tiistai 27. maaliskuuta 2018

Talvilomalla

Ensimmäistä kertaa elämässäni pääsin talvella pohjois-Suomeen lomailemaan. Aiemmin ei ole ollut oikeastaan erityistä hinkua sinne, koska en laskettele, ja hiihtänytkin olen viimeksi ylä-asteella pakotettuna. Onneksi talvella voi tehdä kuitenkin paljon kaikkea muutakin: monet patikkareitit ovat käytettävissä ja lumikengillä pääsee hyvin kulkemaan! Loman päämaja sijaitsi Rukan tuntumassa Konttaisjärven rannalla, jossa oli jo ihan vieressä kivat ulkoilumaastot ja lähietäisyydellä lisäksi paljon muita mielenkiintoisia kohteita.


Tytöt Konttaisen huipulla, juuri ennen lumisadetta. Ensimmäisenä kokonaisena päivänä kivuttiin toki heti mökin vieressä nousseen vaaran päälle, josta oli vallan hienot näkymät. Samalla patikoitiin pätkä Karhunkierroksen reittiä ja käytiin katsomassa Suolammen laavua (kokolailla lumessa, jäikin sitten evästauko pitämättä).


Painit menossa...


Revontulet Konttaisen yllä


Lisää revontulia Konntaisjärven jään yllä


Riisitunturin kansallispuistossa - täällä meinasi alkutaipaleella olla ihan ruuhkaa, melkein jonossa sai kulkea kohti tunturin huippua...


... vaan onneksi suurin osa käänty huipulta takaisin parkkialueelle. Meidän reittimme (Riisin rietas) jatkui eteenpäin, tässä kuvassa vielä juuri ja juuri näkyy jopa merkkitolpat. Alempana rinteessä ne olivat jo ihan kokonaan hautauneet lumeen, joten eteenpäin oli suunnistettava muilla keinoin.


Olen itse kerran aiemmin käynyt Riisitunturilla kesäaikaan ja siitä reissusta jäi sellainen fiilis, että joskus pitää päästä uudestaan. Uutta kesäreissua ei ole tullut, mutta talvinen Riisitunturi on jotakin todella kaunista, suosittelen ehdottomasti! Saimme päivän aikana kokea vaihtelevaa keliä, kun alkumatkalla ja tunturin huipulla ihmeteltiin maisemia täydessä auringonpaisteessa ja myöhemmin päivällä iski sitten sellainen lumipyry, että hetkittäin näkyväisyys meni kovin heikoksi (ja siinä sitä sitten taas tähyiltiin niitä reittimerkkejä ja suunnistettiin eteenpäin gps:n avulla).


Riisinsuo lumipyryssä


Pikku-Karppi, onneksi prinsessalle oli edes pyllynalunen tarjolla!


Vielä kerran Riisitunturin maisemaa - aurinko yrittää pilkahtaa lumipyryn jälkeen


Konttainen, revontulet ja tähdenlento


Yhtenä päivänä käytiin kiertämässä pieni Karhunkierros. Olen tämän reitin kävellyt kahteen kertaan kesäaikana, nyt ensimmäistä kertaa talvella. Polut olivat talvellakin selkeät (kesäaikaan jopa turhankin tylsää "hiekkatietä"), ainoa haastava osuus on Kallioportin rappuset, jotka lumiseen aikaan ovat vähintäänkin liukkaat... 


Korouoman rotkolaakso. Muuten kiva lenkki, mutta yhden osuudet oli kansoittanut kolme bussilastillista turisteja, joiden mielestä me olimme jotakin ilmeisen mielenkiintoista, kun kovasti halusivat meitä valokuvata. Ihan hauska oli muutama sana heidän kanssaan vaihtaa (osa oli kovin kiinnostunut koirista), mutta loppupeleissä alkoi kyllä jo ärsyttää, kun porukkaa oli järkyttävän paljon eikä luonnonrauhasta ollut tietoakaan. 

Lisäksi ehdittiin tietysti vähän ihmetellä Rukan menoakin. Usvan kanssa käytiin harjoittelemassa hihnassa kulkemista ym., sillä välin kun toiset olivat laskettelemassa. Pääsimme myös testaamaan, miltä tuntuu, kun helikopteri lentää yli matalalla pään yläpuolelta: ei juuri miltään, totesi Usva. Sen sijaan ihmiset, jotka liikkuvat omituisesti kävellen monot jaloissan saati sitten suksilla mäkeä laskiessaan, aiheuttivat teinikoiralle päänvaivaa...

lauantai 10. maaliskuuta 2018

Tokovalmennusta

Karman tokovalmennusryhmää on talvikaudella käynyt koutsaamassa Katja Kiviaho kolmeen kertaan. Ollaan saatu paljon hyvää irti näistä tunneista ja tällainen säännöllinen saman kouluttajan koulutus on ollut oikein kiva. 

Karman treenit tosin eivät ole sinänsä edenneet. Päinvastoin, olen laittanut lähes kaikki liikkeet palasiksi. Ensin mammalomalta paluun jällkeen yritettiin saada paketti kasaan ja päästä kisoihin, jotta voittajaluokan olisi saanut pois alta. Nollatulos kokeesta pisti ajattelemaan,ja tätä ajatusta on nyt talvi työstetty, ja lopputulemana on nyt päädytty tähän, että tällä hetkellä meillä ei ole yhtäkään koevalmista liikettä. Oikeastaan kaiken epävarmuuden ja pohtimisen jälkeen minulla alkaa vidoin olla ihan hyvä fiilis tästä, tiedän  nyt mitä haluaisin treenata ja mihin suuntaan haluaisin edetä.

Viime valmennuskerralla puhuttiin paljon kokonaisuudesta, asenteesta ja visiosta. Asiat, joihin olen itsekin omissa pohdiskeluissani päätynyt. Oli hyvät treenit ja sain omille mietteilleni vahvistusta. Jatkossa yritetään treenatata vähän erilaisella tyylillä. Ei varmaan pitäisi sanoa, että yritetään treenata, vaan todeta, että treenataan, mutta muutos on aina hankala ja vanhoihin kaavoihin lipsahtaa kuitenkin niin kovin helposti takaisin. Tavoitteeni on myös höllätä omaa pipoa (monessakin asiassa) ja luopua samalla tietyistä tavoitteista. 

Karman kanssa jatkossa pyritään vahvistamaan koiran aktiivisuutta kaikessa tekemisessä treenitilanteissa. Pienilläkin jutuilla Karmasta sai esiin erilaisen puolen, joten näiden työstämistä jatketaan. Asenne ja ilme, ne on meille tärkeät. Kotiläksynä perusasentoharjoitus --> ohjaajan jännittyminen ja jäykistely tarkoittaa hyviä juttuja, tavoitteena Karman vireen nostaminen. Kaikessa tekemisessä olisi hyvä muistaa huomioida koiran aktiivisuus. Nyt kun pa-virittelyä työstetään, olisi muuten treeneissä syytä välttää liikkeiden aloituksia pa:sta, vaan aloitukset siitä, että koira on aktiivinen. Ylipäänsä tavoitteena intensiivisemmät mutta lyhyemmät treenit, joissa etukäteissuunnittelu on tärkeätä. Ei turhia odotteluita koiralle kentällä, ja jos pitää jotakin jäädä pohtimaan, niin koira viedään pois tilanteesta. 

Äänen kanssa varovasti kuitenkin. Jos vireen nostamisesta alkaa tulla ääntä, treeni loppuu välittömästi. Toistaiseksi on vielä pärjätty hyvin, mutta pentujen jälkeen K on muutaman kerran treeneissä vingahtanut (ennen pentulomaa ei koskaan!), joten tarkkana tämän homman kanssa.