Päätin, että tänä vuonna pyritään pääsemään kisaamaan kunnolla ja saamaan alle oikeasti useampi startteja kuin vain yhden. Näinpä kisakausi alkoikin sitten heti näin tammikuun ensimmäisenä viikonloppuna, kun eilen kisattiin pienet iltakisat SDP-hallissa.
Kisapaikka oli meille entuudestaan vieras, mutta meille tarjoutuikin ihan mahtava mahdollisuus päästä pyörähtämään paikalla eräänä arki-iltana tällä viikolla (kiitos vielä Nina!). Saatiin siis hyvä kenraaliharkka alle, ja pääsin edes vähän lievittämään hirvittävää kilpailujännitystäni. Tietty jossain vaiheessa pitää kyllä oppia menemmän ihan vieraaseenkin kisahalliin jne.
Minulla ei näistä ylemmistä koeluokista hirvittävästi kokemusta ole, mutta optimistisesti ajattelin, että eiköhän siinä ehdin ennen omaa vuoroa katsomaan muiden suorituksia. No eipä ehtinyt, sillä meille toki lankesi starttinumero 1. Minua jännitti ihan älyttömän paljon. Keskittyminen löytyi kuitenkin siihen nähden ihan hyvin ja teimme yhdessä Valan kanssa oikein mukavan kokonaissuorituksen. Johannes videoi kaiken, ja katselimmekin heti illalla kotona vielä tallenteita. Aika opettavaista!
Paikalla makaaminen: Me ohjaajat olimme olleet piilossa ehkä kolmisen minuuttia (tjsp. ei sitä aikaa joka tapauksessa enää paljoa olisi ollut jäljellä), kun kuului tuomari käsky, että ohjaajat takaisin, liike keskeytetään. Pari koiraa oli noussut ylös ja lähtenyt rivistä liikkeelle. Vala pysyi hyvin, joskin se makasikin rivin toisessa päässä reunimmaisena ja nämä nousseet koirat olivat ihan toisesta päästä. Harmitti kyllä ihan älyttömästi, sillä homma vaikeuti heti alkuunsa... tuli aika pitkä paikkamakuu, kun koko homma otettiin alusta uusiksi. Videolta kuitenkin näkyin, että V oli itse asiassa tämän tokan setin ajan paljon rauhallisempi ja makasi paikoillaan kauniisti. Tästä ehkä pitäisi oppia jotakin vastaisuuden varalle... monestihan meille on tullut kommenttia, miten V näyttää paikallaolossa aika levottomalta ja siltä, että se voisi lähteä milloin tahansa (ikinä se ei ole noussut kuitenkaan). Millä sen levollisemman mielentilan saa heti siihen hommaan mukaan? Joka tapauksessa, 10 tuli.
Seuraaminen taluttimetta: V oli hyvä, minä en. Yhtäkään askelsiirtymää en tehnyt oikein (siis osannut laskea tarvittavia askelmääriä). Muutenkin oli ihan hirveä olo ja "käännös vasempaan/oikeaan" aiheutti paniikin tyyliin "kumpionvasen, kumpionvasen, apuaapuaapua". Täyskäännöksessä samaten tuli ihmeellinen paniikki, kun en ollut tajunnut oikeasti etukäteen miettiä, kumman kautta käännnyn. 8½.
Istuminen: Tässä meillä on ollut paljon epävarmuutta, ja Vala on usein jäänyt seisomaan. Päätin luottaa koiraan, että kyllä se tän osaa. Niin se osasikin ja muisti homman hyvin tänään. Videolta kyllä näkyi, että vähän hitaasti se meni istumaan, mutta silti 10.
Luoksetulo: Treeneissä tulee usein huomaamatta tehtyä liian lyhyellä matkalla. Jatkossa huomio tähän! Ekan kutsun jälkeen mieleen tulvahti ajatus "voi helvetti, se tulee ihan liian lujaa", ja niihän se pikku-ferrari tulikin ja eka stoppi meni auttamatta pitkäksi. Maahanmeno oli parempi. Sivulletulo vähän ruma. 7.
Ruutu: Vala ampaisi suoraan luoksetuloliikkeen aloituspaikkaa merkanneelle tötsälle, ja sitten meni sekä mun että koiran pasmat ihan sekaisin. Taas tajusin, että eihän me olla koskaan treenattu ruutua niin, että siinä olisi ruudun tasalla sivummalla muitakin merkkikartioita. 0.
Hyppynouto: Vähiten treenattu, mutta silti helpoin liike. 10.
Metalli: Se perusongelma: hitaampi palautus kuin kapulalle meno. 9.
Tunari: Treenisuunnitelma ei ihan toteutunut aikataulussaan, joten V teki vasta koetta edeltävänä iltana tunarin niin, että sen piti myös palauttaa kapula minulle (tähän mennessä olen palkannut sen vaan haistelusta). Ei mennyt ihan täydellisesti, mutta ajattelin sen silti hoksanneen idean ainakin jotenkuten. Tällä viikolla alettiin myös vasta opetella kunnolla käskyä tähän liikkeeseen, joten sekin oli vielä vähän epävarmalla pohjalla. Vala reagoi kuitenkin käskyyn hyvin ja sinkosi heti kapuloille, haisteli hyvin, bongasi oman, nosti sen, katsoi mua, ja kun en sanonut mitään, niin pudotti oman ja jatkoi haistelua, hetken päästä otti oman uudestaan ja palautti. Palautus oli kyllä sinänsä huono ja epävarmuuttaan V mälväsi kapulaa, mitä se ei normaalisti koskaan tee. Tuomarin mielestä Vala myös nosti väärää kapulaa, joten 0. (Mun mielestä se ei nostanut. Samaten kehän laidalla olleista ihmisistä ilmeisesti puolet oli sitä mieltä, että V otti väärän ja toisen puolen mielestä se vaan tökkäsi väärää. Mutta no joo, ihan sama. Treenien & jatkon kannalta olen kuitenkin ihan älyttömän iloinen tästä suorituksesta!)
Kaukot: Prkl. Eka vaihto oli m-i, eikä V reagoinut ekaan käskyyn. Ärsyttävä vanha ongelma, joka pullahtelee aina välillä pintaan. Vähän se myös eteni. 8
Kokonaisvaikutus: 9. Tuomari kehui yhteistyötä ja käskytystä, mutta sanoi pudottavansa pisteen siitä, että koiran pitäisi kyllä jo voittajaluokassa olla kunnolla hallinnassa. Liikkeiden välillä oli kyllä pientä sinkoilua, ja loppua kohden V kyttäsi jo kehästä pois pääsyä ja palkan saamista... Siirtymiä pitää siis vielä hioa ja muistaa, että nekin on oikeasti iso osa kokonaisuutta, varsinkin mitä pidemmälle tässä lajissa mennään.
Yhteensä 211 pistettä ja VOI3-tulos sekä luokan 3.sija, joten päästiin jopa palkinnoille. Tavoitteena näissä kisoissa oli saada tulos, eli homma meni ihan nappiin.
Tästä on aika hyvä jatkaa taas treenamista ja tutkailla lisää kisakalenteria. Minä tarvitsen lisää rutiinia tekemiseen ja Vala vielä vähän lisää suoritusvarmuutta. Jotakin videonpätkää voisin yrittää vielä ladata näytille näistä kisoista, jos saan tekniikan pelittämään mitenkään fiksusti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti