keskiviikko 29. tammikuuta 2014

Treeniä, treeniä

Kirjoitin itselleni heti kokeen jälkeen treenivihkoon monta sivua tekstiä kokeesta, ja kävin siinä kaikki liikkeet läpi. Katselin samalla vielä videotakin, joten aika tarkkaan tuli liikkeitä analysoitua. Mietin ensin, että olisin voinut kirjoittaa kaiken tännekin näkyviin, mutta loppupeleissä tuntui liian henkilökohtaiselta avata suoritusta sillä tasolla ihan kaikkien silmien eteen... joten siksi blogissa on vain lyhyt versio koeselostuksesta.

Heti sunnuntaina treenaamassa nuorten koirien rinkiläisten kanssa ja maanantaina meillä oli sitten tavoitteellisten ryhmän tokot. Olin aika lähellä, että jättäisin maanantain treenit väliin, sillä oma fiilis oli ihan hukassa ja ajatukset päivällä selvinneissä huonoissa uutisissa (byrokratiaa koulu- ym. asioihin liittyen...). Olin kuitenkin jo aamulla tehnyt treenisuunnitelman, joten sen takia lähdettiin sitten hallille.

Molemmat treenit menivätkin tosi hyvin kaikin puolin, eli kannatti siis maanantainakin lähteä. Treenitilanteessa ei ole ollut juurikaan tietoa kokeessa ilmenneistä ongelmista - ei sinänsä yllättävää. Vala on tehnyt hyvin ruudun merkkejä (laitoin jopa lattiaan samanlaiset teippaukset kuin kokeessa oli, mutta niistä ollut häiriöksi treeneissä), ohjattu (vasen) sujui yhden huomautuksen jälkeen, tunnarissa on taas tehty vähän vaikeampia juttuja, seuraamiseen haettu skarppiutta (meille molemmille), luoksetulossa on treenattu käskyyn reagoimista ja läpijuoksuja. Lisäksi joka treenissä pyritään tekemään sivulletuloja, ja siten pikkuhiljaa pääsemään irti pomppaamisesta. Kaukoissa ainoastaan tuli vähän outo tilanne maanantain treenissä, kun Vala yhtäkkiä paineistui hirveästi liikkurista.

Pääasiassa näissä treeneissä on tehty kaikki liikkuroituna, sillä Vala tosiaan häiriintyy liikkurista selvästi - varsinkin epävarmemmassa tilanteessa. Ennenkin on toki tehty liikkuroituna, mutta nyt pyritään mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään treenikavereiden apua tässä vieläkin enemmän. 

Tavoitteena seuraavaan kokeeseen meillä on tätä edellistä koetta vähempi jännittäminen ja suurempi rentous kehässä (rento, vapaa hengitys). Vala reagoi herkästi minuun, joten minun jännittämiseni näkyy heti koiran suorituksessa.

  
Tässä yhtenä päivänä lenkillä kameran muistikortille tallentui harvinaisen tuima ilme.

lauantai 25. tammikuuta 2014

EVL:n korkkaus

Tänään kisattiin "kotihallissa" meidän ensimmäiset EVL:n kisamme. Tavoitte näihin kisoihin oli käydä hakemassa kokemusta ja kokeilla, miltä ne liikkeet nyt sitten koetilanteessa kokonaisuudessaan tuntuvat. Tuomari Kari Kielokin huomautti lopun puheenvuorollaan ennen kisakirjojen jakoa. että EVL on jo sellainen luokka, jossa oikeasti tarvitaan kokemusta ja kisarutiinia. Meidän matka on nyt aloitettu ja se vaikein, ensimmäisen kisan, kynnys ylitetty.

Liikkeet suoritusjärjestyksessä:

Paikkaistuminen: 10

Paikkamakuu: 10

Tunnistusnouto: 9. Vala haisteli kapuloita tosi läheltä ja siten vähän liikautteli joitakin, palautusvauhti hitaahko.

Zeta (seiso-istu-maahan): 0. Seisominen hyvin, istumisessa jäi seisomaan ja maahanmenossa istumaan (tämä viimeinen oli vähän outo virhe...).

Metallihyppy: 9. Hidas palautus

Ohjattu (vasen): 8. Lähti menemään keskikapulalle, mutta pysähtyi hyvin käskystä ja uudella lähetyskäskyllä haki vasemman.

Ruutu (vasemmalla): 7. Vähän epävarman oloinen merkki. Vaati kaksi käskyä ruutuun lähtemiseen. Lopun seuruussa kontakti hukassa.

Luoksetulo: 6. Vaati kaksi tänne-käskyä alussa. Ruma törmäys lopun sivulletulossa.

Seuruu: 8,5. Tiputteli kontaktia välillä (erityisesti niillä osuuksilla, kun piti kävellä kohti ovia ja yleisöä). Kokonaisuudessaan näytti kuitenkin paremmalta videolla kuin miltä minusta tuntui kehässä.

Kaukot: 5. Teki yhden vaihdon väärin. Muuten kuitenkin super, takatassut pysyivät paikoillaan!!!



Yhteensä 225,5 pistettä ja II-tulos, sijoituksena 2/4.

Muutoinkin kiva päivä, sillä paikalla oli paljon tuttuja kisaamassa sekä järjestämässä koetta.

perjantai 24. tammikuuta 2014

Tiltun koulutuksessa

Viime sunnuntaina meillä oli nuorten koirien ringin koulutus Ylöjärvellä Ylökkin lämpimässä hallissa, kouluttajan Tiltu Antikainen. Uusi treenipaikka oli kiva, sillä muutoin tulee oltua niin paljon vain "omalla" hallilla. Meillä on kisat tulossa, joten treenisettiin en halunnut ottaa mitään ihmeellistä säädettävää tällä kertaa. Tosin löytyi niitä pienempiäkin ongelmia ihan hyvin...

Alkuun Tiltu jutteli vähän treenaamisesta ja kilpailemisesta ja niiden suhteesta. Tämän jälkeen tehtiin ryhmässä sekä pareittain häiriöharjoituksia, jotka olivat tosi kivoja. Vala vähän paineistui tilanteista, joissa tehtiin noutoa, ja sen piti mennä lähelle muita koirakoita. Pyrin kehumaan ja kannustamaan sitä, niin että se pystyi kuitenkin tekemään tehtävät, vaikka epävarmuus ja -mukavuus näkyikin vauhdissa. Pitää harjoitella tällaisia lisää, koska muissakin tilanteissa tällaiset jutut ovat sille haastavia.

Yksilövuoroilla me haimme apua paikoilla istumiseen, sivulletuloon sekä ruutuun. Kaksi ensimmäistä asiaa olivat siis hyvinhyvin perusjuttuja, joissa on ollut ärsyttäviä ongelmia, joihin en ole saanut aikaiseksi puuttua aiemmin. Istumisessa Valalla on tapana nostella etutassuja levottomana. Tätä on ilmennyt erityisesti paikkaistumisessa palatessani koiran luo, samaten jäävien paluussa. Tähän tehtiin pari ihan yksinkertaista harjoitusta. Lähinnä pääasia on, että minun pitää miettiä, mistä palkkaan koiran.

Sivulletuloissahan ongelmana on ollut hyppääminen ja/tai törmääminen. Tähän pitäisi ottaa hyvä tehotreeni ja saada sillä vihdoin tämäkin asia korjattua. Ajatuksena on käyttää alkuun käsiapua, ja opettaa Vala hakeutumaan käden alle, jolloin sen täytyy tulla oikealle paikalle matalana. Lyhyeltä matkalta tämä alkoi sujua jo ihan hyvin, mutta pidempi matka (vrt.esim.  luoksetulon loppuosa) ei vielä onnistunut. Vala on saanut niin pitkään tehdä "väärin", että tavan muuttaminen ei tapahdu ihan hetkessä.

Toisessa ja viimeisessä setissä tehtiin ruutua. Kello oli jo aika paljon, ja Valalla oli takana suht pitkä päivä kentän reunalla odottelua. Hyvin se kuitenkin jaksoi tehdä vielä (kotona koira olikin sitten ihan rättiväsynyt). Minä olen ajatellut ruudun ongelman olevan siinä, että Valan on vaikea irrota, mutta Tiltu huomautti, että V kuuntelee liikkuria ihan liikaa. Se ei pysty keskittymään tehtävään kunnolla, koska se tarkkailee ja kuuntelee liikkurin sanomisia ja menemisiä. Eli siis läksyksi hirmuisesti lisää liikkurointia, alkuun pienemmillä häiriöillä ja siitä sitten häiriötä kasvattaen (liikkuri saa siis jatkossa kertoa meille isosti, että nyt seuraavaksi vuorossa on RUUTUliike jne.). Hyvästä merkillemenosta pitää muistaa palkata kunnolla! Lisäksi treeneissä kentälle voi ottaa häiriöruutuja (yhdistettynä liikkurihäiriöön).

perjantai 17. tammikuuta 2014

Dobo

Keskiviikkona meillä oli ohjelmassa dobo-kurssin ensimmäinen kerta. Olen kuullut tästä lajista varsin myönteisiä kommentteja, joten lähdin mielenkiinnolla kokeilemaan. Uskoakseni toko-koiran kropalle tällainen harjoittelu tekee ihan hyvää, sillä harjoittelussa joutuu käyttämään eri lihaksia tasapainoisemmin (toko on kuitenkin monesti vähän toispuoleista). Lisäksi tekee koira-ohjaaja suhteelle varmaan ihan hyvää tehdä ja treenata yhdessä jotakin, jossa ei ole oikeastaan mitään paineita "onnistumisesta" tai kilpailutavoitteiden saavuttamisesta. Sitäpaitsi minä ainakin tunnustan olevani tällä hetkellä sen verran huonossa lihaskunnossa, että kaikki treeni on minullekin hyväksi.

Ensimmäisellä kerralla ohjelmassa oli ihan helppoja harjoituksia sekä dobo-palloon tutustumista. Vala tarjosi nopeasti etutassujen nostamista pallon päälle, ja palkkailinkin sitä siitä runsaasti. Meillä oli kokeilussa kaksi eri kokoista palloa (65 ja 85 cm), ja isommalla pallolla Vala hetken päästä uskalsi nousta kokonaan makaamaan pallolle. Pienen tauon jälkeen kokeilimme uudestaan ja siinä vaiheessa Valalla selkeästi alkoi syttyä lamppu päässä. Lopulta se pystyikin hyvin tulemaan myös pienemmän pallon päälle, istumaan pallolla ja jopa huterasti seisomaan. Seisominen olikin hauska, sillä pyysin Valaa käskystä nousemaan seisomaan ja kovasti se yrittikin, mutta ihan ei vielä uskallus ja tasapaino antaneet myöten. Eiköhän se siitä nopeasti edisty.

Tunnin ohjelmassa oli tosiaan myös yhdessä koiran kanssa tehtäviä juttuja sekä myös pelkän ohjaajan tekemiä liikkeitä. Vala oli kovin innoissaan, ja kivaahan se oli, kun paljon tuli namia kaikesta. Minäkin löysin kadonneet vatsalihakseni uudestaan...

Aloitellaan nyt tällä kurssilla, ja mietitään sitten, josko sitä raaskisi hankkia oman pallon kotiin. Ekan kerran perusteella oli kyllä kivaa.

tiistai 14. tammikuuta 2014

Se osaa sittenkin?

Käytiin sunnuntaiaamuna Satun kanssa tokoilemassa. Vala teki ohjattua liikkuroituna, ja oli ihan super! Meni tosi hyvin vasemmalle kapulalle. Olin aika yllättynyt tästä muutoksesta, mutta toivotaan, että ongelma alkaisi olla selätetty nyt.

Eilen tavoitteellisten tokoissa tehtiin koemainen setti. Näin edellisenä yönä ihan järjettömän hirveän painajaisunen tulevasta tokokokeesta ("miten se kehtaa tuoda koiransa tänne, vaikka se ei ole sille onnistunut mitään opettamaan?"), joten nyt oli sit hyvä hetki tsekata, missä mennään kokonaisuuden kannalta. No, oli minulla tämä siis muutenkin mielessä, eli ihan treenisuunnitelman mukaan mentiin. 

Liikkeinä meillä oli seuraaminen, tunnari, ruutu, zeta ja luoksetulo. Seuraaminen oli alkuun vähän haahuilevaa, loppua kohti skarpimpi. Minä huomasin myös alkuun varmistelleeni koiran mukanatuloa, mutta puolivälissä tajusin luopua kyttäyksestä, eli olisiko siitä sitten johtunut.. Tunnarissa Vala haisteli pitkään, mutta toi oman nostelematta vääriä. Ruutu oli varsin hyvä. Zetassa järjestys oli istu, maahan, seiso. Istumisessa V jäi seisomaan, uudesta käskystä istumaan, muuten hyvin. Tästä tuli treenikavereilta hyvä huomautus, että kokeessa ei kannata varmistella olan yli kurkkimalla ja antamalla sitten tuplakäskyjä, jos huomaa koiran olevan väärin, vaan parempi on vaan antaa mennä ja luottaa (ja toivoa), että koira tekee oikein. Ja jos asento on väärä, niin sitten vaan jatketaan liikettä eteenpäin normaalisti silti. Luoksetulossa vauhti oli ehkä vähän hitaan puoleinen, mutta toisaalta Vala teki varsin hyvät stopit. Kokonaisuus oli tosi jees ja tuntui oikein hyvältä :)

Tänään aamulla pienen suunnitelman muutoksen jälkeen tehtiin pikatokot, ohjattu ja tunnari. Vala sai pyöriä mukana, kun kävin viemässä kartiot kentälle. Vein koiran kuitenkin näkösuojan taakse odottamaan, kun kävin viemässä kapulat. Sitten koira taas mukaan, ja aloituspaikkaan. Vala teki jälleen tosi hyvän vasemman noudon! Tämän jälkeen palkkasin vielä pari kertaa merkille menosta. Sitten se tunnari, tehtiin ohjatun merkin ja kapuloiden välissä. Vala haisteli taas tosi pitkään ja sahasi kapularivistöä pari kertaa edestakaisin, mutta oli kuitenkin rauhallisen oloinen eikä nostellut vääriä. Palautti lopulta oman - ja jopa ihan kohtalaisella vauhdilla. Tämän jälkeen V oli vähän kysyvän näköinen, kun pakkasin tavaroita kasaan, että ihanko tosiaan jo nyt lopetetaan. Jäipähän ainakin tosi hyvä into päälle tästä treenihetkestä!

Huomenna olisi tarkoituksena lähteä tutustumaan Doboilun maailmaan :)

keskiviikko 8. tammikuuta 2014

Ohjatun noudon kriisi

Ensimmäinen koe alkaa lähestyä sitä vauhtia, että liikkeitä pitäisi alkaa laittaa pakettiin. Varsinkin kun joulun aikaan ja sen jälkeen on treeneihin tullut vähän turhan paljon taukoa. Jouluna ei ehtinyt juurikaan tokoilemaan ja joulun jälkeen iski sitten flunssa, joka ei vieläkään ole päästänyt otteestaan. Viikottaisissa tavoitteellisten treeneissä olemme käyneet, että edes vähän tehty. Tällä viikolla on sitten suunnitelmissa puuhailla taas jo enemmän.

Vala aloitti juoksutkin tuossa sopivasti ennen joulua. Oikeastaan aika tasan niihin aikoihin, kuin mitä olin aiemmin laskeskellutkin. Maanantain treeneissä on onneksi saatu käydä ihan normaalisti. Joulu oli toki vähän mielenkiintoinen, sillä toisessa kyläpaikassa oli uroskoira. Näinpä Vala saikin viettää aikaa varsin paljon autossa ja häkissä kodinhoitohuoneessa. 

Juoksujen aikaan Vala oli kotona välillä todella vaisu ja välillä ihmeellinen perässä hipsuttelija (jos itse meni vessaan, niin varjo saattoi hiipiä mukana jne.), mutta treenikentällä V toimi kuitenkin ihan normaalisti. Edes hallitreeneissä pakolliset housut eivät haitanneet menoa, vaikka muutoin Vala ei pöksyistä yhtään tykkääkään. Juoksujen loppupuolella Vala palautui normaalimmaksi, mutta nyt on näemmä taas menossa uusi masennuskausi... kotona se on tosi flegmaattinen, se ei välttämättä halua lähteä lenkille jne. Tosin edelleen sama juttu: jos treenataan, niin sitten tehdään täysillä :) Hassu eläin. 

 Joulupukki toi Valalle pelilaudan :-)

Mutta niin... se ohjattu nouto. Oikeastaan siis vasemman kapulan ongelma. Ennen joulua ilmeni, että Valalle on todella vaikea mennä vasemmalle kapulalle. Se jotenkin aina kääntyy merkiltä niin jyrkästi, että se näkee ensimmäiseksi keskikapulan ja lukitse sen jälkeen itsensä ihan täysin siihen. Oikeanpuoleiselle kapulalle lähetettäessä tätä tapahtuu tuskin koskaan. Liikettä on pilkottu osiin, ja hyvän aikaa treenailtiinkin sitten vaan vasemman kapulan noutoa. Piia esimerkiksi kertoi ihan pätevän kuuloisesta "uudesta" treenitekniikasta, jolla ohjatun voisi opettaa. Koitinkin tätä soveltaa meidänkin tilanteeseen, ja muitakin harjoituksia, joilla vahvistaa kaarta kapulalle. Lisäksi tehtiin kotona sisällä noutoja niin, että kolme kapulaa oli lähekkäin rivissä, ja näistä piti osata tuoda vasen/oikea.

Tämän viikon maanantain tokoissa kokeiltiin sitten kokonaista liikettä sillä mentaliteetillä, että katsotaanko, onko asiassa oikeasti tapahtunut mitään edistystä. No eipä näyttänyt olevan, vaan V oli taas menossa suoraan keskikapulalle. Kielsin sitä lopulta aika rajusti (liian), mutta ihme kyllä Vala ei ottanut nokkiinsa ja pystyi kuitenkin tekemään tämän jälkeen uudestaan. Saatiin vääntämällä vasen noudettua (näytin kapulaa todella reilusti koiralle). Tämän jälkeen sitten ihan alusta uusi yritys, joka meni onneksi nappiin.

Kävin tänään aamupäivällä treenamassa yksinäni, ja nyt Vala teki tosi hyvin. Se ei kertaakaan yrittänyt keskikapulalle. Mietiskelin tätä ongelmaa eilen illalla samalla kun tein treenisuunnitelmaa, ja päätin kaiken uhallakin vähän rikkoa palkkausta. Nyt palkkasinkin kertaalleen heittämällä pallon Valalle sen yli eteen silloin, kun se oli menossa merkiltä vasemman kapulan suuntaan. Tämän jälkeen perään kokonaisen liike, joka sujui hyvin (jännitti, että jääkö se heti ekan kerran jälkeen kyttäilemään palloa tai muuten odottamaan vahvistusta..). 

Uskon, että me tarvitaan nyt paljon toistoja, jotta suunnat (lähinnä siis se vasen, mutta oikeatakin pitää muistaa välillä tehdä) vahvistuvat vielä. Heidi ehdotti maanantaina, että kannattaisi treenata paljon nyt kokonaista liikettä, ja luulen, että se on hyvä, koska selkeästi tätä ongelmaa esiintyy erityisesti koko liikkeen yhetydessä. Mahdollisuutena olisi myös pistää joku pieni este/esine keskikapulan eteen, jolloin sitä olisi vaikeampi ottaa. En ehkä kuitenkaan halua tehdä tätä, koska haluaisin, että V malttaisi ajatella itse sen verran, että se pystyisi valitsemaan kapulan sen sijaan, että sille annetaan ulkopuolisia apuja. Tuo tänään kokeilemani palkkausjuttu voisi toimia, mutta minun pitäisi muistaa olla sen kanssa tosi varovainen, koska Vala alkaa helposti hidastaa kapulaan tarttumista ja palautusta (joka muutenkin on jo menovauhtiin verratuna hitaampi), jos se alkaa yhtään ennakoida palkkaa... Haluan toisaalta kuitenkin tässä nimenomaan vahvistaa suuntaa, joten sikäli on perusteltua palkata pallolla nimenomaan siitä oikeaan suuntaan juoksemisesta.