torstai 29. toukokuuta 2014

Helatorstain kokeilu

Tänään kisattiin Nokialla NPKH:n kisoissa. Ei vaan sujunut, ei sitten todellakaan. Vala ei ollut juuri ollenkaan mukana, vaan haahuili ja väisteli; nuuskutteli maata ja tuulta ja oli muuten vaan löysä ja lusmu. Tiesin, että tekniikka on monissa liikkeeissä vähän hukassa, mutta että asennekin näemmä on sitten ihan totaalisen kadonnut... Ei muuta kuin leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä, seuraavat kisat on parin viikon päästä, joten hirveästi ei tässä ajassa ehditä mitään tehdä. Ottaisin kyllä erittäin mielelläni takaisin sen mun (yli)vilkkaan pomppivan ja loikkivan punaturkin tämän lahnustajan sijaan!

Liikkeet suoritusjärjestyksessä:

Zeta 5½. 
Istu-maahan-seiso. Istui seisomisen, seurasi todella huonosti, kääntyi seisomisessa mun perään, kun palasin sen taa. Maahanmenokin oli kuulemma hitaanpuoleinen.

Ohjattu
Oikea. Merkki oli hyvä!!! Kapulankin se haki hyvin, mutta himmaili sitten palautuksen lopussa ja teki vinon pa:n.

Kaukot 0
Ekaan vaihtoon kaksi käskyä, sitten ok, kunnes piti tehdä s-i, jota ei sitten pystynyt, ei sitten millään.

Metalli
Vino pa lopussa

(tauko)

Seuraaminen
Ihan hirveätä! Itketti.

Luoksetulo 8
Vähän hidas stoppi, törmäys lopun sivulletulossa. Tässä oli kuitenkin taas vähän asennetta ja iloisuutta.

Ruutu 5
Lähti suoraan kohti ruutua, pysähtyi käskyllä ja meni uudella käskyllä merkille. Siitä ruutuun, pysäytin liian myöhään ja meni yli takaa, kahdella uudella ruutuun-käskyllä pääsi oikeaan paikkaan ja siitä käskyllä maahan. Lopun seuruu oli taas jotain ihan muuta kuin seuruuta. Oikeesti olen aika iloinen, että korjaukset toimivat, ei meinaan kovin usein onnistu edes treeneissä!

Tunnari 6
Meni kapuloille, mutta bongasi sitten vierestä maasta jotain, jota piti käydä haistelemassa (ilmeisesti nami, koska myöhempi koirakko sen söi...), palasi kapuloille ja nosti nopeasti oman. Meinasi lähteä palauttamaan, mutta pudotti sitten kuitenkin ja kävi vielä varmistamassa kaikki muut kapulat läpi ja otti sitten oman uudestaan ja palutti. 

(tauko) Kävin kävelemässä ja itkemässä metsässä muutaman karvaan pettymyksen kyyneleen, ketutti niin paljon, kun yhteistyöstä ei ollut tietoakaan. Sainpahan itseni nollattua paikallaoloja varten.

Paikkamakuu
Kaksi käskyä maahanmenoon ja kaksi käskyä ylösnousuun (joskin tuomari tulkitsi nousun vain hitaudeksi). Hitto, kun se ei kuuntele!

Paikkaistuminen 10

Yhteensä 205 pistettä, III-tulos ja 4/6 sija. En odottanut ihmeitä, mutta meni kyllä vielä niin paljon huonommin kuin olisin uskonut. Tekniikka ei ehkä olekaan niin pahasti hajalla, mutta voi kökkö, mihin asenne on hukkunut?!

En mä tiedä, pitääkö tästä syyttää nyt kuukauden taukoa kimppatreeneistä, pennun tuloa, tuloillaan olevia juoksuja, huonoa koulutusta, minun osaamattomuuttani, vai mitä... tai ehkä kaikkia yhdessä.

keskiviikko 28. toukokuuta 2014

Keskiviikon nomeilut

Illalla käytiin kasvattajan järjestämissä taipparitreeneissä. Teemana olivat jälki ja laukaukset, joten ajattelin, että mennään tuon ala(taippari)ikäisen kanssa kuuntelemaan haulikkoa. Vähän yllättäen Valalle tarjottiin mahdollisuus myös treenata jälkeä (alunperin V:n piti olla vaan autossa mukana, ettei tarvitse kotiin jäädä...)

Johannes oli Valan kanssa ja minä Karman. En nähnyt V:n jälkeä, mutta lähetys oli kuulemma niin, että koira piti lähettää jäljen alkuun vähän kauempaa. Ekalla kerralla V oli (taas...) lähtenyt vaan kaahaamaan, mutta tokalla lähetyksellä se otti jäljen, jota seurasi ilmeisesti n. puoliväliin maavainulla, poistui jäljeltä, ja eteni sitten omatoimisesti ilmavainulla kaadolle ja palautti kanin hyvin.

Haulikolla ammuttiin muutamia laukauksia. Kokeeneemmat koirat (ml. Johannes & Vala) aloittivat lähempää ja me pentujen kanssa reilusti kauempaa. Siitä sitten siirryttiin vähitellen aina lähemmäs ampujaa. Vala oli ollut alkuun ihan ok, mutta ihan ampujan lähellä ollessa alkoivat kierrokset vähän nousta; ts. V reagoi aseen nostoon. Ihan kohtuullisesti oli kuulemma kuitenkin pysynyt hanskassa...mutta erinomaisen hyvää treeniä sille siis!

Karma veti ekalla laukauksella vähän korvia luimuun, mutta palautui heti, kun syöttelin nameja sille. Tämän jälkeen seuraavilla laukauksissa se kääntyi vilkaisemaan äänen suuntaan, mutta ei reagoinut muuten. Välillä vaan oltiin ja välillä tehtiin vähän temppuja (maahanmenon tarjoamista) ja vikalla laukauksella leikin sen kanssa vetoleikkiä lelulla. Hyvähyvä :)

sunnuntai 25. toukokuuta 2014

SV-nome

Eilisen päivän ohjelmana oli Siipiveikon-nome"koe" Sastamalan seudulla. Johannes teki Valan kanssa alo-luokan tehtävät.

Suoritus alkoi helpolla ykkösmarkkeerauksella veteen (heitto maalta). Valalle tehtiin aloitus niin, että heittäjä kävi ensin moikkaamassa koiran iloisesti ja lähti sitten hetsaten ja heinuria esitellen heittopaikalle. Vala pystyikin nyt lähtemään ihan hyvin noutoon, eikä ottanut tilanteesta eikä ihmisistä paineita.


Sitten oli hakuruutu, josta oli tarkoituksena ottaa ylös pari riistaa. Valan haku oli outoa.. se jopa irtosi kohtalaisen pitkälle (vrt. miten huonosti se on välillä tällaisissa tilanteissa lähtenyt), mutta ei kuitenkaan käyttänyt nenäänsä eikä löytänyt riistoja. Tai ei halunnut käyttää nenäänsä ja löytää riistoja. Jäi vähän mysteeriksi, mikä tässä nyt tänään tökki... harakan se sai sentään palautettua.

Tämän jälkeen oli ohjaus, jossa koira piti saada ylittämään maastonvaihteluita, allaolevasta kuvasta näkyy vähän olosuhteita.


Vala ei ole juurikaan linjaa harjoitellut viime aikoina, joten ei ollut yllätys, että meni vähän säätämiseksi. Yllättävän hyvin Vala kuitenkin kesti ja jaksoi homman Johanneksen ohjauksessa (tiedän, että itse olisin aika helposti saanut koiran ihan solmuun tuossa tilanteessa...). 


Sitten tehtiin kakkosmarkkeeraus veteen, heitot veneestä. Olin iloinen, että V pystyi lähtemään uimaan kohti venettä ja noutamaan riistan ilman sen suurempia venkoiluja. Valitettavasti (joskaan ei yllättävästi) Vala ekan noudon jälkeen oli jo ihan totaalisen unohtanut toisen riistan, joten se jäi hakematta.


Loppuun olisi voinut vielä jatkaa hakua, mutta se jäi Valalta tällä kertaa väliin.

Laukaukset ammuttiin starttipyssyllä. Vähän Vala meinasi varastaa paukkuihin, ja sille joutui hiukan asiasta huomauttamaan. Muutenkin luovutuksiin ja etenkin niiden jälkeen tapahtuvaan yleiseen häröiluun pitäisi kiinnittää  huomiota.

Jotain hyvää, mutta tosi paljon olisi kaikkea treenattavaa. Laiskanpuoleisesti on meinaan harjoiteltu (itse tosin puolustaudun sillä, että en toimi ohjaajana tässä lajissa ;) ).

Karma oli myös mukana reissussa. Se oli nätisti autossa melkein koko päivän, hyvin malttoi olla ja torkkua siellä. Loppuun se pääsi vähän jaloittelemaan ja kävelemään tuossa rantamaastossa sekä kantamaan varista.

sunnuntai 18. toukokuuta 2014

Kuvapäivitys

Hiphei, tänä viikonloppuna on pitkästä aikaa tullut ulkoilutettua kameraakin kunnolla. Näinpä tämä blogiteksti koostuukin lähinnä kuvista ja kuvateksteistä.


Ostin Tampere KV -näyttelystä koirille viidellä eurolla uuden patjan. Se kelpasikin nelijalkaisille oikein hyvin, ja toistaiseksi ainakin mahtuvat jopa molemmat siihen nukkumaan.

Kävimme eilen pitkästä aikaa toisella mökillä. Ei tehty oikein mitään ihmeellistä, oleiltiin ja syötiin vaan. Koirat saivat touhuta omiaan ihan vapaasti.




Njääh, ei me mitään pentuja täällä tarvita...



Tänään kävimme nomeilemassa riistatreenien muodossa. Karma päästi ekaa kertaa tutustumaan lokkiin ja kaniin. Lokkia se kantoi koosta huolimatta varsin hyvin. Kanikin kiinnosti sitä ihan hirveästi, mutta se oli jo sen verran painava, että oli haasteellinen kantaa. Muutenkin se näytti kiinnostavan K:ta myös siinä mielessä, että sen olisi voinut vaikka syödäkin, jos olisi tilaisuus annettu. Karma toi riistoja mielellään myös näytille minulle, samaten se viikolla damilla treenatessa toi damia iloisesti minulle syliin.








Valan ohjelmassa oli (helppoja) vesimarkkeerauksia (2x 1-markkeeraus + 1x 2-markkeeraus) sekä laahausjälki. Markkeeraukset ok, vähän vinkumista. Vedestä rannalle nousu lokki suussa oli vähän vaikeata. Jäljelle se lähti hyvin, mutta vaihtoi muutaman kymmenen metrin jälkeen juoksumoodiin ja painatti menemään ties minne (vaihtoi hakuun? Vanha edellisissä treeneissä tehty hakualue veti puoleensa?). Tokalla lähetyksellä V ei lähtenyt edes jäljelle, vaan ampaisi suoraan juoksuun ihan väärään suuntaan (ei kuunnellut käskyä, vaan oletti ilmeisesti lähtevänsä hakuun). Kolmas lähetys onnistui, kun V vihdoin keskittyi, ja se jäljesti hyvin kanin luo. Ihan jäljen loppua ei lähetyspaikalta nähnyt, mutta oletettavasti meni hyvin, kun V hetken päästä palasi kania kantaen.







tiistai 13. toukokuuta 2014

Pissaa...

On meinaan tullut käytyä nyt aika paljon eläinlääkärin luona. Karman pissatulehdus ei tahdo mennä ohi, ei sitten näemmä millään. Vaikka en mä tiedä, onko se nyt niin ihmeellistä...kavereilta on löytynyt vertaistukea ja saanut kuulla melko paljonkin kokemuksia tästä narttupentujen yleisestä (?) vaivasta. 

Käytiin eilen viemässä siis kolmannen kerran pissanäyte analysoitavaksi, ja ikävä kyllä arvot olivat yhä koholla. Päätettiin nyt kuitenkin lopettaa antibiootit (koska K on ollut melkein koko kuurin ajan oireeton), ja kokeillaan jatkoa Urinaid-tableteilla. Katsotaan miten käy. Varasimme viikon päähän rokotusajan molemmille koirille, joten voidaan siinä sitten samalla ihan vaihtelun vuoksi viedä vaikka taas pissanäytekin tutkittavaksi. C-vitamiiniakin olen K:lle syöttänyt, mutta liekö siitä sitten mitään apua ollut...

Tärkeintähän tässä kuitenkin on, että Karma itsessään on ollut ihan normaali ja sinänsä terveenoloinen, vilkas ja reipas pikkupentu :)

Karma on ilmoitettu tokokurssille, joten pääsen senkin kanssa vähän kokeilemaan toimimista muiden koirien läsnäollessa. Katsotaan, miten käy. Tavoitteita ei ole muuten, kuin että keskitytään yhteistyöhön ja yhdessäolemiseen. Ekalle kerralle ei vielä päästä, kun on tuo karanteeni voimassa.

Muutoin Karma harjoittelee mm. hihnassa kulkemista ( a) ei saa vetää, b) Valan hihnaa ei saa syödä tai siinä ei saa roikkua), luoksetuloa, damin kantoa, lähihaun alkeita sekä kotona vähän istumista, maahanmenoa, katsekontaktia ja odottamista. Niin ja rauhoittumista (siinä me ollaan edistytty melko kivasti!). Siitä on kuoriutunut nyt ihan mukavan oloinen pentu :-)

Valan kanssa on treenattu tokoa laiskanpuoleisesti. Kyllä tämä karanteeni vaan syö motivaatiota niin pahasti. Plääh. Viime viikonloppuna käytiin nomeilemassa.