Vala on tässä käynyt vielä kolme kertaa jäljestämässäkin. Kahdella kerralla en ole ollut itse mukana, joten niistä ei sen tarkemmin nyt. Ihan hirveän hyvin ne eivät menneet, mutta ainakin toisella kerralla syy voitaneen oikeasti laittaa hirvittävän kaatosateen piikkiin. Viimeisin kerta oli viikko sitten, jolloin tehtiin n. 1,4 km jälki mökkimaastoon. Vala ei ollut kovinkaan tarkka jäljestäjä, vaan lähti helposti sivuteille tsekkailemaan ties mitä... näytti kovasti siltä, että se saattaisi ihan hyvin seurata sitä samaa jälkeäkin, vaikka oikeasti ei jäljellä ollutkaan. Hirven jälkiä oli vähän, mutta tällä kertaa ei edes kovinkaan tuoreen näköisiä. Plaah. Seuraavaksi ehkä joku lyhyt pätkä, jos sillä saisi motivaatiota nostettua.
Nomea Vala on treenannut tosi vähän, mutta pallo tästä hommasta on Johanneksella :P Karu totuus paljastui, kun oltiin Ylöjärven mökillä treenaamassa: Vala ei kuuntelu pysäytyspilliä tippaakaan. Tai ehkä vähän. Sen verran, että se saattaa hidastaa vauhtia ja/tai lähteä itsenäisesti metsästämään (koska se on selvästi ihan satavarma, että se itse tietää paremmin, missä dami/riista on). Ärsyttävää. Vaikka toisaalta Valan ollessa kyseessä on toisaalta ihan hauska, että siitä näköjään joskus löytyy kuitenkin röyheyttä ja itsevarmuuttakin. Näissä treeneissä se on myös lähtenyt ihan kivasti eteen linjalle (pääasiassa on toki treenattu tiellä, eli helppo mennä suoraan, mutta ei ole ainakaan empinyt etenemistä).
Kertaalleen käytiin Riikan ja Pipan & Myn luona Vesilahdella treenaamassa. Vala ja Pippa treenasivat ensin järvellä ja sitten vielä pihassa tehtiin vähän kummallekin pennulle treeniä.
Vala teki sille tosi vaikea vesimarkkeerauksen. Minä olin ihan varma, että se ei sitä pysty selvittämään, mutta Johannes halusi ehdottomasti kokeilla... ajattelin, että ei ole mun asia, joten olin sitten vaan kameran kanssa lintutornissa katsomassa ja ihmettelemässä. Valahan meni ja teki ja haki sorsan talteen (hitaasti, mutta yllättävän varmasti). Check it out:
Karmalle näytettiin pulua ja pupua. Se ottaa riistaa edelleen varsin
mielellään, ja teki nyt myös ekaa kertaa perusnoutoa riistalla. Ja oli
vielä vapaana hihnastakin koko ajan, eikä yrittänytkään lähteä mihinkään
omimaan riistaa tms. Tähän astihan me on oikeastaan vaan tehty
kantamistreeniä hihnassa. Damin naksuttelut tuottavat myös tulosta, ja K
tarjoaa nyt paljon enemmän oikeata otetta damista. Samalla on vähän
vaihtelun vuoksi naksuteltu myös ohjatun kapulaa ja metalliakin.
Puukapulassa ei ongelmia (tosin varovainen saa olla tämän kanssa, koska
selvästi suu alkaa käymään melko helposti, jos kierrokset nousevat), metalli on vähän ällö.
Enemmän treenikuvia löytyy täältä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti