Miksi ei ehdi treenata?

Katselin tänään aamupäivällä töissä kahvitauolla kalenteriani. Parin viikon päästä on tokokisat. Fuck.

Kuka osaa kertoa, mihin kesäkuu on kadonnut? Noihinkin skaboihin piti olla vielä ties kuinka kauan aikaa, mutta nyt ei sitten olekaan. Minua on huijattu, selkeästi. Tarttis varmaan treenata. Siis aktiivisesti ja fiksusti.

Onhan me jotain tehty, mutta aika epämääräisesti ja epäsäännöllisesti sekä keskitytty enemmän ruutuun ja tunnariin sekä kaukojen seisomiseen (ei sillä, että noissakaan oltaisiin hirveästi edetty). Viime viikolla saatiin sentään treeniseuraa Noorasta & Viirusta, joiden kanssa tehtiin tokoa ja nome-tokoa. Oli itse asiassa varsin hyvät treenit :)

Juhannuksena olisi periaatteessa ollut mahdollisuuksia tehdä vaikka mitä, kun olimme mökkeilemässä. Vala kuitenkin vouhotti päivät pihalla Jaska-bortsun kanssa, missä se väsytti itsensä aika totaalisesti. Sinänsä toki hyvä, tulipahan ainakin kunnolla liikuntaa! Sitäpaitsi kyllähän koira nauttii olostansa, kun saa vapaasti viipottaa metsissä ja järven rannalla. Yhden yön nukuimme teltassa, sillä pitihän sitä päästä koenukkumaan uusi erämessuilta hankittu teltta. Lisäksi ihan tarkoituksella aloitettiin helposta paikasta (mökin lähellä), kun yhtään ei tiennyt, miten V asiaan suhtautuu. Hyvinhän tuo sujui, vähän Vala alkuun ilmoitteli joistakin äänistä, mutta pääasiassa se kuitenkin nukkui jaloissani.

Uintia sentään treenattiin, ja minäkin rohkaistuin pulahtamaan järveen. Aika kylmää oli vesi kyllä, ettei siellä kovin pitkään tarjennut polskutella. Dami oli kuitenkin mukana, joten tehtiin muutamia noutoja siinä sitten. Innostuessaan Vala aloitti taas räpiköinnin ja unohti takajalkojensa olemassaolon, mutta nyt pääsin itse hyvin puuttumaan tilanteeseen ja nostamaan sitä vähän pepun alta, jolloin uintikin korjaantui. Päätä se koittaa pitää edelleen korkealla, en oikein tiedä, pystyisikö tätä mitenkään opettamaan vai tulisiko se sitten vaan joskus ajan myötä. Tuulikki kävi hieromassa Valan ennen juhannusta ja totesi Valan niskan olevan aika jumissa. Jumit saatiin kyllä auki, mutta kyllähän tuo uintityyli saa niskan varmasti aika nopeasti uudestaan jumiin. Pitää seurailla tilannetta.

Viime viikolla tuli taas koirapakastimeenkin v'ähän lisää täytettä, sillä löysin lenkillä kuolleen lokin... :-) Pienihän se on, mutta pakko oli ottaa talteen. (Ja oikeastaan ihan näppärän kokoinen, sillä se mahtui kakkapussiin, ja oli siten helppo suht huomaamattomasti kuljettaa mukana :D)