Aktiivisuuttaa nome-treeneihin

Tarttis meinaan vähän enemmän panostaa tuohon nomepuoleen... Karmakin saattaisi oppia jotain ja osata enemmän, jos se edes pääsisi harjoittelemaan fiksusti ja säännöllisesti. Ohjaajan laiskuus ja toisaalta työkiireet vähän vaikeuttavat tätä hommaa.

Tänään käytiin Ylöjärven mökillä vähän treenimässä ja paistelemassa makkarat. Karma teki vähän kaikkea, ekaksi vietiin muistiin yksi dami, sitten toisaalla hierottiin markkeerauksia, haettiin muistissa ollut dami ohjauksella ja lopuksi tehtiin hakuruutu. 

Markkeeraukset oli Karmalle vaikeita, se jostain syystä markkeerasi heiton tosi lyhyeksi. Ajatuksena oli treenata kakkosta (Pirkan dameja varten...), mutta jouduttiin sitten keskittymään pääasiassa ykkösen tekemiseen. Hyvin se kyllä tekee töitä, ja laajentaakin etsintäaluetta, kun ei heti löydä. Toisaalta avoimessa metsämaastossa perusmarkkeerauksen pitäisi olla sille suht helppo suoritettava, joten vähän ihmetytti nyt tämä epäonnistuminen. Tai saatiin me sitten loppuun tehtyä ihan ok suorituskin :)

Muistidamille lähetin Karman ehkä 10-13 m linjalle. Markkeerauksissa meni odotettua enemmän aikaa ja oli enemmän puuhaa, joten muistidami pääsi selkeästi jo vähän unohtumaan. Täysin sokkolinjallehan Karma ei osaa vielä lähteä. Tarpeeksi lähellä kun mentiin, niin hyvin se dami saatiin ylös (ja ekalla lähetyksellä siis kuitenkin!).

Hakuruudussa (sellainen taipparikokoinen) oli 9 damia, joista haetutin 6. Maasto oli suht avointa metsää, mutta välillä oli paikkoja, missä ei ollut näköyhteyttä koiran ja ohjaajan välillä. Ja Karma vielä laajensi aika lailla aluetta, ja kävi välillä reilusti jossain kaukanakin kuusikossa. Se teki töitä hyvällä innolla ja teholla, ja sai helposti nuo damit ylös. Luovutuksissa olisi "vähän" parantamisen varaa tosin...

Vala oli katselemassa koko Karman treenin ajan, keräämässä kierroksia. No kierroksia sitten löytyikin... Valalle tehtiin kymmenen damin hakualue, sama paikka, kuin Karmallakin, mutta sen hakualue oli paljon pidempi suorakulmio. Kierrosten nostatus toimi siinä, missä Johannes oli suunnitellutkin sen toimivan, eli Vala jaksoi työskennellä hyvällä innolla ja halulla ja tyhjensi koko ruudun dameista ilman, että olisi kertaakaan tehnyt sille yleensä tyypillistä "väsymistä" ja jäämistä pyörimään etumaastoon heiniä ja varpuja nuuskuttelemaan. Tosin miinuspuolena on pakko mainita, että se kävi kahteen kertaan vaihtamassa damia, kun Johannes ei ehtinyt ajoissa kutsua sitä pois, ja toisaalta se ei myöskään kuunnellut pilliä kunnolla. Olipa silti tosi kiva katsoa, kun Vala teki oikeasti töitä haussa täysillä!

Loppuun mainittakoon toko-saavutuksista sen verran, että Vala palkittiin Pirkan Nuuskujen v. 2014 TOKO-koirana (toista vuotta putkeen siis tämä kiertopalkinto meille!), ja se sijoittui myös Novascotiannoutajat ry:n TOKO-tollerikisassa jaetulle kakkossijalle. Näissä kiertopalkintohommissa kyllä auttaa se, että on kisannut paljon, vaikka kaikista kokeista ei ihan niitä ykkösiäkään olisi... :P

Vala hammaslääkärissä

Huomasimme viime viikolla yhtäkkiä, että Valalla oli katkennut yksi yläetuhammas. Meillä ei tosin ollut mitään tietoa, että missä ja milloin tällainen tapaturma on käynyt. Veikkaus on, että Karman kanssa riehuessa on varmaan kolahtanut johonkin...

Hampaasta puuttui ihan reilu pala, ja juurikanava oli selvästi näkyvissä. Selvittelin vähän eri eläinlääkärejä, ja saatiinkin peruutusaika Oivaan heti maanantaille. Selvä tapaustahan se oli lääkärinkin mielestä, ja jäljelle jäänyt hampaan puolikas poistettiin saman tien. Onneksi etuhampaan poisto on suhteellisen helppo toimenpide. Maanantai-iltapäivän ja -illan Vala oli melko tokkurassa nukutuksen jäljiltä, mutta sen jälkeen se on ollut ihan normaali. Parina aamuna se sai vielä varoksi särkylääkettä ja samaten joutui parin päivän ajan syömään nappulansa turvotettuina. 

Doping-karenssia tietysti pukkasi heti tämän toimenpiteen vuoksi, joten helmikuun tokokokeet on peruttu meidän osalta. Odotellaan nyt vielä juoksuja tulevaksi, ja katsellaan loppukevään kisoja sitten sen jälkeen.

Karmakin oli suhtautui Valaan ihan superhyvin. Se tajusi maanantaina heti, että nyt toinen ei ole ihan kunnossa, ja antoi Valan lepäillä ihan rauhassa.

Pikkujoulutreffit

Loppiaisena olimme kasvattajien järjestämillä hämäläisillä pikkujoulutreffeillä. Keli oli älyttömän kylmä, mutta aika hyvin selvittiin silti. Minä taisin olla se, joka paleli kaikista eniten. 

Treffeillä tietty treenattiin. Meillä oli pellolla kaksi tehtävärastia, joista toisella ohjelmassa oli markkeerauksia ja ohjausta, ja toisella hakua. Minä tein Karman kanssa, ja Johannes Valan. Karppa aloitti markkeeraus-/ohjausrastilta. Tehtiin ensin helppo ykkönen (heitin itse damin) n. 15 m päähän kiven lähelle. Koira sai noutaa tämän, ja sitten kävin viemässä samaan paikkaan uuden damin, joka jätettiin odottamaan myöhempää varten. Tästä siirryttiin pienen saarekkeen toiselle puolen, ja tehtiin markkeerauksia saarekkeeseen. Tarkoituksena oli tehdä markkeerauksia samaan paikkaan, mutta lähetyspaikkaa vaihdellen. Karman kanssa jouduttiin vähän säätämään, kun lumi haittaisi pikkukoira työskentelyä yllättävän paljon. Se ei millään saanut käryä lumeen vajonneesta damista (eikä lunta ollut vielä edes mitenkään erityisen paljon). Se kyllä paikallisti esim. ekan heiton sinänsä tosi hyvin, mutta sattui sitten astumaan suoraan damin päälle ja painamaan sen syvemmälle hankeen, minkä jälkeen se ei enää onnistunut löytämään sitä millään. Saatiin kuitenkin lopulta pari ihan hyvääkin suoritusta. Lumi oli tosi haastava tekijä meille.

Karma suorittamassa markkeerausta... tähystyspaikalta voi hirveän hyvin markkeerata ihan kaiken, mitä ympärillä tapahtuu ;) (toisin sanottuna se siis hyvästä yrityksestä huolimatta ei saanut damia ylös, vaan päätyi poseeraamaan kameralle ja yleisölle...)

Markkeerausten jälkeen siirryttiin takaisin alkuperäiselle paikalle, ja haettiin muistiin jätetty dami eteenlähetyksellä ylös. Karma teki tosi hyvin, mun muisti vähän petti, kun muistin damin paikan turhan kauaksi ja vähän myöhästyin lähihakupillityksen kanssa.

Sitten odoteltiin jonkin aikaa, ennen kuin päästiin hakurastille. Karma oli ok, mutta vähän tassut meinasi palella.

Haussa vietiin alueelle (pellon reunassa, jossa lumesta törrötti vähän pidempää heinikkoa, alueen takareunalla oli pusikkoa yms.) koiran nähden yksi dami. Tarkoituksena oli vahvistaa koiran nenän käyttöä, kun se lumi todellakin blokkaa hajuja tosi hyvin, ja koiran pitäisi osata olla hyvinkin skarppina. Karmaa ennen alueella oli käynyt myös jo ainakin kolme koiraa + ihmisiä. Kuten markkeerausten perusteella saattoi jo arvata, tämäkin oli Karmalle aika haastava. Se teki kyllä hirmuisella innolla töitä, ja oli jatkuvasti laajentamassa hakualuetta aika isoksi, kun ei etumaastosta löytänyt mitään. Ja muutenkin Karma on taipuvainen hakemaan tosi vahvasti silmillään, joten tähän pitäisi kyllä kiinnittää huomiota.

 Ja tässäkin rastissa ohjaajan olisi kannattanut opetella muistamaan damin paikka vähän tarkemmin... melkein hävetti, kun en enää itse muutaman minuutin jälkeen kyennytkään sanomaan, mihin kohtaan olin se damin piilottannut. Ja lopulta Karma löysi (lähihakupillityksellä) damin ihan eri paikasta, missä minä oletin sen olevan.. 

Mutta tosi pätevä pikkueläin se oli. Hirmuisesti intoa tehdä kaikkea, mutta ihan hyvin myös kykyä rauhoittua ja odottaa paikoillaan.

Hakutehtävä oli myös Valalle aika vaikea (sillä oli useampia dameja alueella). Sekin olisi mieluusti laajentanut aluetta. Vala oli tosin päivän toiseksi viimeinen koira suorittamassa, joten silloin alueella oli jo tosi paljon häiriöhajuja, pissoja yms. Teki kyllä sille ihan hyvää, oli hyvän haastava tehtävä. Valan markkeeraus/ohjaus juttuja, en ehtinyt näkemään, mutta oli kuulemma mennyt oikein hyvin, eikä Vala ollut tällä kertaa edes paineistunut tilanteesta missään vaiheessa. Aika jees!

Ihan hyvä suoritus kera parin nollan

Eilen kisattiin taas Valan kanssa. Ihan hyvällä fiiliksellä, vaikka vähän kiireessä mentiinkin. Pisteitä yhteensä 236,5 ja siis EVL2-tulos. Näyttää videolla oikeastaan aika kivalta kokonaisuudelta. Harmillisesti zetassa Vala oli taas vanhassa moodissaan, eikä kuunnellut yhtään käskyjä, ja ohjatussa Valalle tuli myös melkoinen moka, kun häiriintyi ilmeisesti liikkurista, vaikka alussa fokus merkkiin olikin hyvä.

Paikkaistuminen: 10, paikkamakuu: 9, tunnari: 9, kaukot: 9, zeta: 0, ruutu: 8, luoksari: 9,5, metallihyppy: 9,5, seuruu: 9 ja ohjattu: 0.

Kaukot sujuivat hirveän kivasti, tosi hyvä kokonaisuus. Samoin luoksariin olen huipputyytyväinen, sillä viikkoa ennen koetta Vala ei treeneissä mennyt maahan lainkaan ekalla käskyllä..ja sama toistui vielä seuraavissakin treeneissä. Itse käskytin stopin aika myöhään, mutta Valan suoritus on hyvä. Ruutu oli tosi jees, pitkästä aikaa lopun seuraaminen oli oikeasti seuraamista. Myös itse seuraaminen oli kiva (kaavio oli myös aika mukavan lyhyt), mitä nyt juoksussa levisi ja vähän maton hajut tahtovat vetää puoleensa. Tunnarin alussa Vala jää kiinni maton hajuihin, eikä yhtään seuraa, mitä tapahtuu... kivasti kävi itsellä heti mielessä, että tähänkö tämä koe nyt sitten jo kaatuu, heti ekan liikkeen alkuun, kun koira ei osaa istua perusasennossa, hohhoijaa. Onneksi tokokoira on sen verran hyvin ehdollistunut tulemaan perusasentoon, että tarjoaa sitä itse, kun tajuaa, että putosi kärryiltä. Ja kaiken huipuksi se onnistui kuitenkin tekemään tosi hyvä tunnarin!

Kaikki yksilöliikkeet tehtiin yhteen putkeen. Tällaista on treenattu ihan supervähän, mutta ei kyllä onneksi tuntunut yhtään vaikuttavan Valan suoritukseen. Kehä oli kivasti suunniteltu ja siirtyminen liikkeestä toiseen oli helppoa. Muutenkin siirtymät tuntuivat aika kivoilta Valan kanssa, huomasin, että en enää jännittänyt, pysyykö koira näissä mukana, vaan vihdoin pystyin luottamaan Valaan. Hyppyä ennen jouduin vähän hieromaan perusasentoa, kun V tuli pari kertaa tosi vinoon, mutta onneksi siinä oli sopivasti aikaa asettautua aloituspaikalle.

Vuoden loppu ja alku

Blogi vietti loppuvuoden todellista hiljaiseloa. Minua ei vaan ole huvittanut istua kotona koneen ääressä (eikä oikeastaan ole ollut hirveästi ylimääräistä aikaakaan). Tässä nyt kuitenkin tiivistelmää loppuvuoden puuhailuista ja lopussa sitten myös vähän pohdintaa tästä alkaneesta vuodesta.

Valan kanssa on treenattu tokoa "tavalliseen tapaan". Maanantaisin on valkkuryhmän treenit, ja mahdollisuuksien mukaan on silloin tällöin käyty omatoimitreenaamaassa sekä Pirkan Nuuskujen kouluttajien treeneissä. Ei oikeastaan mitään kauhean ihmeellistä. Seuraamista, luoksaria ja zetaa on työstetty eniten, mutta yleisesti ottaen on treenattu aika tasaisesti kaikkea. Paikallaoloista on tullut turhan levottomia, niiden treenaukseen pitäisi keksiä jotakin fiksua. Vala on ollut aika kovilla kierroksilla ja siten ihan superinnokas tekemään kaikkea, mikä on tietty kiva juttu sinänsä. Vähän tosin purkautuu sitten myös piippaamisena kentän laidalla siinä vaiheessa, kun menen hakemaan koiraa ja valmistaudutaan omaan vuoroon.

Karman kanssa osallistuttiin loppusyksystä Piian vetämälle tokokurssille, joka oli älyttömän hyvä. Tuli hirveän paljon uusia ajatuksia ja oli tosi huippua, kun oli joku vähän potkimassa eteenpäin harjoituksissa. Karman kanssa selkeästi tämän hetken ongelma on etenemättömyys. Minä en osaa siirtyä harjoituksissa eteenpäin oikeassa tahdissa. Joko me junnataan paikoillaan tai sitten yritetään harpata liian isolla loikalla seuraavalle tasolle, huoh. 

Marraskuussa oli Karman pentutreffit Nokialla. Paikalla olivat kaikki sisarukset, ja meitä koutsaamassa oli taas isäkoira-Rasmuksen omistaja Päivikki. Treenattiin nomejuttuja, kuinkas muuten. Karma oli tosi kiva, vaikka se joutui/pääsi tekemään sille ihan uusia juttuja, joita ei oltu vielä aiemmin treenattukaan. Meikäläiselle tuli sen sijaan ohjeeksi vähän löysätä pipoa treeniasioissa tottelevaisuuden nipottamisen suhteen :-)

Joulun tienoilla oli kivasti lomaa, joten ehdittiin treenailla nomejuttujakin hitusen normaalia enemmän. Karmalle helppoja ykkösmarkkeerauksia pellolla, matka ehkä 15-25 m, pari lyhyttä eteenlähetystä sekä hakuruutu, josta K nouti 4 damia. Lisäksi kuunneltiin laukauksia ja odoteltiin passissa, kun Vala treenasi. Ei se pöllömpi pentu ollut :) Vala treenasi myös markkeerauksia... ja tottelevaisuutta. Sille nyt on jostain ihmeen syystä ihan älyttömän vaikea pysyä paikoillaan sivulla, vaan se lähtee siitä omia aikojaan ja pakittaa ohjaajan taakse tai siirtyy oikealle puolen tms. Valan treenien tavoiteena oli myös opettaa koiraa katsomaan haulikon suuntaa, kun aiemmin sillä ei selkeästi ollut mitään hajua tällaisesta asiasta. Valakin teki myös hakuruudun (sama alue kuin aiemmin Karmalla), niin että se lähetettiin alueelle pienen peltokaistaleen yli. Se sujui varsin hyvin, ja motivaatiokin tuntui nyt riittävän, vaikka se joutuikin tuomaan alueelta monta damia.

Välipäivinä käytiin myös jänismetsällä pariin otteeseen, ihan vaan kokeilemassa ja katsomassa, miten koirat käyttäytyvät. Karmahan on kaupungissa aivan sekopäinen, jos lenkillä tulee vastaa pupuja (mitä tapahtuu meidän nurkilla varsin usein. Lisäksi meidän kerrostalon pihassa tallustelee välillä metsäkauriita, nekin on koirien mielestä hyvin mielenkiintoisia kavereita...). Metsässä olikin aika paljon tuoreehkohan jäniksenjälkiä, ja Vala oli yllättäenkin niistä tosi kiinnostunut. Se tutki niitä paljon, ja teki yksinään tai Karman kanssa aika pitkiäkin lenkkejä niin, että oli ihan täysin kadoksissa meiltä (siis pitkiä siinä suhteessa, millä etäisyydellä V yleensä kulkee). Lopulta löytyi sitten yksi jäniskin, joka lähti liikkeelle ihan koirien nenän edestä. Vala lähti perään, mutta Karma jäi pyörimään meidän luo. Vala taisi ajaa kymmenisen minuuttia, ja jopa haukkuikin välillä, ja palasi sitten takaisin meidän luo samaan paikkaan, mistä oli lähtenytkin. Enpä olisi uskonut, että mun pieni kaupunkilaismussukkakoira pystyy edes tällaiseen, tosi hienoa! :)

Ensi vuodelle olen tässä miettinyt tavoitteita / tehnyt suunnitelmia. Valalle olisi tarkoituksena saada valiotitteli (yksi tulos uupuu), toivottavasti onnistuu vielä vanhojen tokosääntöjen aikana. Sen jälkeen opiskellaan sitten uudet säännöt ja liikkeet (varsinkin se jännä kiertoseisohjattuhyppynouto :D). Kokonaisen koesuorituksen paketti olisi kiva saada paremmin hanskaan. Lisäksi Vala treenailee nomea ja mejää sekä toivon mukaan pääsee edes vähän käymään metsällä.

Karma aloittelee kisauraansa, jos vaan mahdollista (just nyt tuntuu tosi kaukaiselta, vielä on meinaan pitkä matka edessä ennen kuin eka startti on mahdollinen). Tokossa olisi kuitenkin tarkoitus kisata, ainaki alo, mutta ehkä myös jo avokin. Katsotaan nyt, miten tämä lähtee etenemään. Toisaalta voisi olla itselle kiva kisata kaikki luokat uusien sääntöjen mukaan, kiinnostaisi kokeilla uudistettuja alempia luokkia. Taipparit on iso juttu. Muuten aika hyvällä mallilla, mutta vesityö on iso kysymysmerkki, koska Karma ei viime kesänä vielä uinut käytännössä lainkaan. Lisäksi toivottavasti ehditään edes tutustua mejään. Jossain näyttelyssä tai parissa pitänee myös käydä esiintymässä.

Vuoden vika tokokoe

Tänään kisattiin (ylläri vaan) kotihallissa. EVL:ssa oli 11 koirakkoa, meillä oli starttinumero 9. Aika paljon saatiin siis odotella, mutta ei tuntunut mitenkään pahalta ja Valakin jotenkin osasi rauhoittua väleissä. V oli mulla koko ajan hallissa (ei ollut vaihtoehtoja, kun oltiin kävellen liikeellä). Tuomarina Ilkka Sten.

Aika vähän oli nyt treeniä alla. Valkkutreenitkin on pari edellistä kertaa jäänyt väliin, kun ensin minä olin yhtenä maanantaina piiiitkän päivän töissä, ja sen jälkeen iski flunssa, joka vei äänen ihan kokonaan. Vieläkään olo ei ollut ihan terve, mutta ääni kulki jo kuitenkin ihan hyvin.

Liikkeet suoritusjärjestyksessä (2 + 4 + 4):

Paikkaistuminen: 10. Nosti se etutassua, kun palasin vierelle. Ei välttämättä edes näkynyt ollenkaan tuomarille.

Paikkamakuu: 10. Tosi levoton paluussa, ja V lopulta sitten ennakoikin ylösnousun. Tuomari antoi kuitenkin 10, ja sanoi, että hän ei nyt oikeasti muista, että tapahtuiko äsken jotain vai ei, niin ei voi rokottaa, kun ei ole satavarma.

Seuraaminen: 8. Äh, taas menty vähän huonompaan (tai sitten mun oma kriteeri alkaa taas nousta?). Hidasta on treenattu, ja se olikin parantunut ihan kivasti. 

Luoksetulo: 8½. Stopit voisi aina olla vähän napakammat, mutta Valalle nämä oli ihan hyvät. Vikalla osuudella oli hitaampi vauhti ja sivulletulo olisi saanut olla parempi.

Metallihyppy: 10. Himmaili se vähän palautuksessa.

Ruutu: 8. Vaati kaksi käskyä maahanmenoon, kun minä hosuin ja annoin ekan käskyn liian nopeasti pysäytyksen jälkeen. Lopun seuruu oli rumaa. Pysyi kuitenkin vihdoin paikoillaan maassa kutsuun asti!!! Ja meni muutenkin siis kivasti merkille sekä ruutuun ja pysähtyi ihan hyvin.

Tunnari: 8. Meni hirveällä vauhdilla ja aika huolimattomasti, tökki kapuloita. Nosti oman, mutta pudotti ja jatkoi hätäistä haistelua, otti oman uudestaan ja palautti sen. Tuomarikin tuli katsomaan kapulaa, että oliko siinä merkki, kun koira sahasi ja sähläsi niin vauhdilla siellä kapuloiden luona...

Zeta: 10. (seiso-istu-maahan). Ihan uskomatonta, mutta todellakin Vala pystyi tekemään kaikki asennot oikein ja pysyi vielä paikoilaankin, kun kiersin koiraa ympäri. Eikä ennakoinut seuruuta. Aikamoista! :)

Ohjattu: 10. (vasen) Tässä vaiheessa alkoi yhtäkkiä polvet tutista, kun tajusin, että ollaan ykkösessä kiinni, ja toivoin, että kumpa vaan ei nyt mokattaisi tätä "varmaa" liikettä.. (en ollut edes pisteitä katsonut, mutta nolliakaan ei ollut tullut). Piti käydä pieni pään sisäinen kamppailu siinä liikkurin viedessä kapuloita, että sain vielä paketin pysymään kasassa. Ihan hyvinhän se meni. Palautusvauhti oli alkuun hyvä, mutta hiipui kyllä loppua kohti ja siirtyminen perusasentoon olisi ainakin saanut olla ripeämpi. Kivasti V kuitenkin tarjosi kapulaa ja luovutti nätisti. 

yht. 282 p. , EVL1 ja sijoituksena 4/11. Tuli todella hyvä fiilis! Pisteitä annettiin ehkä vähän löysemmällä kädellä, mutta kyllä tämä silti tuo niin paljon intoa jatkaa hommia. Ja menihän tänään kaikki nappiin sikäli, että tosiaan yhden yhtä nollaa ei pisteriviin mahtunut tänään :)

Tämä oli tosiaan viimeinen koe tälle vuodelle, ensi vuonna sitten taas. Treenit jatkuu.

Torstain tokokoe

Tämän viikon torstaina käytiin iltakokeessa Tallilla hankkimassa yksi nollatulos lisää. Ei siis ihan mennyt nappiin, hirveästi huolimattomuusvirheitä yms... mutta koiralla oli kuitenkin pääasiassa kivaa, häntäkin heiluu iloisesti, vaikka välillä vähän meinasi ahdistaakin (ne kaukot... joita muuten ei ole tarkoituksella sensuroitu, en tiedä, miksi tarkennus on ollut hukassa). Kivempi nolla tämä kuitenkin oli kuin se taannoinen piirinmestaruus-katastrofi. 

Yksi koe vielä tiedossa tälle vuodelle. Tarkoittaa siis sitä, että eipä tullut Valasta valiota tänä vuonna. Ja SM-osallistumisestakaan en kehtaa tällä hetkellä edes haaveilla sen kanssa.