukkumassa samalla patjalla. Ei Valan jääkausi siis kovin kauaa kestänyt. Karma leikkii Usvan kanssa todella paljon ja pääasiassa hirmu nätisti.

Usvan ja Valan ensitutustumista


maanantai 2. lokakuuta 2017

TamSKin rallyn juhlakisat

Lauantaina osallistuimme Valan kanssa kahteen rallykisaan. Kyseessä oli oman seuran 70-v. juhlakisat ja jaossa oli myös seuramestaruus kahden kisan yhteistuloksella.

Heräsin aamulla kurkkukipuun, ei siis mikään ideaali startti kisapäivälle. Muuten olo oli kuitenkin silloin ok, joten lähdimme hallille. Sunnuntaina nousi sitten pieni kuumekin, eli ihan pelkällä kurkkukivulla en selvinnyt. Kisa-aamuna ei jännittänyt oikeastaan yhtään, mutta paniikki oli iskemässä sitten siinä just ennen omaan starttivuoroa. Hirveä olo siitä, että en muista rataa, ei me osata näitä, en pysty jne. Samaan aikaan pystyin kuitenkin toteamaan ääneen treenikaverillekin, että ei tässä mitään järkeä ole, koska oikeasti kaikkea on treenattu lukuisia kertoja ja paljon vaikeampiakin juttuja. Jotekin se kisajännitys silti vaan nousee pintaan.

Ensimmäinen rata oli Taru Leskisen tuomaroima. Meidän starttivuoro oli suunnilleen puolivälissä. Yksinkertainen rata sinänsä, parilla vähän haastavammalla kohdalla höystettynä. Mulla vaan oikeasti se jännitys puski tosi pahasti päälle ja tarttui tottakai Valaankin. Siihen nähden selvittiin kuitenkin aika kivasti, onneksi se rata oli niin selkeä. Saimme 6 kpl -1 p. virheitä:
- Tvä: istu käänös vasempaan istu -kyltiltä (koira vasemmalla). V kääntyi huonosti mukana.
- Tvä: istu seiso istu -kyltiltä; V ei noussut ekalla seisomaan (koira vasemmalla). Tälle asialle tarttis tehdä jotakin, alkaa olla vähän turhan usein toistuva virhe!
- Tvä: tulppaani (koira vasemmalla); tuntui vähän epätarkalta kaikkiaan..
- Tvä: istu käännös oikeaan istu (koira oikealta); en tiedä/muista mitä tässä oli
- Tvä: Tuplasaksalanen (koira oikealla); No hitto. Taas tuplasaksalaisesta virhe, mä en osaa kävellä ja ohjata tätä!
- Vino: istu ja jätä koira, käännös vasempaan, kutsu koira, istu (koira oikealla); tässä en saanut Valaa mukaan kunnon seuruuseen putken jälkeen, joten ensimmäinen istuminen jäi todella kauas (omalla mittapuullani siis) ja vinoksi. En jaksanut korjata, vaikka ajattelinkin siitä napsahtaneen suuremman virheen... onneksi en korjannutkaan, koska tämä oli kerta vain -1 p.

Tuomarin kommentti arvostelupaperissa: Rauhallista, kaunista työskentelyä. Yhetensä saimme siis 94 p. (ai että vähänkö kismittää!!) ja sijoituksena 2/20. 

Toinen rata oli Minna Hillebrandin laatima ja arvostelema. Tämä rata näytti paperilla aika haastavalta ja aiheuttikin monissa kilpailijoissa pientä huolta. Radalla piti olla itse aika paljon hereillä siitä, että mihin suuntaan milloinkin olisi menossa ja miten linjata kylteille. Aika kiva rata silti. Tältä radalta saimme -1 p. tvä kyltiltä istu käännös oikeaan istu (koira oikealla). No kas, tässä on nyt epätarkkuutta ilmassa... Lisäksi uusi kaksi kylttiä, ja näistä sitten kummastakin -3 p. Ensimmäinen uusittava oli oikealla peruutus. Sekoilin itse askelissa ja rytmissä kylttiä lähestetyttäessä, eikä V lähtenyt peruuttamaan lainkaan ja kiersi lopulta eteeni seisomaan. Uusintayrityksellä saatiin tehtyä hieno peruutus. Toinen uusinta piti tehdä valkovuokossa, kun V ei ensimmäisellä kerralla lähtenytkään pyörähtämään (ilmeisesti taas vaan niin huono ohjaus minulla). 

Tuomarin kommentti: Tasaista tekemistä läpi radan. Yhteensä siis tältä radalta 93 p., eikä sillä oltu nyt lähelläkään palkintosijoja. Hassua, miten tämä ensisilmäyksellä vaikeampi rata oli kuitenkin tuloksellisesti monelle se paremmin sujunut rata :) 

Palkintojenjaossa odotti kuitenkin iso yllätys, kun meidät Valan kanssa julistettiin Tampereen seudun koirakerhon seuramestareiksi. Kai tuo tietty tasaisuus on meidän vahvuus :)