lauantai 24. syyskuuta 2016

Karman toko - Tilanne nyt ja to-do -lista

Pohdintaa nykytilanteesta ja siitä, mihin ollaan menossa. Uusi valkkukausikin kolkuttelee ovella. Facebook muuten muistutti tänään, että on tasan vuosi minun ja Karman ensimmäisestä tokostartista, siihen nähden ollaan kuitenkin mielestäni vallan kivassa tilanteessa ja todellakin menossa eteenpäin :)

Perusasento
Edennyt parempaan suuntaan loppukesän aikana. Lopetin alustatreenin (aiheutti vinoutta) ja aloin vain yksinkertaisesti huomauttaa Karmalle, jos se tuli pompaten tai törmäten sivulle. Hitaammasta vauhdista ja lyhyemmiltä matkoilta toimii varsin kivasti, mutta esim. kohteen kiertämisestä sivulletulo on vielä vaikea ja pomppuja tulee. Jatkamme harjoituksia.

Seuraaminen
Ei olla treenattu juuri lainkaan SM-kisojen jälkeen. Paitsi peruutustreenejä on aloiteltu uudestaan. Edessä K osaa peruuttaa kohtalaisesti, mutta sivulla on huomattavasti vaikeampaa. Vaikeaa myös itselle (Valan kanssa pääsi niin helpolla, kun se vaan jotenkin heti automaattisesti osasi seurata myös peruutuksessa!). Pitäisi katsoa, missä kunnossa perusseuruu on, saati sitten juoksu ja hidas.

Jäävät
Ai vitsi, näissä näyttää loksahtaneen nyt jotakin kohdilleen ja asennot toimivat. Tehtiin viime valkkutreeneissä ekaa kertaa voittajaluokan L liikkurointuna (seiso + istu) ja se sujui vallan kivasti (pl. seisomisessa se kääntyi perään, kun kävelin ohi). Asennoissa pysymistä pitää siis vielä vahvistaa.

Ohjattu
Aika kivalla mallilla, ei tosin olla vielä kertaakaan tehty ihan kokonaista liikettä liikkuroituna. Jos tehdään useampi toisto putkeen, niin K alkaa helpommin arpomaan puolta tai tekee itse valinnan tai ajautuu keskikapulalle. Olen nyt alusta lähtien treenannut heit kolmella kipolla tai kapulalla, että oppii niihin. Pitää seuraavaksi testata voi-luokan mukainen ohjattu liikkuroituna.

Metallihyppy
Ihan ok, lähti sujumaan yllättävän hyvin. Estettä pitäisi vielä vahvistaa, että myös paluu tulee tehdä esteen kautta. Jos onnistuu heittämään kapulan suoraan, niin ongelmaa ei yleensä ole, mutta jos heitto menee vinoon, niin riski esteen kiertämiseen on vielä aika iso.

Tunnari
Haistelu on hyvällä mallilla nyt. Karma tekee nenäkosketuksen omaan kapulaan. Tällä viikolla aloitin noudon ottamisen mukaan liikkeeseen, ja sepäs ei olekaan ihan helppoa... Meinasin jo ahnehtia tämän kanssa, mutta nopeasti sain huomata, että tässä pitääkin aloittaa aika pienestä. Karmalle oli jo hankalaa ihan pelkästään se tunnarikapulan pitokin (ääks, mulla meinaa olla koira, joka puree kapulaa!). Pito alkaa nyt ehkä sujua, mutta vielä on vaikeata osata itse nostaa pieni kapula maasta. Oma ongelmansa on myös kapula suussa sivulletulo. Sivulletulo kapulan kanssahan oli vuosi sitten Karmalle melkein mahdottomuus, ja näköjään palattiin saman vanhan ongelman ääreen nyt kun kapulaksi vaihtui pieni tunnaripalikka. Treeni kuitenkin tuntuu etenevän, joten toivottavasti saadaan tästä myös jo pian valmis liike kasaan. Tosin pelottaa, että haistelu hajoaa nyt kun otettiin noutaminen mukaan kuvioon.

Luoksetulo
Voi miten vaikea voikaan stoppi olla Karmalle. Karman kanssa on kokeiltu useampaa erilaista taktiikkaa, mutta vähän nihkein tuloksin. Takapalkka (ja etupalkka) ei tunnu toimivan, vaan K jähmettyy. Jos heittää lelua, niin K laittaa silmät kiinni ja väistää, kun häntä niin ilkeästi viskotaan lentävillä esineillä. Jos juoksen karkuun (Heidin koulutuksessa tehty treeni), niin K ei lähde perään. Kaikkiaan olen kevään / kesän aikana saanut aikaiseksi koiran, joka mieluummin jähmii paikoillaan kuin tulee luokse... Ja sitten jos se tulee, niin tulee samantyyylisillä pompuilla kuin Valakin teki, jolloin on hankala stopata tehokkaasti. Viimeisimpänä on juoksutettu minun ja apparin väliä ja tässä on vihdoin päästy treenaamaan oikeasti pysäytyksiä ilman että into ja vauhti loppuu kokonaan. Ja kivoja stoppejakin on saatu aikaiseksi. Valmiiseen liikkeeseen tuntuu kuitenkin olevan vielä järjettömän pitkä matka.

Kaukot
Mitä tähän nyt sanoisi. Minun inhokkiliikkeeni, joten tyhmästi olen vitkutellut treenien kanssa. Seisominen on vaan pirun vaikea. Takajalat-paikoillaan -tekniikkaa yritetään. Tässäkin on kokeiltu eri tekniikoita, jotta saisin Karmalle kerrottua, mitä siltä haluan. Kevyt tai vähän voimakkaampikin kosketus takatassuihin ei tunnu toimivan tai aiheuttaa jopa väistöliikettä. Toimii, jos appari ottaa kunnolla kiinni ja painaa tassut lattiaa (jännästi tämä ei näytä sen sijaan haittaavan koiraa yhtään), mutta en usko, että koira tässä varsinaisesti oppii sitä, mitä haluaisin sen oppivan, kun appari tekee työn. "Estettä" (takatssujen edessä pidettävä kohde, esim. rima) Karma väistää myös. Nyt käytössä on kosketusalusta (ensin tasapainotyyny, nyt taiteltu käsipyyhe), jolle Karman tulisi itse ensin laittaa takatassut ja sitten voidaan treenata vaihtoja. Namiavuin (namit molemmissa käsissä, avokämmenillä, eli pitää luopua niistä) ja tassut alustalla on päästy tekemään ihan kivoja s-i-s -vaihtoja ihan lähietäisyydeltä. Tassut alustalle ei kuitenkaan suju aina kovin sutjakkaasti, vaan K mielellään koittaa ensin tarjota hirveästi kaikkea. s-m-s -vaihtoja ei olla viime aikoina oikeastaan edes tehty.
Huoh. Oikeasti, jos nämä kaukot saadaan joskus kuosiin, niin kehtaisi mennä kisoihinkin...

Ruutu
Paikka on hieman hukassa, joten se kaipaa vahvistamista. Lisäksi lopun seuraamisen tuloa pitäisi treenata, sitä on joskus kesällä tehty ihan pari kertaa, ja oli vähän vaikeata. Kun loppu saadaan erillisenä kuntoon, niin sitten pitää kokeilla kokonaista voi-ruutua.

Paikallamakuu
Ok. Tehtiin tällä viikolla ekaa kertaa 2min piilossa, ei ongelmia. Meinasi ehkä vähän ennakoida lopun ylösnousua, eli alkuun ja loppuun pitää muistaa kiinnittää riittävästi huomiota.

Evl-paikkis
Pitäisi treenata tätäkin, yhdistellä siis paloja toisiinsa. Toistaiseksi on aina tehty omaa juttua (pelkkää istumista tai makuuta) vaikka muut rivissä olisivatkin tehneet evl:n paikkiksen.

Kiertohyppynouto-hässäkkä
Vähän treenattu kiertoa kapulahäiriöillä. Lisää tätä treeniä ja mukaan myös hypyt. Haluan opettaa ensin pelkän kierron varmaksi ja vasta sitten aletaan rakentaa liikkeen lopun noutoa. Kierron jälkeisiä pysäytyksiä voisi kyllä jo treenata.

Eteenmeno / merkitön merkki
Testasin kerran tyhjällä ulkokentällä, muutoin ei olla tehty yhtään. Olisi kuitenkin varmasti hyvä alkaa treenata. Jos lähetin suorana perusasennossa seisten K lähti jonkin suuntaan ja alkoi bongailla erilaisia kohteita. Jos lähetin nometyyliin ohjaten K eteni täysin vaivatta sen vaaditun 10m. Ajatuksena minulla on, että voisin käyttää samaa eteen-käskyä kummassakin lajissa, vaikka tilanne ja lähetystapa onkin eri. Voisin kuvitella, että toko-eteenmenon saisi kuitenkin rakennettua samaan tapaa kuin nomepuolellakin alkuun tehtiin: motivoiden ja muistiharjoituksilla.

Hierontaa, ruokintaa, tulevaa...

Käytin muutama viikko sitten koirat uudella hierojalla. Karmalla oli kummatkin ranteet jäykkinä sekä selässä jumia, mutta nämä saatiin ihan hyvin hoidettua kuntoon. Valalla on selässä sitten vähän enemmänkin jumia. Valalla oli myös valeraskaus aluillaan ja se oli kerännyt kroppaansa jo kovin paljon nestettä. Nesteitä saatiin hoidon aikana liikkeelle ja kotiläksyksi meille tuli enemmän juomista, joten koirat ovat nyt sitten syöneet kuivanappulat vedessä turvotettuina. Lisäksi Vala on nyt valeraskauden aikana saanut c-vitamiinia sekä kummatkin koirat aloittivat myös b-vitamiinin kuurin (lihasten hyvinvointiin). 

Valalle olisi ollut hyväksi ottaa toinen hoitokerta jo parin viikon päähän edellisestä, mutta valeraskauden takia jouduttiin siirtämään pidemmälle. Ensi viikolla olisi sitten aika toiseen hierontaan. Onneksi ehditään vielä juuri ennen rallyn SM-kisoja, jotka ovat sitten viikon päästä lauantaina. Jalkojen lihakset Valalla olivat kuulemma ihan yllättävänkin hyvässä kunnossa, vaikka selässä on ongelmia.

Sain treenipaikat kummallekin koiralle tulevalle vuodelle (10/2016-9/2017) Tampereen seudun koirakerhon riveistä. Karma saa jatkaa 2-tokovalmennusryhmässä myös tulevan kauden. Valan kanssa puolestaan päästiin kuin päästiinkin rally-tokon valmennusryhmään. Rallyn ryhmäpaikka onkin sitten vähän jännää, kun laji on minulle kuitenkin yhä edelleen suhteellisen uusi. Tähän asti on menty aika puhtaasi tokopohjalta vaan, kisattu on ja treenattu tosi vähän. Huippukiva saada kuitenkin nyt treenipaikka tavoitteellisesta ryhmästä, koska seuraavaksi meidän täytyy Valan kanssa suunnata voi- ja mes-luokkia kohti ja niissä sitten on jo oikeasti opeteltavaa ja treenattavaa. Halua ja tahtoa olisi kuitenkin edetä lajissa. 

Ihana päästä myös nyt vuoden tauon jälkeen treenaamaan aktiivisesti Valan kanssa. Tosin tässäkin tapauksessa aktiivisesti saatanee Valan kohdalla tarkoittaa sitä, että isot treenit on ehkä vain sen yhden kerran viikossa ja kotona voidaan sitten puuhailla jotakin pientä. Ei liikaa treeniä, eikä liikaa paineita. Tavoitteena on nyt ennen kaikkea nauttia harrastamisesta.

Ilolla odotan tulevaa kautta :)

sunnuntai 11. syyskuuta 2016

Tolleri-NOME 2016

Lauantaina järjestettiin Jämsässä Novascotiannoutajat ry:n NOME-mestaruuskoe Jämsässä. Yllytettynä olin ilmoittanut Karman myös tähän kokeeseen... Ehdittiin edellisen koestartin jälkeen tehdä pari treeniä (markkeerauksia ja ohjausta, pääasiassa veteen) erilaisilla riistoilla. Nämä treenit sujuivat ihan hyvin, joten oli edellisen kokeen totaalisesta epäonnistumisesta huolimatta jotakuinkin levollinen olo lähteä tähän kokeeseen. Koira osaa, joten nyt pitää vaan itse antaa sille mahdollisuus näyttää se koetilanteessa. 

Johannes oli lupautunut talkoilemaan kokeeseen, joten me sitten vietettiinkin koko päivä koepaikalla. Herätyskello soi minulla aamulla klo 4.30, siitä tunnin päästä lähdettiin ajamaan ja takaisin kotosalla oltiin hieman ennen kahdeksaa illalla. Myös Vala oli mukana reissussa. Päivä olikin sille ilmeisen rankka, koska sen oli vaikea rauhoittua autossa, kun vaistosi, että nyt ollaan koepaikalla ja laukauksia kuului...tulipahan treenattua sillekin malttia ihan urakalla. Pissalenkeille ja jaloittelemaan se pääsi muutaman kerran, mutta muutoin sen tehtävänä oli vaan odotella. 

Meillä oli Karman kanssa starttinumerona 6., olimme aamupäiväryhmän toiseksi viimeinen koirakko. Kokeessa oli tosi kiva ilmapiiri, mikä helpotti kovasti omaa jännitystäkin (vaikka muutenkin sain kyllä haettua itselleni tähän päivää rennomman olon kuin parin viikon takaisessa kokeessa). 

Koe alkoi ykkösmarkkeerauksella järven suuntaisesti rantaletossa. Tähän ammuttiin laukaus. Karma malttoi hyvin paikallaan ja lähti kivalla innolla käskystä noutoon. Sillä meni hetki paikallistaa varis heinikosta, kun samalla järveltä puhaltava tuulenvire toi ohjaussorsan hajua sen nenään (hetken päästä selvisikin, että ohjausriista oli lähtenyt liikkeelle paikaltaan ja ajeltehti itse asiassa juuri koiraa kohti...). Karma empi ylösottoa ihan aavistuksen verran, mutta nosti kuitenkin ihan lopulta hyvin. Harmillisesti se kuitenkin pudotti variksen puolimatkassa ja jäi siihen tuumailemaan, ja oli jo kääntymässä pois linnulta, kun annoin uuden hae-käskyn. Tällä käskyllä K otti variksen taas hyvin ja toi minulle. Tuomari kommentoi tähän, että minun olisi pitänyt olla mieluummin hiljaa ja antaa koiran ratkaista tilanne sen pudotettua riistan, mutta en todellakaan tahtonut antaa Karmalle toistamiseen mahdollisuutta kieltäytyä noudosta koetilanteessa. Joten hyvä, että meni näin.

Markkeerauksen jälkeen siirryttiin hieman rantaa eteenpäin ja vuorossa oli ohjaustehtävä avoveteen. Meidän kohdalla tässä vaiheessa tosiaan sitten havaittiin, että ohjausriista ei olekaan paikallaan siinä, missä sen pitäisi olla, vaan se oli lähtenyt ajelehtimaan... tuomari käski siirtyä koiran kanssa toimitsijoiden teltan taakse odottelemaan siksi aikaa, kun sorsa käytiin asettamassa uudelleen paikoilleen. Ensin meinasi tulla itselle ahdistus odottamattomasta tilanteesta, mutta se meni ohi parissa sekunnissa ja totesin, että ok, me saatiin tähän nyt hyvä tuumaustauko edellisen ei ihan putkeen menneen noudon jälkeen ja nyt tästä jatketaan sitten iloisin mielin eteenpäin. 

Ohjausriistana ollut sorsa oli melko kaukana, n. 40 metrin päässä avovedessä (tässä kasvoi muutamia vesikasveja, joiden päälle sorsa oli asetettu). Ohjaukseen ammuttiin motivointilaukaus niin, että haulit ropisivat veden pintaan hiemna ennen sorsaa. Karma empi veteenmenoa paljon, ja kauhoi etutassuillaan vettä muuten rannalla seisten. Lopulta se kuitenkin lähti itsenäisesti (sanoin kerran eteen-käskyn, mutta pidin käden lähetysasennon koko sen ajan, kun koira empi) ja sen jälkeen se eteni uskomattoman hyvin sorsalle asti, kuunteli lähihakupilliä ja palautti riistan hyvin.

Ohjauksen jälkeen käännyttiin 180 astetta ympäri ja lähetettiin koira hakuun. Hakualueen etuosa oli lettoa ja sitten alkoi metsä. Kokonaisuudessaan hakualue oli hyvin leveä, järven suuntainen. Kun koira oli lähetetty hakuun, tuli ohjaajan lähteä pikkuhiljaa kävelemään rannan suuntaisesti eteenpäin. Tässä vaiheessa koira lähetettiin hakualueelle kahden riistan noutoa varten. Karma toi kaksi varista. 


Karma palauttaa kakkosmarkkeerauksen avoveteen heitettyä lokkia. Kuva (c) Virpi Laaksonen

Haun aikana oli siirrytty jo seuraavan tehtävän suorituspaikalla rannalla. Vuorossa oli kakkosmarkkeeraus. Ensimmäinen heitto (lokki) tuli pienen poukaman yli rantapusikon taakse veteen (ehkä 30m matka?), ammuttiin laukaus. Heiton jälkeen ampuja siirtyi koirakon toiselle puolen ja koirakko sai kääntyä 90 astetta kohti avovettä. Toinen heitto (lokki) tuli veneestä avoveteen n. 70-80 metrin päähän rannasta ja tähän siis ammuttiin myös laukaus. Koira piti lähettää noutamaan ensiksi tämä viimeisenä heitetty lokki. Karma lähti hyvin, enää ei tarvinnut empiä veteenmenoa, ja eteni varmasti lokille asti. Palautuksessa se harmillisesti ajautui sivuun ja pyrki nousemaan rantaan lähempänä ohjaustehtävän paikkaa, kohdassa, josta se oli siis jo aiemminkin tullut ylös. Huolimatta, että ekan noudon palautus oli hieman haasteellinen, K muisti todella hyvin myös ensimmäiseksi heitetyn markkeerauksen. Yritin saada sitä lähtemään veden kautta noutoon, mutta se kiersi mieluummin rannan kautta (kuten teki moni muukin koira). 


Karma palauttaa kakkosmarkkeerauksen ensimmäisenä heitettyä lokkia. Vaikka arvostelussa lukeekin, että puutteita riistankäsittelyssä, niin kyllä se ainakin osaa kantaa hyvällä otteella! Kuva (c) Virpi Laaksonen

Tämän jälkeen jatkettiin hakua ja nyt oltiin edetty rantaa taas sellaiseen kohtaan, että koiran pääsi lähettämään "uudesta" paikasta hakuun. Haku-alueella oli jäljellä vielä neljä riistaa, kani, varis, fasaani ja lokki. Karma löysi ensin kanin. Tämän jälkeen riistan löytäminen teetti sillä töitä. Kivasti se kuitenkin jaksoi tehdä töitä ja keskittyä tehtävään! Sattumalta polkua pitkin koepaikkaa kohti tuli metsästä ihmisiä juuri, kun Karma oli hakualueella ja kaukana minusta. Äkilliset äänet hetken häiritsivät ja niille oli pakko vähän haukahdella. Karma pääsi kuitenkin jopa yllättävän hyvin häiriöstä irti ja pystyi kehotuksesta tulemaan minua kohti ja jatkamaan hakutyötä. Lopulta Karma sai hausta ylös vielä yhden variksen, ja tämän jälkeen tuomari pyysi kytkemään koiran.


Koira hakualueella ja ohjaaja miettii kuumeisesti, että missähän se koiruus mahtaa siellä kulkea... Kuva (c) Virpi Laaksonen

Tässä vaiheessa hymyilytti jo, kun tiesi, että me päästiin tekemään kaikki tehtävät ja onnistuttiinkin niissä! Miinuksena kaikessa tekemisessä oli, että Karma pudotteli riistoja minun jalkojeni juureen. Liekö koetilanne sitten paineistaneen sitä sen verran, että ei pystynyt ihan loppuun asti tekemään. Tuomari myös kommentoi lopussa, että hänestä Karma on aika tiukassa hallinnassa minulla ja että ehkä hitusen rennompi tekeminen auttaisi myös palautusten ongelmassa. Voivoi... pedantille tokoihmisille tämä laji on niin vaikea. Kun nytkin minusta tuntui, että K ei siirtymissä ollut niin kuulolla kuin olisi voinut eikä seuraamispaikassakaan ollut kehumista. Mutta joka kerta, kun tätä lajia tekee ja varsinkin kun käy kokeissa, niin pääsee aina hippusen syvemmälle lajin saloihin ja käytäntöön, mikä on oleellista ja mikä ei. Ei me nomeharrastusta sittenkään lopeteta, vaikka viimeksi sitäkin vähän jo mietin ;)

Karma oli suorituksen aikana mukavan hiljainen ja pysyi laukauksissa tosi kiltisti paikoillaan. Se myös ylitti itsensä kokeen tehtävissä, sillä eihän me oltu ikinä ennen tehty noin pitkää vesiohjausta tai noin pitkää vesimarkkeerausta. Ei ole ihan kaikista reiluinta koiraa kohtaa mennä testaamaan uuden osaamista koetilanteeseen, mutta onneksi nämä kummatkin tehtävät olivat hyvin motivoituja. Tuomari sanoi alkupuhuttelussaan, että varsinkin pitkän markkeerauksen tehtävänä tässä kokeessa oli testata koiran itseluottamusta, että uskaltaako se yksinään edetä vedessä niin kauas.

Niin ja se tulos... ME SAATIIN ALO2! Kerrassaan huippufiilis! :) Tuomarihan oli muuten sama, joka oli Pirkan kokeessa pari viikkoa sitten. Meidän suorituksen lopuksi kun saatiin suullinen arvostelu ja juteltiin hetki, kysäisinkin, että muistaako hän meidät edellisestä kokeesta. Hyvin kuulemma muisti ja olimme molemmat iloisia, että me Karman kanssa olimme nyt tässä pisteessä.

Karman kummankin nomekokeen arvostelut on nyt päivitetty tuonne Karman omalle sivulle.


torstai 1. syyskuuta 2016

Nome-kokeessa

Lauantaina 27.8. osallistuimme Karman kanssa kummankin ensimmäiseen nome-b -kokeeseen. Ei edes jännittänyt niin kamalasti, tai ainakin niin kuvittelin. Fiilis oli ainakin itsellä hyvin erilainen kuin esim. tokokokeeseen mennessä, jolloin on helposti maha kipeänä ja polvet tutisee. Todennäköisesti vain huijasin itseäni, että ei jännitä. Koiraa en pystynyt huijaamaan, joten oikeasti meitä loppupeleissä jännitti molempia aika paljon.

Koe oli minusta aika kivanoloinen ja suoraviivainen. Ensin lyhyt seuruutus ensimmäiselle lähetyspaikalle. Siitä tuli kakkosmarkkeeraus, ensimmäinen heitto variksella metsänrajaan ja toinen heitto lokilla korkean kaislikon taakse avoveteen. Molemmat markkeerausheitot motivoitiin ensin sorsapillillä ja sitten laukauksella. Markkeeraustehtävän suorittamisen jälkeen käännyttiin, ammuttiin laukaus ja seurautettiin koiraa lyhyt matka rantaan, josta oli ohjaus sorsalle avoveteen (n. 20m). Tämän jälkeen siirryttiin hakuruutuun, jossa riistana oli kani, kaksi fasaania ja kolme lokkia. 

Karman ja minun suoritus loppui varsin lyhyeen. Markkeerauksessa K lähti ensin noutamaan lokkia, mutta pikkukoira jäikin sitten arpomaan kaislikkoon avoveden reunalle, eikä ilmeisesti uskaltanut edetä siitä veteen asti (en nähnyt itse tilannetta, eikä oikein tuomaritkaan, mutta sain onneksi veneessä olleelta heittäjältä kuvauksen tilanteesta). Tässä meni aika kauan aikaa, eikä K tämän jälkeen enää muistanut ensimmäistä markkeerausta, koska se lokki jäi kuitenkin painamaan selvästi sen mieleen. Päästiin kuitenkin vielä yrittämään ohjausta. Ekalla lähetyksellä K teki saman, minkä moni muukin ja alkoi siinöä 5-10 m päässä kääntyä sivuun (tässäkin Karmalla varmaan oli vieläkin mielessä se markkeerauslokki). Uusi lähetys, ja Karma eteni hyvin, vähän vinoon tosin. Lähihakupilliä se kuunteli ja saikin hajun riistasta.. Mutta samalla hetkellä Karma jäi myös kiini lumpeisiin, eikä päässytkään etenemään, mikä aiheutti sillä tässä jännässä tilanteessa jo niin paljon painetta, että se koki turvallisemmaksi palata takaisin minun luokseni rantaan. Tuomarin tulkinnan ja sääntöjen mukaan tämä oli riistasta kieltäytyminen, joten koe oli sitten siinä.

Harmi homma. Tehtävät olivat sellaisia, että ne olisivat hyvinkin olleet meille kyllä suoritettavissa, mutta tällä kertaa kävi näin. Yritetään ottaa opiksi ja hakea rennompaa asennetta ensi kerralle :) Karma tuntui seuruussakin aika tahmealta, mikä kyllä suorituspaikalla heti paljasti sen, että koira alkaa paineistua. Laukauksissa Karma oli kivasti, pysyi paikallaan ja oli äänettä (yllättävän moni koira hilasi takapuoltaan eteenpäin laukausten myötä jne.). Odottelupaikalla ennen suoritusvuoroa Karma meinasi vinkua, ja puutuin siihen varmaan liian voimakkaasti (tästä meinasi iskeä itselle paniikki, että nyt mulla on just sellainen huutava tolleri käsissäni...), joten tämäkin paineisti koiraa ihan turhaan.

Arvostelussa kehuttiin kyllä yhteistyötä ja koiran hallintaa.

Käytiin sitten sunnuntaina itsekseen tekemässä riistoilla samankaltaiset tehtävät kuin kokeessa oli. Varsinkin se ohjaus jäi minua harmittamaan tosi paljon, kun koira oli kuitenkin edennyt sinne riittävän matkan päähän tosi hyvin, Omissa treeneissä ei ollut ongelmia tehtävissä (pl. pudotti lokin kertaalleen sitä palauttaessaan), joten se on se koetilanne...

Ei tosin oltu ainoita. Meitä edeltäneiden kahden koiran suoritukset loppuivat markkeeraustehtävään riistasta kieltäytymisestä johtuen. Meinasi tulla jopa vähän hoppu meille siirtyä suorituspaikalle, kun vuorot menivätkin yhtäkkiä niin nopeasti eteenpäin.

Yhteen kokeeseen olen vielä ilmoittanut Karman tälle syksylle. Sen jälkeen vetäydytään sitten kotiin kasvamaan ja kasvattamaan henkistä kapasiteettia. Tai sitten keskitytään vain pelkästään siihen tokoon ;)