Pirkan Damit

Lauantaina suuntasimme heti aamusta auton nokan kohti Pälkänettä ja Rönnvikin viinitilaa. Vala starttasi tämän vuoden Pirkan Dameissa yksilökilpailussa. Meille osui heti alkupään starttinumero, mikä käytännössä paikan päällä tarkoittikin rastien suorittamista heti toisena koirakkona (Katariinan ja Nallin ollessa ensimmäisenä). Eipähän tarvinnut aamusta turhia odotella ja jännittää kisapaikalla.

Aamusta tosin meinasi vähän tulla kiire. Olin illalla laittanut puhelimeni herätyskellon soimaan klo 05:30. Jostakin hirvittävän kivasta syystä herätys meni päälle vasta 06:00...(Puhelin on joskus ennenkin temppuillut, mutta aiemmin on heittänyt vain kymmenellä minuutilla, ei koskaan näin pahasti..) Aamulenkki jäi sitten vähän lyhyeksi, mutta ei se onneksi loppujen lopuksi haitannut.

Ensimmäisenä tehtävänä oli ohjaus, eli lyhyt linja, jolla oli kaksi damia. Linjalle ammuttiin motivointilaukaus starttipyssyllä. Ensimmäisellä lähetyksellä Vala lähti sivuun, ilmeisesti samoja jälkiä kuin Nalli oli ensin lähtenyt ja sitten meidän jälkeen myös jokunen muukin koira (eräs ohjaaja osasi selittää tätä sillä, että ampuja oli sijoitettu väärin ja "ampunut" väärään suuntaan..). Pysähtyi kuitenkin hyvin ja tuli kutsusta takaisin. Uudella lähetyksellä V lähti hyvin, mutta meni sitten taas ekan damin ohi vauhdilla ja bongasikin sieltä jo sen jälkimmäisen ja palautti sen ensimmäisenä. Sitten piti saada vielä se lähempi ylös. Tässä V oli taas menossa pidemmälle, tuntui olevan aika vaikea saada koira tajuamaan, että se dami on ihan oikeasti siinä ihan lähellä. Onnistui kuitenkin lopulta :)

Sitten samalla paikalla suoritettiin toiseen suuntaan kakkosmarkkeeraus, jossa molemmat heitot ammuttiin starttarilla (tästäkin tuli kanssakilpailijalta noottia, että ampuja oli sijoittu väärin, jolloin se vähän häiritsi koirien suorituksia). Ensimmäinen heitto tuli aika puiden takana, joten en usko V:n edes rekisteröineen sitä hirveän tarkkaan. Toinen heitto tuli huomattavasti avoimempaan paikkaan ison juurakon luo. Vala haki ensin jälkimmäisen heiton. Tämän jälkeen käännyin lähettämään sitä ensimmäisen heiton pudotuspaikan suuntaan, ja Vala lähtikin ihan hyvin, mutta kääntyi sivuun n. 2/3 matkasta edettyään ja kiersi siinä ihmettelemässä pienen kierroksen. Kutsuin koiran pois ja lähetin uudestaan, jolloin oli jo ihan selvää, ettei se enää todellakaan muistanut putoamispaikkaa. Tuomari olisi antanut yrittää lähettämistä vielä kolmannenkin kerran, mutta eipä siinä olisi ollut yhtään mitään järkeä.

Seuraavaksi siirryttiin hakurastille, jossa tehtävänä oli 3 min. ajassa löytää mahdollisimman monta damia alueelta (yht. 6 kpl). Hanki oli erityisesti tällä rastilla koiran kannalta todella ikävä, upottavaa ja jäistä :( Koska olimme alkupään koirakkona, ei maastossa vielä ollut hirveästi edes jälkiä (päivällä startanneille olosuhteet olivat varmasti vähän helpommat). Valasta näkikin aika selvästi, että se ei tykännyt lumihangesta yhtään ja vauhti oli siksi aika hidasta. Kolme damia saatiin talteen, mikä oli ihan kuitenkin ihan hyvä suoritus tässä tilanteessa.

Yhteensä saimme 57 pistettä (max. 80), ja Vala suoriutui tehtävistä ihan oman tasonsa ja olosuhteiden mukaan. Olen kokonaisuutena suoritukseen ihan tyytyväinen, kannatti lähteä kokeilemaan.

Asia, joka minua eniten jäi suorituksessa kaivamaan, on V:n toiminta "siirtymissä". Damin palautettuaan se jotenkin menee lievään off-tilaan, ja alkaa helposti vaeltamaan jonnekin ja nuuskuttamaan, ja joudun sitä komentamaan siitä. Muutenkin koiran saaminen sivulle on nome-jutuissa toisinaan ihan älyttömän vaikeata, kun koira ei tunnu millään olevan kuulolla ja tekee sivulletulon kamalan laiskasti. Minä en oikein tiedä, mistä tämä johtuu, vai mitä lie sijaistoimintaa nuuskuttelu mahdollisesti on (nostaako noudot kierroksia, ja koira sitten yrittää itse rauhoitella itseänsä tällä?). Joka tapauksessa ratkaisu tähän pitäisi löytää, koska muuten homma on aina hirveätä säätämistä ja hinkkaamista.