sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

Maailman vaikein laji

Just nyt ainakin tuntuu siltä, että toko on maailman vaikein laji. Suossa on rämmitty koko kevät, ja tuntuu lähes mahdottomalta päästä ponnistamaan sieltä kuivalle maalle. Vala on tahmea (valeraskaus?), yhteistyö ei toimi koetilanteessa...

Ollaan nyt neljä koetta käyty, kolme toukokuussa ja yksi kesäkuussa. Saldona kaksi kolmosta ja kaksi nollaa. Hohhoijaa. En ole edes jaksanut tänne kirjoittaa noista toukokuun kokeista mitään, koska ei ole ollut tippaakaan fiilistä. Mielessäni olen kyllä pyöritellyt asioita paljon, ja yrittänyt keksiä korjaussarjaa ongelmiin.

Paikkaistumisesta on joka kokeesta tullut 10. Vähän on tassujen siirtelyä palatessa joillain kerroilla, mutta tuomarit ei varmaan ole näitä sattuneet näkemään (aika vaikeata onkin havaita, jollei just satu seisomaan ihan vieressä).

Paikkamakuusta on tullut 6, 7, 5 ja 7. Kyllähän se siellä makaa pääasiassa ihan hyvin, mutta kun ei vaan kykene menemään ekalla käskyllä maahan, eikä nousemaan ekalla (tai välttämättä edes tokalla) käskyllä ylös. Eilisessä kokeessa tuli ehkä pieni työvoitto, kun V meni ekalla alas (hitaasti, mutta meni kuitenkin!). 

Seuraamisesta 7, 7, 7 ja 6. Kun ei se vaan koetilanteessa kykene. Alkaa haistella ilmaa, leviää sivusuunnassa, jätättää, unohtaa joskus jonkun perusasennon, ei pidä kontaktia, ei ole hereillä ja joudun jyräämään vasemmalle käännöksissä yli, kun se ei yhtään ole mukana eikä väistä...

Zeta 7, 7, 5 ja 0. Se istuminen. Miksei se kykene tekemään sitä??? Eilisestä nolla, kun oikean i-m-s järkän sijaan Vala teki s-i-s.

Luoksari 7½, 8, 9, 8. Nää on olleet hämmentävän hyvin pisteitä. Joku edes sujuu :)

Ruutu 0, 0, 0, 0. Tässä ehkä vähän mättää joku, vai mitä luulette? Välillä on ollut paineistumista, eikä V ole oikein uskaltanut lähteä ruutuun, ja on jäänyt etureunalle (koira oli silloin selvästi menossa lukkoon, joten käskin sen siitä maahan, enkä alkanut säätää enempää). Välillä ruutua ei löydy ollenkaan (se on vaikeampi ulkokentällä kuin hallissa). Ja eilen se meni yli isolla laukka-askeleella, stoppasi ruudun taakse, uudella käskyllä takanauhalle, uudella käskyllä ruutuun sisälle, seiso (wtf? olisi pitänyt yrittää käskeä suoraan maahan...), 2x maahan käsky, olematon loppuseuruu (koira huiteli ehkä kolmen metrin päässä minusta...). Oikeasti olin kyllä ihan iloinen, että sain sen koetilanteessa menemään ruutuun, vaikka ohjauskäskyjä tulikin jo yli sallitun määrän.

Ohjattu 7, 8, 8, 8. Palautusvauhti on hidas, tai hidastuu ainakin viimeistään viimeiselle kymmenelle metrille. Pa välillä vino.

Metalli 9½, 8, 8, 8. Samat ongelmat kuin yllä. Vähän selkeästi varoo metallikapulaa. En oikein tiedä, miksi on nyt alkanut varomisen.

Tunnarista on tullut 10, 9½, 5, 7. Pääasiassa aika hyvin kuitenkin. Vitosen tunnarissa V jäi pitkäksi aikaa haistelemaan kapuloiden  viereen jotakin kentästä. En tiedä, olisko ollut joku pissaläntti tai sitten aiemmin levinnyt namipussi tms. just siinä. Muistaakseni siinä kokeessa joku muukin koira oli kovin kiinnostunut tuosta kohdasta. Eilen tuli seiska, varmaan vähän töni viereisiä kapuloita.

Kaukot 0, 6½, 0 ja 5. Liikaa käskyjä kaikissa. Useimmiten isoimmat pistemenetykset siitä, että jätössä ei mene ekalla alas ja lopussa ei nouse ekalla ylös. Jossain ollut vähän tekniikan kanssa ongelmia, mutta pääasiassa se on pysynyt kyllä kasassa, jos vaan koira ylipäänsä tekee mitään vaihtoja. Kaukoissakin se monesti alkaa katsella ihan muualle, mitä kentän laidalla tapahtuu, mitä hajuja tuuli tuo jne. Tosin pakko kommentoida myös tähän, että tuo viimeisin nolla oli kyllä liikkurin vika. Hän vaihtoi taulusta asentoa joka kerta heti sen jälkeen, kun olin antanut koiralle ensimmäisen käskyn, eli ei kyllä yhtään laskenut aikoja vaihtoväleille niin kuin pitäisi. Meni itselläkin pasmat ihan sekaisin, kun tuli tällainen ylläri vastaan.

Ylipäänsä ongelmat ei mun mielestä ole tekniikassa. Kyllä Vala osaa ihan kaikki liikkeet. Ja minä osaan kaikki liikkeet. Omasta mielestäni olen nyt taas kokeissa pystynyt keskittymään hyvin, antamaan käskyt kuten treeneissä, käyttäytymään kuten treeneissä. MUTTA joku siinä kehässä vaan on. Heti, kun mennään sinne sisäpuolelle, meidän yhteistyö alkaa rakoilla, eikä koira ole enää minun kanssani siellä. Tästä on myös tullut aika iso mörkö minulle, ahdistaa ja pelottaa, kun ei voi luottaa koiraan. 

En vaan tiedä, millä saisin tätä korjattua...

Kaksi koetta pitäisi olla vielä tiedossa heinäkuulle. Katsotaan, kuinka näissä käy. Sitten pitääkin ihmetellä uusien sääntöjen liikkeitä ja miettiä, milloin saadaan ne siihen malliin, että pystytään kisaamaan seuraavan kerran.

keskiviikko 17. kesäkuuta 2015

Valan eka nome-startti

Vala ja Johannes kävivät sunnuntaina ensimmäisessä nome-kokeessaan. Olen jo tosi ylpeä siitä, että he ylipäänsä pääsivät ja uskalsivat starttiviivalle asti! :) Minulla ei olisi hermo pitänyt (siksi me jo alunperinkin vaihdoimme ohjaajaa)... eikä varsinkaan siinä tilanteessa, kun oma auto hajoaa tien päälle matkalla koepaikalle. Kiitos Peten, he saivat kuitenkin kyydin koepaikalle asti, ja kiitos isäni, he pääsivät sieltä myös kotiin.

Minä olin edellisenä päivänä sihteerinä kokeessa, joten tehtävät tulivat siinä minullekin tutuiksi, vaikka sunnuntaina en ollutkaan mukana matkassa. Varmasti oli Valalle helpointa, että minä en ollut paikalla panikoimassa. Ihan oikeasti - minua alkoi jännittää tämä jo siinä vaiheessa, kun ilmoittautuminen laitettiin menemään, vaikka jo silloin sovittiin, että minä en kokeeseen lähde mukaan ollenkaan.

Koe alkoi seurautuksella suorituspaikalle. Seuruun aikana ammuttiin laukaus maaohjausriistaa kohti. Ensimmäisenä noutotehtävänä oli tämä maaohjaus (lyhyt suora avoimehkossa metsän kohdassa, mutta lähetyspaikan edessä kohtuullisen iso mätäs). Ohjauksen jälkeen rintamasuunta käännettiin 90 astetta ja koira lähetettiin hakuun. Hausta tuomari otatti yleensä kaksi riistaa ylös. Tämän jälkeen koira seurautettiin lyhyt matka lammen rantaan, jossa tehtiin kakkosmarkkeeraus, molemmat heitot motivoitiin sorsapillillä sekä laukauksilla. Heitot tulivat veneestä, ensimmäinen heitto maalle lammen vastarannalle (pieni telkkä) ja toinen avoveteen (lokki). Lammessa oli jännä kelluva saareke, joka osui käytännössä suoraan ensimmäisenä heitetyn markkeerauksen linjalle, mikä selkeästi näytti häiritsevän useita koiria. Markkeeraustehtävän jälkeen jatkettiin haulla, josta piti noutaa vähän vaihteleva määrä riistoja. Hakualue oli sama koko ajan, mutta nyt lähetyspaikka oli lammen rannalla lettomaan puolella. Haussa oli yhteensä metsän puolella kaksi varista ja kani, ja rannan puolella kolme lokkia. Viimeisenä tehtävänä oli vielä vesiohjaus suoraan lammen yli (ei mikään hirmuisen pitkä matka tämäkään). Noudettava ollut lokki oli sijoitettu vastarannalle 3-5 m päähän rannasta pienen kumpareen taakse. 

Kokeessa päivän talkoilu oli tosi opettavaista! Näki monenlaisia suorituksia, oli ihan huippuja ja sitten oli niitä epäonnisempia. Samalla laski minullakin paineen tuntu, kun näki ihan oikeasti, että kyllä se Vala on samalla tasolla monien muiden starttaajien kanssa. Ja onhan tuo hieno laji seurata, koirat tekemässä sitä, mihin ne on suunniteltu alunperin.

Vala starttasi sunnuntaina aamusta neljäntenä koirana. Se oli alkuun vähän liian kierroksilla, mikä näkyi ensimmäisessä ohjaustehtävässä. Koira ei ollut ihan kuulolla, ja toisaalta Johanneskaan ei tainnut tajuta reagoida tarpeeksi nopeasti koiran liikkeisiin ja ohjata sitä (jotakin tällaista tuomari oli sanallisessa arviossa sanonut). Hausta Vala toi ensimmäisenä kauimmaisen variksen ja sitten seuraavaksi lähimmän variksen. Markkeerauksessa laukaukset kiihdyttivät, ja jonkun verran oli ilmeisesti hilannut pyllyä eteenpäin niiden aikana. Vene kuitenkin nosti vanhaa lukkoa taas pintaan, ja Vala alkoi empiä noudossa. Se oli edennyt jälkimmäiselle heitolle pitkälti maata pitkin ja lähtenyt lopulta uimaan varovaisesti. Lokin palautus oli myös aika työläs. Tässä meni sen verran paljon aikaa, ja V ilmeisesti paineistui tilanteessa, joten sitä ei enää saatu lähtemään ollenkaan ensimmäiseksi heitetylle. Hakuun V oli kaiketi lähtenyt ihan hyvin, löysi sieltä hyvin lokin, mutta jäi sen luokse katsomaan ja lähti hetken kuluttua pois. Eli koe sitten loppui siihen tällä kertaa.

Arvostelu:
Haku: Kattaa aluetta hyvällä innolla. Hakee 2 varista. Seuraavassa osiossa löytää lokin, jota ei tuo. Koe keskeytyy.
Ohjattavuus: Selvittää tehtävän maalla melko omatoimisesti.
Paikallistamiskyky: Näkee heitot. Hakee viimeksi heitetyn. Unohtaa melko tyystin ensiksi heitetyn.
Riistan käsittely: Noutaa varikset tyylikkäästi. Ei palauta löytämäänsä lokkia.
Muut ominaisuudet: Pientä ääntä.
Yleisvaikutelma: Ylivirittynyt koira. Koe keskeytyy riistankäsittelyongelmiin.

Mutta hei silti. Minun koirani, jonka kanssa heitin pyyhkeen kehään tässä lajissa jo ajat sitten, starttasi nome-kokeessa! Aika huisia! :)

Nyt vaan jännätään, kuinka kallis korjaamolasku autosta tulee... kallis se on joka tapauksessa, se on jo tiedossa.