Treenimietteitä

Elämä jatkuu. Ikävä on ollut kova, mutta eteenpäin on mentävä. Käytiin viime viikonloppuna vanhempieni luona perkaamassa kaikki koiratarvikkeet, joista Vala saikin suurimman osan perintönä. Muistan, miten hyvät fiilikset nousi pintaan silloin, kun Vala oli tullut minulle, ja pääsin lähtemään ulos taluttamaan kahta koiraa. Voi että :-) Se oli sillä hetkellä aikalailla haaveiden täyttymys. Nyt on sitten taas vain yksi nelijalkainen kaveri.

Viime viikonloppuna osallistuimme Valan kanssa Pohjois-Hämeen kennelpiirin nuorten koirien tokoringin näyttökokeeseen. Se olikin aika jännä tilanne, koe tuntui haastavammalta kuin ihan vaan normikisat. Osasyynä tilanne itsessään ja toisaalta toisena osana se, että osallistujat olivat ihan hurjan hyviä (tavallisessa tokokokeessa taso on usein paljon vaihtelevampaa). Paikanpäällä ei saanut mitään palautetta, vaan nyt pitää viikon tai parin verran malttaa odotella tietoa ja kommentteja. Tuomareina kokessa olivat Riitta Räsänen ja Katja Kiviaho. Alokasluokan paikkamakuu on paha liike, omat jalat tuntuvat näemmä aina valahtavan ihan hyytelöksi siinä rivissä seistessä. Kiva fiilis jäi kuitenkin, joten nyt vaan odotellaan.

Parit kisailmot on taas laitettu menemään, ensin vuorossa on Pirkan damit ja sitten vähän myöhemmin keväällä tokokoe (kesällekin on noita kokeita alustavasti katsottuna). Pirkan dameja varten pitäisi nyt koittaa treenailla aktiivisemmin. Kävinkin eilen läheisen järven jäällä tekemässä linjaharjoituksen. Vala meni kivasti, tosin tehtiin sen verran lyhyellä matkalla, että se pystyi näkemään damit lumesta suhteellisen hyvin (tai ainkin vähintään heti edettyään pienen matkan). Sen sijaan palautuksissa ilmeni jostain syystä erinäisiä banaanikuvioita... kaarroksen jälkeen Vala kyllä palautti damit kauniisti käteen. Oma pää on vähän tyhjä treeni-ideoista, mutta olen tässä yrittänyt ehtiä lueskelemaan toisen noutajaharrastajien blogeja ja poimimaan sieltä sitten jotakin sopivaa tekemistä.

Toko on kivaa, Vala on ihan huippu ja tykkää tehdä täysillä. Isoimpina treenattavina asioina tällä hetkellä mielessä pyörivät erityisesti

• Siirtymät. Nämä ovat jääneet ihan liian vähälle huomiolle treeneissä. Vala pitäisi saada hieman rauhoittumaan ja pysymään paremmin hanskassa. Omissa treeneissä tulee helposti tehtyä liikkeiden osia, ja väliajat V on saanut riehua palkan kanssa tm. Kokonaisuus pitää saada kauniiseen pakettiin! Samoin treeniä kehästä poistumiseen --> koiralla on nyt ihan hirveä kiire päästä palkalle, joten se lähtee edistämään rinnalta kulkemisesta / seuruusta, jos yrittää tehdä hillittyä ja hallittua kehästä poistumista oman suorituksen jälkeen. Minä haluaisin sille rauhallisemman mielentilan: mennään yhdessä hakemaan palkka (esim. autosta), eikä sinne tarvitse kaahata.
• Kaukojen s-i -vaihto. Äää-äää, kun on vaikea!! Apujen kanssa V tekee ok, mutta ilman se ei osaa peruuttaa. Päätin vaihtaa käskysanan tähän ja opettaa uudestaan rauhassa.
• Ohjattu nouto. Tätä on tehty pitkästä aikaa. Ensin vähän aikaa namikipoilla ja eilen vaihdoin tilalle kapulat. Lähetys lähietäisyydeltä hyvin, nyt vaan pitää pidentää sekä minun ja Valan että merkin ja kapuloiden väliset etäisyydet siihen kymmeneen metriin. Merkki ei toistaiseksi kuulu treeniohjelmaan tässä, vaan seurautan/vien Valan aina itse merkille odottamaan. Huomio pitää olla kuuntelussa! Ei saa antaa koiran ennakoida! Jos se kyttää toista puolta, niin joutuu hakemaan aina sitten sen vastakkaisen kapulan. (Sama "ongelma" kuin nomessa, pikkuferrari osaa laskea ja omasta mielestään tietää erinomaisen hyvin, kumman puolen hakee seuraavaksi.)
• Ruutu. Joka kerta, kun minusta alkaa tuntua siltä, että tämä liike alkaa toimia, niin tapahtuu jotakin... Kaivannee siis vaan vielä oikeasti paljon vahvistusta. Valalle pitää saada vielä selkeämpi mielikuva, mikä on oikea paikka ruudussa. Vauhti vaikeuttaa asiaa aikalailla, kun ferrari kaahaa täysillä. Lähietäisyydeltä V hakee ihan hyvin. Nyt on vaan paha treenata, kun tuolla ulkona on ihan älyttömän liukasta, joten pitää ehkä odotella jokunen viikko ja antaa kevään edetä. Ennen liukkautta ehdittiin tekemään yhtenä aamuna aika kivaa kahden ruudun treeniä.
• Jäävät. Tehtiin viime viikolla ensimmäistä kertaa samassa liikkeessä sekä maahanmeno että seisominen, onnistuneesti :-) Pitää enemmän alkaa yhdistellä ja viedä ajatuksia kohti evl:n zetaa. Koiran pitää osata kuunnella, että mitä tehdään. Minun osaltani käskysanojen äänenpainolla on hirveän iso merkitys, eli niihin pitää muistaa keskittyä. 

Lisäksi on kaikkea muuta - AINA voi treenata kaikkea ja kaikessa on jotain parannettavaa. Tulostin itselleni EVL-säännöt, jotenkin niitäkin on nyt luettu ihan ajatuksella läpi. Toistaiseksi kyllä kisataan vielä voittajassa, mutta ajatukset silti alkavat jo kääntyä tosissaan kohti kuninkuusluokkaa.

Olen päässyt miettimään tokojuttuja myös toiselta kantilta, kun minut pyydettiin Pirkanmaan noutajakoirayhdistyksen riveihin tokokurssia vetämään. Pari kertaa on nyt takana, ja onhan tuo ihan mukavaa puuhaa. Vala on ollut mukana näillä kerroilla: ekalla kerralla se sai istuskella autossa ja nyt toisella kerralla tein sen kanssa ensin itse lyhyen treenin ja sitten jätin sen remmissä kiinni tolppaan odottelemaan tunnin ajaksi. Mukavan rauhallisesti se jaksaa odotella ja katsella.