sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Päivän tokokoe

Tänään kisattiin taas kotihallissa. Olin ilmoittautunut kokeeseen ajatuksella "löysähkö tuomari eikä siellä varmaan ole paljoa koiriakaan evl:ssa kun on kaikkien luokkien koe". Koekutsun myötä nämä ajatukset lensivät suoraan romukoppaan... tuomari vaihtui Pirkko Bellaouihin (en ole aiemmin ollut, mutta katselin tuloksia, ja päättelin ettei ole ainakaan mikään löysä tuomari kyseessä) ja evl:aankin oli ilmoittautunut yhdeksän koirakkoa. Lopulta kokeeseen osallistui seitsemän koirakkoa. Luokka sujui aika mukavasti ja sopivan vauhdikkaasti. Meille osui starttinumero yksi, mikä oikeastaan ei nyt ollut edes yhtään pöllömpi vaihteen vuoksi (vaikka olenkin yleisesti sitä mieltä, että 3. on optimaalisin, kun siinä ehtisi hyvin katsoa ekan koiran suorituksen ja siitä liikkeiden suorituspaikat yms. ja sitten tokan koiran aikana valmistautua omaan kehään menoon).

Liikkeet:

Zeta: 8 (seiso-maahan-istu). Tsekkasin kotona koemuistiinpanoista - ja todellakin Vala teki ensimmäistä kertaa oikeassa koetilanteessa kaikki asennot oikein!!! Melkein olisi bileiden paikka :) Seuruu sitten oli aika huonoa.

Tunnari: 8½. Olisi voinut olla 0, mutta Vala näppärästi kääntyi kapuloille saapuessaan niin, että tuomari ei nähnyt, kuinka V nosti ensimmäistä kapulaa, jonka kohdalle osui. Joskus käy tuuri :P Ei ole pitkään aikaan käynyt tällaista, joten oli ehkä enemmän työtapaturma... muuten sitten vähän sahailua, hitaahko palautus ja taisi olla vino pa.

Metalli: 9. No se palautushan se.

Ohjattu: 8½ (vasen). Vähän hidas merkki, hitaahko palautus, ja vino pa (?).

(tauko)

Ruutu: 8½. Tuomarin mukaan olisi saanut ruudussa reagoida napakammin käskyihin, mikä oli mun mielestä vähän outo kommentti, koska Vala teki nyt aika hyvin. Lopun seuruu oli huono, samoin pa.

Luoksari: 7½, Teki yllättävän hyvän stopin, mutta lähti sen jälkeen liikkeelle liikkurin käskystä. Sivulletulo hitaahko.

Seuraaminen: 6½. Ei kontaktia --> väljyys, haahuilu. Voi kökkö, näemmä taas lähtöruudussa.

Kaukot: 5. Vaati ekaan istumiseen kaksi käskyä, sen jälkeen jähmeitä vaihtoja, lopun pa vaati kaksi käskyä. Mielentila oli niiiiin väärä.

(tauko)

Paikkaistuminen: 10. Liikutti vähän etutassuja, kun palasin vierelle, mutta tuomari ei ehtinyt ilmeisesti näkemään.

Paikkamakuu: 8½. Oli ristinyt etutassut makuun aikana, ja siirsi tassut takaisin "normaaliasentoon", kun palasin koiran taa, kuulemma myös vähän nuuhkinut jotain. Alas ja ylös hyvin.

Yhteensä 252,5 pistettä, EVL2, sijoituksena 3/7. Että joo. Seuruuta ja kaukoja lukuunottamatta ihan kiva suoritus, ja oli kiva kisata. Jossittelija taas toteaa tosin, että jos vaikka kaukoissa olisi onnistunut lopussa nousemaan sivulle ekalla käskyllä, niin se olisi ollut ykköstulos... toisaalta me saatiin jo anteeksi tuo tunnarin moka (ja paikkaistumisestakin olisi oikeasti voinut nipistää pisteen), joten turha kai jossitella tätä. 

Reilu parin viikon päästä olisi seuraava koe. Siihen taidan ottaa tavoitteeksi tuon seuruun. Aika vähän tosin ehditään siihen treenata, koska mulla on nyt töiden puolesta aika kiirettä ja pitää tehdä ylimääräisiä tunteja. Vaikka eihän se ole se treenien ajallinen määrä, vaan laatu, joka ratkaisee.

sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Pentukurssin vikat kerrat

Karman pentukurssi loppui tällä viikolla. Kahdella viimeisellä kerralla treenailtiin riistan kanssa.

Edellisellä kerralla Karma teki perusnoutoa ja kantamista yhdellä variksella. Karma oli kerännyt ihan hirveän määrän kierroksia odotellessaan omaa vuoroaan (ryhmän viimeisenä) autossa. Jotenkin ajattelin, että kotona tehty lenkki riittäisi, mutta virtaa olisi pitänyt saada purettua enemmän. Karma odotteli tosi nätisti autossa, joten sekin vähän hämäsi viretilan arvioinnissa. Treenissä liika virta näkyi lievänä keskittymiskyvyn puutteena, kun oli vaan pakko mennä lujaa ja jalat veivät pentua joka suuntaan, eivätkä ajatukset ehtineet yhtään mukaan. Karma oli kuitenkin tosi vahvasti riistan perään ja otti variksen spontaanisti.  Harmillisesti se tosin myös yhdessä palautuksessa ravisteli vaakkua...lopetti kyllä heti, kun kielsin (ja mä sain jopa kouluttajalta kehuja nopeasta ja oikea-aikaisesta huomauttamisesta!) ja palautti sitten nätisti mulle. 

Viimeisellä kerralla otin Karman hyvissä ajoin autosta (se  on siis juoksujensa takia joutunut olemaan autossa, että ei häiritsisi ryhmän poikakoiria) ja lähdin sen kanssa kävelemään kauemmas metsään. Karma pääsi vähän juoksemaan, että sai pöljäkierroksia purettua. Lisäksi tein sille nameilla lähihakuharjoituksen, että tuli tehtyä myös vähän aivotyötä. 

Tämä selvästi auttoi, ja Karma oli aika kivassa mielentilassa, kun vihdoin tuli meidän vuoromme treenata vaakuilla. Alkuun perusnouto, jossa kouluttaja vei variksen n. 10 m päähän. Vähän tahtoi juoksumoodi puskea päälle, joten vaakun löytäminen kesti hetken. Ylösotto oli hyvä, mutta taas piti matkalla ravistaa. Murahdin tästä, minkä jälkeen vaakun käsittely oli taas nätimpää. Tehtiin vielä asian vahvistamiseksi ylösotto-/palautustehtävä, että sain Karman tuomaan vaakun heti suoraan minulle. Tämän jälkeen tehtii  kolmen vaakun pieni hakuruutu. Katsottiin, kun kouluttaja lähti viemään vaakkuja, mutta poistuttiin sitten kauemmaksi, niin että Karma ei enää nähnyt varsinaista vientiä eikä riistojen paikkoja. Karma teki kivasti ja innokkasti  töitä. Viimeinen vaakku oli vähän haastavasti puunrungon toisella puolella, mutta sekin löytyi pienellä avustuksella, kun kouluttaja vaivihkaa näytti mallia, että tästä rungosta voi muuten mennä yli. 

Ravistelun kanssa pitää olla tarkkana, että siitä pääsisi eroon. Riista itsessään nostaa Karmalla kierroksia sen verran, että se sitten purkautuu tällaisena. Tykkään kuitenkin hirveästi, että Karmaa voi tästä asiasta huomauttaa ilman, että se vaikuttaisi sen haluun ottaa ja kantaa riistaa. Vähän kun keskittymiskykyä tulee lisää, niin siitä saattaa tulla ihan pätevä pikkukoira :)

Nyt ollaan oltu taas viikonloppua viettämässä mökillä. Vala on ollut Johanneksen mukana hirvimetsällä (hoitaa vastuullista virkaa ja tarjoutuu tulilla syömään kaikki eväät, mitä joku ei itse ehkä jaksa...), Karma taas mun kanssamökillä. Käytiin eilen keräämässä suppiksia. Pääasiassa Karma pyörii lähistöllä, mutta kyllä pari kertaa tuli tilanne, että koiraa ei yhtäkkiä näkynytkään missään. Kyllä se sieltä sitten pienen huhuilun jälkeen taas ilmestyi ja tuli moikkaamaan. Samaten mökillä ollessa se viihtyy välillä pitkiäkin aikoja yksin ulkona. Tänään treenailtiin vähän pillipysäytyksiä ja paikallaoloa (=heitetyn damin perään ei saa lähteä ilman lupaa). Hakua on nyt tehty viime aikoina aika paljon, että ajattelin jättää sen nyt hetkeksi hautumaan ja treenailla kaikkea muuta. Mulla on tosin ollut (ja on vielä jpnkun aikaa) aika ja energia aika tiukilla, kun töissä on joutunut tekemään pitkiä päiviä ja muutenkin tilanne on vähän stressaava. Toisaalta koiraharrastus on todella hyvää vastapainoa, kun treeneissä saa keskittyä vain siihen tilanteeseen ja tekemiseen :)