lauantai 31. elokuuta 2019

Karma RTK2

Onkin aiemmin jäänyt tänne blogin puolelle päivittämättä, että käytiin Karman kanssa 14.8. Lempäälässä rallyn iltakisoissa ja kisaamassa pois alta avoimen luokan viimeinen startti. Keli oli vähän epävakainen ja sade- ja ukkospilvet vaanivat koko ajan. Märkä nurtsi ehkä vähän häiritsi suoritusta, tai sitten vaan kisatilanne ylipäänsä ja muutama tyhmä virhe tuli tehtyä radalla. Liikkestä maahan kyltillä Karma ei ensin mennyt maahan ollenkaan, joten uusittiin tämä eli tästä tuli -3 p. Seuraavalla kyltillä istu täyskäännös vasempaan tuli kai joku niiaus ja muutenkin se oli kömpelö. En nähnyt itse kunnolla, mitä siinä tapahtui ja mietin jo, että ehtiköhän Karma tehdä ylimääräisen istumisen ja että pitäisikö uusia. Onneksi en uusinut, kun ei siinä nyt sitten kuitenkaan pisteiden valossa isoa mokaa tapahtunut, vaan saatiin vain -1 p. tvä. Yhteensä siis 96 p. ja koulutustunnus RTK2. Tuomari Maria Riskin kommentti: "Huolellista ohjausta!".

Huomasin itse näissä kisoissa, että minulta puuttuu vielä Karman kanssa yhteinen rutiini rallyn kisaamisessa (ja treenaamisessakin). Karma on kuitenkin melko erilainen ohjattava kuin Vala on. Karma pääsi kuitenkin tulevaksi vuodeksi TamSKin rally-valkkuun, eli lokakuun alusta lähtien me pääsemme treenaamaan rallya aktiiviseen treeniryhmään, niin kivaa! Valalle en enää hakenut varsinaista treenipaikkaa, mutta se on kyllä ilmoitettu valkkuun Karman varakoiraksi, eli joskus voin senkin kansa sitten käydä valkun treeneissä. Omatoimisesti treenaillaan myös toki Valan kanssa sitten edelleen. 

tiistai 20. elokuuta 2019

TollerShow 2019

Viime sunnuntaina osallistuimme tollereiden erikoisnäyttelyyn eli TollerShow:hun. Tänä vuonna näyttely järjestettiin Tampereella Kaupin vinttikoiraradalla, joten meillä oli mukavan lyhyt matka näyttelypaikalle. Saman viikonlopun lauantaina olisi ollut myös rally-tokon SM-kisat Kuopiossa, mutta ne oli nyt jätettävä perhesyistä väliin. Harmitti kyllä, ja harmittaa yhä, koska Valalla olisi tänä vuonna kevyesti tulokset riittäneet SM-kisoihin osallistumiseen. Mutta koska Kuopion reissu jäi välistä, niin käytiin sitten sunnuntaina näytelmässä esiintymässä.

Tulosodotuksia ei sen kummemmin ollut, vaan laatuarvosteluja lähdettiin hakemaan. Karma sai EH, Vala ja Usva H. Valan H vähän harmitti, mutta minkäs teet. Usva on tällä hetkellä ihan karvaton ja Valallakin on jo pitkään ollut karvanlähtö, joten se on melkoinen pörrökasa, kun päällikarvat sojottaa mikä mihinkin suuntaan...

Näyttelypäivä oli kuitenkin ihan mukava, ja pääsin tapaamaan monia tuttuja, joita en ollut pitkään pitkään aikaan nähnyt. Oli tosi kiva jutella! :) Karman pennuista Usvan lisäksi paikalla olivat Kero ja Toska. Kero on tällä hetkellä Usvan tapaan korkeajalkainen laiha honkkeli, joten Kero sai myös H:n. Toska sai EH. Vähän harmillisesti nämä Koski-pennut täyttivät tosiaan juuri elokuun alussa 2v., joten joutuivat siis esiintymään avoimessa luokassa. Karma ja Toska esiintyivät lopuksi vielä Siipiveikon kasvattajaryhmässä, joka sai KP:n ja Pohjois-Hämeen Kennelpiirin myöntämän palkinnon siitä, että oli eniten näyttelyyn ilmoitettuja kasvatteja. 

Narttujen tuomarina toimi Pekka Teini. Hänellä kiva tapa arvostella koirat ääneen kehässä :)

Usva AVO H:
Keskikokoa hieman kookkaampi ja neliömäinen narttu, joka antaa ilmavan vaikutelman. Lähes oikealinjainen pää. Pysty kaulaosa ja pysty olkavarsi. Hyvä rintakehän syvyys, mutta saisi olla voimakkaampi. Pitkä sääri, niukka ja kapea reisi. Esiintyy tänään kovin niukassa karvapeitteessä. Melko jyrkkä lantio ja häntä kiinnittyy alas. Mukava käytös.

Karma KÄY EH:
Mittasuhteiltaan lyhyehkö, tyypiltään erittäin hyvä narttu. Hieman lyhyt kuono-osa ja korostuneet poskikaaret. Hyvä rintakehä. Pystyhkö olkavarsi ja hieman niukka polvikulma. Hieman pehmeä selkä, joka liikkeessä korjaantuu hieman. Hieman vellovat etuliikkeet. 

Vala VET H:
9-vuotias veteraaninarttu, joka on keskikokoa kookkaampi. Oikealinjainen pää. Tummat silmät. Jo kovin syvä rintakehä, pystyhkö olkavarsi. Melko jyrkkä lantio. Peitinkarvassa hyvä laatu, mutta se ei ole nyt parhaimmillaan. Mukava käytös.


Usva kehässä. Kuva (c) Jarno Niemi / Magicfox's

Toska (Sv Kuohuva Koski), Kero (Sv Kohiseva Koski) ja Usva (Sv Kosken Ututyttö). Kuva (c) Salla Viljanen

sunnuntai 11. elokuuta 2019

Usva

Usvan kuulumiset ovat tässä blogissa jääneet vähän vähemmälle, kun pääasiassa tänä vuonna on tullut vain kirjoiteltua kisakuulumisia. Usva täytti 9.8. kaksi vuotta, joten sen kunniaksi ajattelin kirjoittaa siitä nyt ihan oman tekstinsä.



Usva, eli kotioloissa paremmin tunnettu nimellä Pusti, Pus tai Tupsi (ihme kyllä se tunnistaa myös nimen Usva, vaikka enemmän varmaan tuleekin noita muita nimiä käytettyä), on minulle vähän ristiriitainen koira vieläkin. Se on sinänsä solahtanut ihan hyvin meidän laumaamme ja on useimmiten oikein mukava koira kotona, mikä onkin erittäin tärkeä asia. Usva kuitenkaan ei ihan ole kohdannut niitä odotuksia ja toiveita, jotka olin, osin alitajuisestikin, sille asettanut harrastuskoirana.



Luonteeltaan Usva on hyvin ohjaajapehmeä koira, hyvin kiltti ja nöyrä. Olisin toivonut siitä enemmän emänsä Karman tyylistä hieman kovempaa ja itsenäisempää koiraa. Arjessahan se on toki ihan kiva, koska Usva on yleensä hyvin kuulolla. Luoksetulo ja odota -käskyt ovat sillä tosi vahvoja, joten sen puolesta Usvan kanssa on helppo kulkea. Usva on vieraita kohtaan pidättyväinen ja epäluuloinen ja uusissa tilanteissa se on monesti melko epävarma. Jos Usvaa jännittää, se monesti purkautuu haukkumisena ja varsinkin nuorempana se oli välillä melkoinen remmirähjä. Nyttemmin olen saanut tilannetta purettua, kun olen äitiysloman myötä ehtinyt keskittyä vähän enemmän lenkkeilyhommiin ja pohtimaan tuota käytöstä. Usvan kanssa avainsana on ennakointi. Usvalle on tärkeätä ehtiä rauhassa kertomaan, että asiat on ihan ok. Kieltäminen on monessa tilanteessa hyödytöntä ja lisää vain koiran epävarmuutta. Paljon on siis kiinni siitä, että osaa itse lukea koiraa ja tukea sitä oikealla tavalla (tässä Usva on opettanut minulle aika paljon!). Omassa laumassa Usva on se pentu, joka haastaa muita leikkiin, mutta vieraiden koirien osalta Usva on välillä aika tosikko. Lenkkeilynkin haaste on paljolti siinä, että varmaan 70% vastaantulevista koirista joko haukkuu, murisee ja/tai kyttää meitä. Minä olen vissiin aika nipo, kun haluan, että omat koirat kulkisivat ohitustilanteet kadulla rauhallisesti, hiljaa ja toisia liiemmälti tuijottelematta. Alkuun jännitin vähän lastenvaunujen ja koirien kanssa lenkkeilyä (olin jopa sitä mieltä, että voi millään viedä ulos vaunuja ja kolmea koiraa yhtäaikaa), mutta pian sainkin huomata kärryjen itse asiassa helpottavan hommaa. Vaunut kun kivasti erottavat omat koirat pahasta maailmasta, eli siis koirat kulkevat aina pientareen ja vaunujen välissä.



Olin haaveillut Usvasta erityisesti nome-koiraa. Koiraa, jonka kanssa päälajina treenattaisiin rodunomaisia lajeja ja jonka kanssa pääsisin syvemmälle nomen, wt:n ja ehkä metsästyksenkin maailmaan. Usva syntyi loppukesän puolella elokuussa, joten ajatuksissani se suorittaisi taipparit seuraavana kesä ja ehkä jopa starttaisi jo testimielessä b-kokeissa alokasluokassakin. Alku olikin lupaava: Usva on todella riistaintoinen ja kantaa riistaa hyvällä otteella. Sitten tuli seuraava kesä ja vesinoutojen vuoro. Vaikka Usvan ollessa pikkupentu oli treenattu järven rannalla ja totuteltu veteen, seuraavana keväänä kaikki luonnonvesi olikin sille vastenmielinen elementti. Viime kesä sitten treenailtiin muita osa-alueita ja yritettiin työstää vesityötä eteenpäin. Syksyn ja talven tullen otettiin projektiksi kunnon uimakoulu koirauimalassa, jossa saatiin alkuun mukavasti apuja ja neuvoja uittajalta. Uinti alkoi sujua ja uimalaan Usva tulikin joka kerta hyvin mielellään. Tämän vuoden kevät ja kesä on sitten taas yritetty treenata luonnonvesiä. Olikin mukava huomata, että esim. metsälenkeillä Usva alkoi uskaltaa mennä muiden koirien perässä vähän kahlailemaan ojissa yms., ja kokoajan enenevissä määrin. Edelleen se on varovainen, että tassut ylttää pohjaan, eli esim. jyrkkäreunaisiin metsäjärviin se ei mene, vaikka Vala ja Karma menisivätkin. Mökillä Usva kuitenkin tuli ihan itse uimaan meidän ihmisten kanssa, ja ui todella hyvällä ja voimakkaalla tekniikalla. Tosin nytkin vielä tilanne on se, että jos on jotakin noudettavaa, niin Usvalle tulee helposti liian kiire ja silloin uintitekniikka unohtuu ja homma menee turhaksi räpiköimiseksi. Tätä pitää vielä työstää lisää, että paketti kokonaan pysyisi kasassa.




Tokoa ja rallyakin oli ajatuksissa harrastaa Usvan kanssa, ainakin alemmat luokat. Toisinaan minusta tuntuu, että Usva on melko yksinkertainen otus. Se ei aina hoksaa asioita kovin nopeasti ja paineistuu helposti, jos kokee, että se ei osaa. En ole itse osannut opettaa Usvaa tarjoamaan asioita, vaikka olisin halunnut. Tässäkin on minulla ohjaajana ollut paljon oppimista, miten toimia taas ihan erilaisen koiran kanssa (vrt Vala ja Karma). Usva kuitenkin rakastaa tekemistä ja se on onnesta soikeana, kun pääsee treenaamaan. Nyt alkaa tuntua siltä, että ehkä meille oikeasti vielä löytyy yhteinen sävel tekemiseen. Paljon on ollut myös kiinni siitä, että olen itse luopunut kaikista tavoitteista ja todennut että tämän koiran kanssa edetään erilailla kuin aiempien (Vala kisasi tokossa ekan kerran 1v 2kk iässä, Karma 1v 8kk). Usva kisaa ehkä sitten joskus, jos ja kun on siihen oikeasti valmis. Olisihan Usva varmasti näissä lajeissa tosi paljon pidemmällä, jos sen kanssa olisi aktiivisemmin treenattu. Oma motivaatio on kuitenkin ollut vähän hukassa, ja sillä on kyllä myös ollut tosi iso vaikutus kaikkeen. Usva on myös kehittynyt fyysisesti melko hitaasti, ja kropanhallinnan saavuttaminen on vienyt aikaa. Vieläkin se on välillä vähän sellainen hassu tyyppi, joka ei ihan tiedä, miten asettelisi pitkät koipensa. Juuri viimekerralla treenihallilla kyllä pohdittiin, että nyt tarttisi vaan oikeasti treenata johdonmukaisemmin, niin Usvaa saisi kyllä hyvin vietyä eteenpäin tokon ja/tai rallyn osalta. 



Kotona Usva on mukava ja kiltti koira. Se heiluttaa häntää melkein taukoamatta (mikä tekee omat haasteensa, koska kahvikuppi lentää helposti sohvapöydältä tai sitten se mäjäyttää hännällään Karmaa silmään), on aina iloinen. Jos on itse surullinen, niin Usva tulee aina seurustelemaan (toisin kuin muut koirat, jotka katoavat heti paikalta). Usva kulkee usein ympäri kotia lelu suussaan esitellen sitä kaikille. Usva tykkää meidän vauvasta. Usva rakastaa tuttuja ihmisiä ja tulee erittäin hyvin toimeen Valan ja Karman kanssa. Usva on kulkenut monessa mukana ja ollut toisaalta myös välillä hoidossa joidenkin reissujen ajan, ja hyvin on sujunut. Olen paljon miettinyt sitä, että oikeasti Usva on ihan mukava koira, ja isoin ongelma on kuitenkin minun päässäni johtuen siitä, että Usva on ollut kovin erilainen verrattuna siihen, millaiset ennakko-odotukset, toiveet ja haaveet minulla pennun osalta oli. Lisäksi oma ns. koiraharrastuksen ulkopuolinen elämä on vaikuttanut siihen, että Usvan kanssa tekemiseen ei olekaan ollut ihan niin paljoa aikaa, kuin olisin toivonut. 

Taannoin eräällä kuuntelemallani Sporttirakin luennolla luennoitsija (en tosin enää yhtään muista kuka) sanoi jotakin, joka sai heti ajattelemaan Usvaa. Emme yleensä saa sellaista koiraa, kuin haluaisimme, vaan saamme sellaisen koiran kuin tarvitsemme. Aika näyttää, mitä yhteinen matka Usvan kanssa siis vielä tuo tullessaan.


sunnuntai 4. elokuuta 2019

Rallyn Piirinmestaruuskilpailut

Sunnuntaina 21.7. kisattiin Nokialla rally-tokon Pohjois-Hämeen kennelpiirin piirinmestaruudesta, tuomarina Hannele Pirttimaa. TamSKilta saatiin joukkuekisaan mukaan kaksi joukkuetta. Olin mukana kakkosjoukkueessa sekä Valan että Karman kanssa. Toisena mes-luokan koirakkona joukkueessa oli treenikaverit Kaisa & Tip ja avoimessa luokassa sitten Katri & Kulo ja Ruusa & Simppu. Jännitystä saatiin, kun kisa-aamuna Katrin toinen koira, jonka piti olla joukkueessa myös, loukkasi jalkansa. Superlyhyellä varoitusajalla kisapaikalle saapui sitten varakoirakkona olleet Ruusa ja Simppu. Miten hienoa, että noin nopsasti ehti vielä mukaan! Karmankin kanssa oli jännittämistä, että ehtiikö sen juoksut loppua ennen kisoja, onneksi ehti :)

Luokkajärjestys oli alo-avo-voi-mes. Minulle tuli aika pitkä päivä paikanpäällä, mutta ei oikein ollut järkevää lähteä kotiinkaan ajelemaan luokkien välissä. Keli oli todella kuuma, joten koirien häkkiä piti päivän mittaan siirrellä paikasta toiseen sen mukaan miten sitä saisi parhaiten varjoon. Ihan hyvin kuitenkin selvittiin ja Valakin jaksoi melko kivasti iltapäivällä tehdä oman ratansa (oikeasti siinä vaiheessa kuumuus taisi jopa enemmän vaikuttaa minuun kuin koiraan). Minulla oli molempien koirien kanssa starttivuoro luokan neljäntenä, mikä oli aika kiva suorituspaikka. Radat olivat ihan mukavat, ei mitään kovin ihmeellistä.

Avo-radalla oli hyppyeste, mitä vähän jännitin Karman kanssa. Este on sille vielä hiukan epävarma, eikä Karma aina lähde irtoamaan hyppyyn. Nyt kuitenkin hyppy suijui hienosti tällä radalla. Mes-radalla oli myös hyppyeste ihan samassa kohdassa... ja Vala kulki ensin hypyn ohi! Oli aika omituinen virhe meille. Meinasi vielä käydä tosi huonosti, kun Vala oli sitten jo hyppäämässä estettä väärään suuntaan (mikä olisi ollut hylkäävä virhe). Tilanne tuli vielä tosi hassusti, kun olin jo ehtinyt sanoa "uusin" ja sitten Vala olikin varastamassa esteelle ja jouduin sitä sieltä käskemään pois ja sitten vasta päästiin palaamaan edellisen kyltin suoritusalueelle uusimista varten. Siinä sitten mietin, että olisiko tuostakin jo sakotettu (jopa hylätty), kun en ihan heti päässytkään palaamaan edelliselle tehtävälle. No ei siitä sitten onneksi virhepisteitä eikä hylsyä tullut.

Helle veroitti Karmankin normaalisti aika säpäkkää suoritusta ja tekeminen radalla tuntui tosi tahmealta. Tästä johtuen kyltiltä koira eteen ja vasemmalta sivulle tuli -1 tvä, kun Karma teki istumisen sivulle tosi hitaasti ja vaati useamman käskyn. Radan loppupuolella kahdeksikosta tuli vielä -1 p. kontr, kun meillä kävi pieni yhteentörmäys Karman jäädessä katsomaan seuraavan kylttitehtävän sunntaan sen sijaan, että se olisi kääntynyt minun mukanani. Kaikkiaan siis kuitenkin oikein kivasti meni. Olipahan myös Karman ensimmäinen kerta ikinä, kun se teki rallyrataa ulkokentällä. Taisi myös olla sille muutenkin ihan uusi paikka, se ei muistaakseni aiemmin ollut tuolla NPKH:n kentällä käynyt. Saldona siis 98 p. ja tuomarin kommetti "Aivan upeaa!".

Video Karman radasta:



Mes-radalla Valan kanssa tosiaan jouduttiin uusimaan hyppy, joten siitä -3 p. Istu käännös vasempaan istu (koira vasemmalla) kyltiltä tuli -1 p. vino, kun siinä Vala ei ihan lähtenyt odotetulla tavalla tekemään käännöstä minun mukanani. Viimeinen kyltti ennen maalia piti myös sitten uusia, en tiedä alkoiko kuumus jo niin väsyttää, vai mikä ihmeen moka siinä tuli. Tehtävä oli helppo ohjaajan ympäri kiertäminen, mutta Vala lähtikin tekemään ikään kuin edestä puolenvaihtoa (yhdistettynä pyörähdykseen...). Eli vielä -3 p. uusimisesta sitten tästä. Yhteensä 93 p. ja tuomarin kommentti "Hieno rata, upeaa yhteistyötä". Radan vaikeat kohdat sujuivat ihan hienosti (mm. kukkaset), mutta sitten tuli ihan omituisissa paikoissa tehtyä nuo uusimista vaatineet virheet... Joka tapauksessa olin kovin tyytyväinen tulokseen siinä hellekelissä.

Video Valan radasta:




Muillakin meidän joukkuelaisilla meni hienosti, ja taidettiinpa olla ainut täysi viiden koirakon joukkue, jonka koirakot kaikki saivat hyväksytyn tuloksen :) Joukkuekisaan toki laskettiin vain kolme tulosta, mutta kuitenkin. Meidän joukkueemme pistesaalis riitti melko reiluun voittoon, joten kultamitalit kaulassa päästiin lähtemään kotiin!! :) Piirinmestaruuden yksilökisassakin Valan sijoitus oli kuudes, kun MES-kisaajia kaikkiaan oli 18 koirakkoa.

Tip, Karma ja Vala palkintopallilla. Harmillisesti kaksi muuta joukkueen koiraa olivat jo joutuneet poistumaan paikalta siihen mennessä, kun iltapäivällä päästiin palkintojenjakoon.