Kevään/alkukesän aikana on tullut aika harvakseltaan päiviteltyä blogia. Jotenkin ei vaan ole oikein ollut aikaa istua koneen ääressä, kun on ollut töitä, kotihommia ja tietysti treenejä koirien kanssa.
Kesäkuun alkupuolella vietimme yhden viikonlopun Himoksella Tollerileirillä. Ennen leiriä oli erinäistä säätämistä ja sähläystä, niin että teki melkein mieli jättää koko juttu väliin.. En sitten kuitenkaan kehdannut perua. Minä koulutin leirillä tokoryhmää ja Johannes ja Vala olivat treenaamassa nome/wt-ryhmässä. Tokoilijat olivat tosi kivoja, ja koirakoiden eritasoisuudesta huolimatta koulutukset sujuivat ihan hyvin. Valan nometreenitkin menivät kuulemma kokonaisuudessaan ihan hyvin. Jotkut asiat menivät (odotetun) heikonpuoleisesti (vesityö vieraassa rannassa, haastavassa maastossa, vieraiden ihmisten keskellä), mutta onnistumisia tuli hyvin sitten muissa tehtävissä. Karma oli toki myös leirillä mukana. Lauantaina se pääsi aamulla mun mukaan tokokentän laidalle oleilemaan. Iltapäivästä ja sunnuntaina se oli sen verran väsyneen oloinen, että päätin jättää sen mielummin mökkiin nukkumaan koulutusten ajaksi. Olin kyllä kovin tyytyväinen pikkukoiraan viikonlopun aikana.
Ilmoittauduin Karman kanssa Pirkan Nuuskujen viiden kerran pentutokokurssille. Missattiin eka koulutuskerta kapikaranteenin ja mun työreissun takia, mutta kolmena kerta on päästy paikalle, ja viimeinen koulutus olisi huomenna. Voi elämä, kun mulla on välillä vaikeaa pennun kanssa! Ensinnäkin oli jo jonkinmoinen shokki mennä pitkästä aikaa kentällä koiran kanssa, joka ei osaa periaatteessa yhtään mitään. Toisekseen (ja isoimmaksi osaksi) harmaita hiuksia on tuottanut se, miten erilainen pentu Karma on Valaan verrattuna. Neiti K on tässä vaiheessa jonkin verran itsenäisempi ja tarjoaa selvästi vähemmän kontaktia minuun ja on melkoisen kiinnostunut muista kentällä. Tämän koiran kanssa on haastetta jo ihaan tavallisissa ohitusharjoituksissa...
Muuten K on treenaillut vähän vaakun ja damin kantoa, mökillä ollessa lähihakua sekä kävi juhannuksena tutustumassa taas vähäsen mejäilyyn. Karman jälki oli ehkä 7 m pitkä, ja n. 7-8 h vanha. Alkumakauksen se nuuski huolella ja kiinnostuneesti. Siitä sitten yhdessä ohjaajan kanssa edeten vähän matkaa, ja sitten iski vähän jarrut päälle, kun K sai vainun sorkasta. Tovi siinä piti taas miettiä, että voikohan sitä lähestyä. Lopulta maalissa sorkka oli kuitenkin aika kiva juttu (sen olisi voinut vaikka syödä).
Vedestä Karma tykkää, ja Vala on reippaasti opettanut sen, että lenkillä kannattaa käydä rypemässä mahdollisimman monessa vesi-/mutalammikossa. Varsinaisesti uimassa K ei kuitenkaan ole vielä käynyt. Yritin sitä juhannuksena houkutella tulemaan veteen minun kanssani, mutta pennun rohkeus loppui siinä vaiheessa, kun tassut irtosivat vähänkään pohjasta. Kiinnostusta olisi kuitenkin ollut, joten eiköhän se siitä.
Sisäsiistikin se alkaa vihdoin olla. Jotenkin Karmalla kesti paljon Valaa kauemmin tajuta homman idea... mutta nyt on jo hetken aikaa mennyt aika hyvin, ja K pystyy useimmiten pidättelemään öiden ja työpäivienkin ajan hyvin.
Vala on treenannut tokoa melko vähän. Tulevat juoksut ovat saaneet sen tavallista herkemmälle päälle, joten pitänee itse suunnitella treenejäkin nyt vähän eri mielellä kuin tavallisesti. Yhdet kisat olisi nyt vielä tiedossa, mutta sen jälkeen V voisi minun puolestani hyvin pitää juoksunsa, jotta päästäisiin sitten taas loppukesästä/alkusyksystä kokeisiin.
Valakin päästi juhannuksena nuuskuttelemaan jälkeä. V:n jälki oli ehkä 500-550 metriä, melko haastavaa maastoa. Tässähän tuli jo ihan ylitettyä itsensä - jo toinen jälki saman kauden aikana! Nyt Vala teki hyvin töitä; jäljesti innokkaasti ja vauhdilla. Se teki tosin muutamia hyvin määrätietoisia tarkastuspistoja pois jäljeltä, oletettavasti hirvien jälkien perään. Melko tuoreita hirvenjälkiä ja papanoita nimittäin riitti maastossa... Meille tuli jäljentekovaiheessa vähän ongelmia yhdessä kohtaa reittivalinnan suhteen, ja V kävi kyllä nämä meidänkin jäljet ko. paikassa tarkastamassa. Että tiedä sitten, mitä se oikeasti eniten metsässä seuraa, verta vai ihmisten jälkiä. Hauskaa kuitenkin oli!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti