torstai 25. heinäkuuta 2013

Maahanmenoja

Edellisten kisojen ruutu olisi ehkä pelastettu sillä, jos koira osaisi mennä täydellisesti hissinä maahan. Vaan kun ei osaa.

Monesti on puhuttu, että tokossa on hyvä olla eri käskyt eri maahanmenoihin, koska ne ovat eri liikkeitä. Niinpä minä pennusta lähtien opetin Valalle, että "maa" on paikoilla ollessa maahan (ts. sivulla ollessa esim. paikkamakuun alku tai sitten kaukoissa) ja "down" liikkeestä maahanmeno. "Maa" tosin on nyttemmin käskynä myös luoksarin pysäytyksessä. Hirveän loogista siis.

Katin koulutuksessa oli puhetta maahanmenoista. Hän kertoi, että hänen koirillaan on kolme eri maahanmenoa: 1) nopeasti pudoten, 2) hissi ja 3) pään painaminen maahan. Nopeasti pudoten maahanmeno on käytössä mm. jäävissä, hissi kaukoissa ja pää maassa -asento on taas paikkamakuuta varten. Kun koira osaa eri tekniikat ja käskyt, niitä voi hyödyntää vaikkapa siinä ruudussa. Jos koira on ihan takareunalla --> nopeasti pudoten maahan (jolloin koira hyvin todennäköisesti siirtyy vähän eteenpäin). Jos koira on ihan ruudun etureunalla, hissimaahanmenolla sen saa todennäköisemmin pysymään ruudun sisäpuolella. Katikin sanoi sen saman asian, hänellä on käytössä eri maahanmenokäskyt, koska ne ovat eri liikkeitä.

Minä vasta nyt taisin tajuta, mitä tuolla "eri käskyt, koska ne ovat eri liikkeitä" tarkoitetaan. Se ei siis tarkoita sitä, että eri tokoliikkeissä sinänsä pitäisi olla eri käskyt, kuten minä olen lähinnä asian tähän asti ajatellut. Kyseessä on sen sijaan todellakin se, että eri maahanmenot itsessään ovat eri liikkeitä. Kuulostaa ehkä pieneltä asialta, mutta minulle tämä oli hyvä oivallus. "Istu" ja "seiso" ovat eri asioita, ja myös hissinä maahan ja pudoten maahan ovat yhtä lailla eri asioita. 

Nyt Valalla on hirveän näppärästi pari eri maahanmenokäskyä, jotka kuitenkin ilmeisesti molemmat tarkoittavat koiralle samaa (eli suhteellisen nopeata putoamista). Kuitenkin kaukoissa sillä onkin yhtäkkiä samalla käskysanalla vaatimuksena osata tehdä s-m -vaihto hissinä. Varmaan osittain ihan hyvä syy, miksi kaukojen kanssa on ongelmia. En silti tiedä, jaksanko Valan kohdalla enää alkaa puutumaan tähän käskysanaongelmaan. Ehkä pitäisi, mutta en tiedä, riittääkö aikaa ja energiaa...

Seuraavan koiran kanssa sitten treenataan alusta lähtien fiksummin.

sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Huono kisapäivä

Eilen illalla kisattiin Lempäälässä Pirkanmaan Sennenin järjestämässä yökokeessa. Yökoe kuulosti ilmoittautuessa hyvinkin kivalta idealta, varsinkin jos sattuisi olemaan yhtään lämpimämpi keli. No joo, lämpimyydestä ei ole kyllä koko viikkoon ollut tällää tietoakaan... Voi-luokka (10 koirakkoa) alkoi klo 21.

Meidän suoritus ei tosiaankaan mennyt tällä kertaa ihan niin kuin haaveissa oli. Koe alkoi paikkamakuulla, jonka jälkeen Vala alkoi kytätä vähän kehästä sivummalla odotellutta Johannesta. Liike meni hyvin, mutta en juurikaan uskaltanut kehua koiraa, koska pelkäsin sen singahtavan ulos kehästä saman tien. Tämän jälkeen päätin, että otan kehän lähelle mukaan namipalkan yksilösuorituksen ajaksi, josko Valan ajatukset saisi siirrettyä pois tutusta ihmisestä paikalla. Ajatukset tosiaan siirtyivät, jopa siinä määrin, että nyt V sitten kyttäsi sitä namikippoa täysillä. Eli yksilöliikkeiden välissäkään ei paljon koiralle kehuja jaettu, koska elukka oli valmis tulkitsemaan jokaisen sanan luvaksi lähteä palkalle. Virheitä, virheitä, virheitä...ei taas oikein mitään tietoa siitä viime kisoissa ollesta hyvästä kisafiiliksestä.

Liikkeet:

Paikkamakuu: 10. 

Ruutu: 0. Pysäytin Valan liian aikaisin, ja se jäi seisomaan ihan etureunalle, niin että maahanmenossa etutassut olivat sitten reunan yli. Ruma seuruu loppuun.

Seuruu: 9. Ok, välillä vähän kontaktin tiputtelua (kyttäys)

Luoksetulo: 7. Ensimmäinen stoppi meni pitkäksi, maahanmeno hyvä, sivulletulo olisi saanut olla tarkempi.

Hyppynouto: 10. 

Tunnari: 0. Vala ei ollut yhtään mukana. Sanoin normaalisti vihjesanan "tehdään tunnari", ja liikkurin käskystä ympäri kääntyessäni "odota". Kuluu ehkä kaksi sekuntia ja Vala kiertää takakautta sivulle istumaan. Käännytään yhdessä ympäri, ja vielä pieni toivo, että koira silti tajuaa, mikä liike on kyseessä. Käskystä Vala singahtaa liikkeelle ihan täysiä ja painaa kohti luoksarimerkkejä. Kutsun sitä nimeltä, se tulee takaisin, yritän lähettää uudestaan, se lähtee uudestaan kaahaamaan, törmää matkalla vahingossa tunnarikapuloihin ja nostelee niitä sattumanvaraisesti ennen kuin ehdin kutsua sen uudestaan pois.

Istuminen: 9,5. Siirsi etutassuja palatessani kohti koiraa (kääntyi perään).

Kaukot: 9. Liikkui, mutta mun mittapuulla varsin vähän.

Metallinouto: 9,5. Vähän hidas palautusvauhti.

Kokonaisvaikutus: 10. Tuomari tykkäsi silti kovasti, sanoi pitävänsä erittäin paljon vauhdikkaasta koirasta. Vähän vaan vielä kaivataan hienosäätöä suorituksiin.

Yhteensä 217,5 pistettäm VOI3-tulos ja hirveä pettymys ja harmitus. Yökin meni mulla osin tätä vatvoessa ja märehtiessä. Vasta aamulenkillä sain jotakuinkin nollattua tilanteen omassa mielessä (sen jälkeen kun Vala oli hipsutellut hyvin varovasti mun perässä ensimmäisen kolmanneksen lenkistä... tässä vaiheessa tajusin, että sehän oikeasti reagoi noin voimaakkasti mun ajatuksiini, vaikka omasta mielestäni käyttäydyin koiraa kohti normaalisti. Loppulenkki meni jo sitten paremmissa fiiliksissä). Nyt kun tuota pistelappua on katsonut ajatuksella, niin moni liike on kuitenkin mennyt ihan hurjan hyvin ja oikeasti, kaikesta kyttäilystä ja mokailusta (arvatkaa, kuinka paljon ketutti itse mokata heti ensimmäinen yksilöliike?) huolimatta kokonaisuudessaan paketti pysyi kuin pysyikin kasassa ja yhteistyö kehässä toimi tällaisessakin tilanteessa. Nyt jo siis parempi mieli, ja osaan arvostaa saatuja onnistumisia :)

Kokeessa ei kyllä kovin monella muullakaan menneet suoritukset ihan nappiin. Ihan kaikkia suorituksia en nähnyt, mutta tosi monella näytti olevan hankaluuksia ruudun kanssa. Mulle jäi fiilis, että koirien oli vaikea nähdä oransseja merkkikartioita (moni ajautui oikealle punaisille luoksarimerkeille). Valakin oli ruutuun lähtiessään selkeästi normaalia epävarmempi ja teki pienen banaanin, kunnes n. puolimatkassa se selkeästi fokusoitui vasta ruudun merkkitötsiin. Olisiko illan hämärä keli vaikuttanut näin? Lisäksi yritimme itse katsella ruudun suuntaan kehän takaa koiran tasolta, ja vähän näytti omiin silmiin siltä, että merkit osuivat samaan linjaa kehän ulkopuolella kasvavan vihreän heinikon kanssa. 

Yksi ainut koira kymmenestä sai ykköstuloksen (eikä tuomari ollut todellakaan mitenkään erityisen tiukka) ja kaksi koiraa sai kakkosen. Meidän sijoitus oli 4.

Nyt virheiden paikkailua, ja sitten taas jossain vaiheessa uusiin kisoihin. Saatiinkin jo kivasti sovittua heti tälle illalle treenit.

sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

Tokoringin ensimmäinen koulutustilaisuus

Tämän viikon torstaina meillä oli ensimmäinen kennelpiirin nuorten koirien tokoringin puitteissa järjestetty koulutustilaisuus. Kouluttajana meillä oli Kati Selkämaa. 
Itse kirjoittelin jo omaan treenivihkooni perjantaina illalla 1,5h ajan muistiinpanoja, joten kyllä tästä koulutustilaisuudesta ainakin jäi jotakin mieleen :)

Vala teki tunnaria, seuruuta ja noutoa. Tunnarissa ongelmana on Valan hitaus / epävarmuus oman nostamisessa ja palauttamisessa. Aloitettiin koemaisella liikkeellä, jonka Vala tosin nyt teki varsin hyvällä vauhdilla, mutta pureskeli vähän kapulaa. Tähän Kati ehdotti tunnarin treenausta ihan lähietäisyydellä, jolloin koiraa pääsee palkkamaan nopeammin. Alkuun voi ottaa kuurin lähitreeniä, ja jatkossa tunnaria voisi treenailla esim. niin, että joka toinen kerta tehdään "lähitreeni" ja joka toinen kerta sitten kisamatkalla. Koiran voisi treeneissä opettaa myös menemään kapuloille namialustan kautta, jolloin voi pyrkiä vahvistamaan haistelun aloittamista tietystä kohtaa. (Jos tunnarikapulat ovat rivissä, olisi suotavaa, että koira osaisi aloittaa haistelun jommasta kummasta päästä - ei keskeltä.)

Lisäksi tunnarissa on hirveän tärkeätä varoa tiedostamattomia eleitä. Jos treenaa yksin, niin silloin aina tietää, missä oma kapula on --> ohjaaja paljastaa koiralle tosi helposti pienilläkin eleillä, että nyt koira on poiminut oikean. Kokeessa on sitten edessä ongelmia, kun onkin tilanne, joss ohjaaja ei tiedäkään oman sijaintia. Muutenkin Valan kanssa pitää varoa painostamista, koiraa ei pitäisi tuijotella turhaan sen ollessa kapuloilla, vaan katse on parempi suunnata jonnekin taivaanrantaan tm. ohi koiran. Tunnaritreenissäkin pitää muistaa vaihtelevuus ja haastavuus. Kun koira osaa, sille voi tehdä hankalempia harjoituksia, jotka vaativat siltä entistä tarkempaa nenän käyttöä.

Seuraamisen osalta syynättiin Katin kanssa meidän askelsiirtymiä. Saldona pääpiirteittäin se, että periaatteessa Vala osaa käyttää takaosaansa ihan hyvin, mutta se ei tee sitä askelsiirtymissä. Käytännössä tilanne vaatii vain paljon työtä. Sivuttaissiirtymissä koiran pitäisi ottaa ristiaskeleita, mitä Vala ei nyt tee. Eli niitä pitäisi saada kaivettua esiin (naksuttelu). Erityisesti sivuttaissiirtymässä vasemmalle (mutta myös yleisestikin seuruussa) ongelmana on Valan paikka vähän turhan edessä. Minun on vaikea liikkua, koska koira on esteenä. Eli seuruun paikkaa pitäisi saada siirrettyä jonkin verran taaemmas. Tässä voinee käyttää ihan namia apuna, eli namipalkka kädessä (käsi voi olla ylhäällä, koska koiran ajatuksia voisi siirtää enemmän "ylös" sen sijaan, että se ajattelisi "eteen"), ja palkkaus aina ihan maksimissaan housun sivusaumasta, ei koskaa edempää. Peruuttamista voi seurauttaa pidempiäkin pätkiä, ja tehdä siinä myös käännöksiä.

Noudon ongelma meillä on kapulan saalistaminen, eli nopea syöksähtäminen kapulalle, "huono" tarttuminen ja menoa hitaampi palautus. Palautusvauhtia voi nostattaa vauhtipalkalla eli vapauttamalla koiran lelulle palautuksen eri kohdista. Lisäksi voi tehdä ns. pelkkiä palautuksia, eli ei lainkaan sitä kapulan heittoa ja sille syöksymistä. Välimatkaa voi myös kasvattaa, eli tehdä reilusti "ylipitkällä" matkalla. Kapulaan tarttumiseen voi pyrkiä vaikuttamaan sijoittamalla kapulan jonkin pienen esteen taakse, jolloin koira joutuu hieman kiertämään sen sijaan, että voisi suoraan hyökätä kapulalle.

Yleisesti ottaen Kati mielestä on tärkeätä, että ohjaaja miettii mielessään liikkeen ihannesuorituksen ennen kuin alkaa treenata yhtään mitään. Pitäisi olla selkeä visio siitä, miltä homman pitäisi parhaimmassa tapauksessa näyttää. Tämä ihanne sitten pitää pitää mielessä, eikä siitä pidä luopua. Kuitenkin jokaisella koiralla on omat heikot alueensa, jotka ohjaajan täytyy hyväksyä. Kaikissa kohdin ei koskaan pääse ihannesuorituksen tasolle, mikä ohjaajan pitää ymmärtää, ja ohjaajan tulee osata olla tyytyväinen koiran suoritukseen siitä huolimatta. 

Oli oikein kiva ilta tokon parissa. Vähän meinasi tulla kiire, koska pääsin itse töistä Pirkkalasta tasan klo 16, siitä sitten nopeasti hakemaan Vala ja treenikamat sekä vaihtamaan vaatteet, ja sitten taas klo 17 piti olla jo takaisin Pirkkalan puolella valmiina treenaamaan. Vala kesti tämän tosi hyvin, vaikkei se työpäivän jälkeen edes päässyt purkamaan ylimääräisiä energioitaan lenkillä. Muutenkin se oli kentällä yllättävän cool, sidoin se kiinni vain repun olkahihnaan ja siinähän se sitten makoili kentän laidalla suht rauhallisesti. On se vaan kiva eläin :)

lauantai 6. heinäkuuta 2013

Osat kohdillaan

Blogia ei olekaan tullut päiviteltyä hetkeen. Eipä tässä tosin olekaan mitään ihmeellistä tapahtunut, normitreenailua vaan lähinnä.

Tänään kuitenkin käytiin taas kisailemassa tokoa. Kokeen piti olla Eteläpuistossa, mutta viime hetkellä edellisenä iltana tulikin tieto koepaikan vaihtumisesta TamSKin talliin. Talli on siinä mielessä mukavampi koepaikka, sillä siellä on vähemmän häiriöitä.. vaikka toisaalta ihan hyvin Vala toimi myös tuolla Eteläpuistossa, kun viikolla kävimme siellä treenailemassa. Tallilla vähän arvelutti alusta, jossa heitetty noutokapula yleensä pomppii ihan hirveästi. Erinomaiset mahdollisuudet siis tuhota hyppynoudon eteen tehty työ, jos kapula ajautuisi kovin vinoon esteestä.

Liikekohtaiset pisteet suoritusjärjestyksessä:

Paikalla makaaminen: 10. Tuomari ei kuullut, että jouduin käyttämään kaksoiskäskyjä. Liekö taustalla sitten se, että viime aikoina on tehty jonkin verran evl-tyyppistä paikkamakuun alkua ja loppua.

Tunnistusnouto: 9. Vähän hirvitti aloittaa yksilösuoritus tunnarilla, mutta Vala keskittyi hyvin. Omat polvet tahtoivat tutista jännityksestä liikkurin viedessä kapuloita. Onneksi jännitys kaikkosi tämän ensimmäisen liikkeen jälkeen, ja loppusuoritus menikin sitten kivasti. Tunnarikapulat olivat rivissä, oma oli toinen oikealta. Vala haisteli vain kolmea oikeimman puoleista kapulaa, mietti hetken ja palautti (vähän hitaasti) oman.

Liikkeestä istuminen: 10. Minun mielestä Vala reagoi liikkurin käskyyn ja ennakoi vähän, mutta ehdin toki itse siinä samalla sanoa myös käskyn, eli ihan ok. Tosin jatkossa pitää huomioida treeneissä.

Ruutu: 10. :)

Seuraaminen: 9. Olin päättänyt etukäteen, että seuraamisessa asenne on, että nyt mennään eikä varmistella yhtään mitään. Sehän toimi, Vala tuli oikein kivasti mukana. Jossain vasemmalle käännöksessä tuli pieni törmäys, ja askelsiirtymät on mulle itselle hirveän hankalia.

Hyppynouto: 10. Tätä on nyt viime aikoina treenailtu ahkerasti. Ongelmanahan on ollut se paluuhyppy ja esteen kiertäminen. Viikolla saatiin treeneissä ihan hyvin oivalluksia ja pikku hiljaa alkoi taas tuntua siltä, että Vala alkaa ymmärtää itse hakeutua esteelle. Hyvin meni nyt, ja oli ihan superfiilis, kun liike onnistui :)

Luoksetulo: 9. Ei olla kovin paljoa treenattu, ja sitä tasapainoa vauhdin ja pysähtymisten välillä yritetään jatkuvasti löytää. Tein aamulla lenkin yhteydessä pikatreenin, joka meni ok, joten sikäli luottavaisin mielin lähdettiin tekemään, ja hyvinhän tämä meni. Vähän vielä voisi olla napakammat pysähtymiset.

Kauko-ohjaus: 9½. Voi että, kun tämä on pirullinen liike. Valan kanssa tätä on hinkattu tosi paljon, ja tuntui välillä ihan toivottomaltakin, kun koira vaan eteni jatkuvasti. Viikon ajan ennen koetta treenattiin uudella tekniikalla, eli jokin "este" (kylppärin kuivauslastan varsi, harjanvarsi, hyppyesteen lauta...) koiran takajalkojen edessä. Sehän toimi!

Metallinouto: 10. Mun makuuni turhan hidas palautusvauhti, johon pitää siis kiinnittää jatkossa huomiota treeneissä.

Kokonaisvaikutus: 9. Tuomari totesi vain lyhyesti, että erittäin hyvä suoritus ja erittäin hyvä koira. Palkintojenjaossa kehui vielä, että erinomaisen hyvät kokonaispisteet.

Yhteensä siis 305 pistettä, joka oikeutti VOI1-tulokseen sekä kunniapalkintoon ja luokkavoittoon. Makea fiilis, tästä suorituksesta kelpaa nauttia :)

Yhtenä haaveena / tavoitteena on ollut saada kolmosella alkava pistemäärä kokoon, joten tämä etappi on nyt sitten saavutettu. Toivottavasti tosin tulevaisuudessakin päästään kiinni tällaisiin pisteisiin, ettei jää ihan ainoaksi kerraksi... :)