Vietimme viikonlopun mökkeillen Päijät-Hämeessä (toivottavasti päästään jatkossakin käymään, oli todella mukavaa). Vala nautti täysillä saadessaan juosta käytännössä koko ajan vapaana ja tutkia paikkoja. Aika paljon tuli kyläiltyä vieraissa paikoissakin. Vala malttoi olla tosi nätisti, vaikka minä ennakkoon hieman pelkäsinkin, että mitähän reissusta tulee sählääjän kanssa... mutta hyvin meni! On se vaan pätevä otus, vaikka itse sanonkin. Vala pääsi myös moottorikelkan kyytiin. Hieman koiraa epäilytti, mutta ihan kivasti se kuitenkin istui lyhyen matkaa kyydissä minun sylissäni (vrt. viime kesänä esimerkiksi ruohonleikkuri oli V:n mielestä vähintäänkin vaarallinen kapistus...).
Reissuun piti tottakai pakata mukaan damikassi (no oli aikakin vähän ryhdistäytyä tällä saralla). Kepo J oli luvannut, että voidaan ottaa treeneihin mukaan aseitakin. Vala ei ollutkaan piiiiitkään aikaan kuullut varsinaisia laukauksia. Ei se kaupungilla kulkiessa tms. ikinä ole sen kummemmin reagoinut koviin ääniin, joten oletinkin, ettei tässä nytkään ongelmia tulisi. Aloitettiin kuitenkin varmuuden vuoksi kauempaa ja siirryttiin sitten aina vähän lähemmäksi. Laukauksiin Vala ei reagoinut mitenkään, tai no oli vain utelias, että mitä tuo yksi tuolla pellolla oikein tekee... tosi tarkkaan piti jälkeenpäin käydä nuuskimassa ja tarkistamassa paikat :-)
Laukausten kuuntelun jälkeen siirryimme tekemään varsinaista noutotreeniä. Ohjelmassa oli tavallista, helppoa muistinoutoa / eteenlähetystä sekä markkeerauksia. Muistipaikka pysyi tällä kertaa hyvin Valan mielessä, ja muutoinkin V keskittyi aika mukavasti, mutta jaksoi kuitenkin tehdä töitä reippaasti, vaikka välillä joutuikin ihan tosissaan rämpimään lumihangessa. Markkeerauksissa tosin taisi lähes joka heiton yhteydessä pylly nousta maasta. Ei se sen pidemmälle päässyt ryntäämään ja istui takaisin kyllä aina käskystä. Pitää kuitenkin tällaista paikalla oloa treenata ehdottomasti enemmän. Yksin treenatessa Vala pysyy ihan nätisti, kun minä heittelen dameja, mutta tällainen tilanne, jossa onkin mukana toinen heittäjä, selkeästi nostaa kierroksia ihan erilailla.
Kunhan sen riistankäsittelyn saisi varmaksi, niin sitten voisi niihin taippareihinkin ilmoittautua... kunhan tämä laiska ohjaaja vaan saisi joskus oikeasti aikaiseksi paneutua asiaan ihan tosissaan. Uutta treeniriistakin pitäisi kai pakkaseen saada.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti