Kesäkuulumisia

Kuukausipa tosiaan vierähti ilman päivittelymahdollisuuksia. Kaikenmoista tähän onkin mahtunut. Treenirintamalla on tokoiltua ja vielä enemmän nomeiltu. Tokojutuista taidan kirjoitella ihan oman postauksen tässä myöhemmin, ihan vaan omien ajatusteni jäsentelyä varten

.

Taippareissa käytiin puolitoista viikkoa sitten. Erittäin harmillisesti tulokseksi kirjattiin kuitenkin NOU0, sillä kauimmainen veneestä heitetty lokki jäi noutamatta. Muutoin hyvä suoritus (Vala pääsi tekemään kuitenkin hakuruun, joka meni ihan kivasti), mutta ihan mieletön harmitus jäi kuitenkin päällimäiseksi mieleen. Kuten kasvattaja-Annalle laitoin viestiä, siinä vaiheessa teki kyllä todella mieli vaan luovuttaa ja lopettaa koko homma tähän. Sen verran paljon näitä juttuja on treenattu, ja sitten kokeesa tuleekin joku ihmeongelma yllättäen. Vähän siinä piti rauhoittua, ja kyllä me sitten seuraava päivänä heti suuntasimme kuitenkin vesinoutoja treenaamaan (tarviiko kertoa, että treeni meni täydellisesti?). Pistin myös uuden ilmoittautumisen seuraaviin kokeisiin muutaman viikon päähän.

Tokokisoja meillä piti olla juhannuksen jälkeen parikin kappaletta, mutta ne molemmat jouduin perumaan Valan saaman hotspotin takia. Ihottuma onneksi parani supernopeasti, joten muutoin ei haittaa ole ollut. Kisojen suhteen tosin on nyt sitten pohdittava, mitä tulevien strattien kanssa tekee. Kisatako vielä avossa vai olisko kuitenkin aika siirtyä voivoi-luokkaan? Näitä mietteitä kuitenkin ehkä enemmän tosiaan myöhemmin.

Kesä ja hyvä ruoka :)

Nätti Luca-sheltti kävi meillä viime viikolla kylässä tutustumassa "isoon" koirakaveriin. Aika jänskää ja epäilyttävää Lucan mielestä olikin, mutta siihen nähde iltapäivä sujui mukavasti. Ehkä se siitä, jos ja kun päästään treffaamaan uudemman kerran.

Viime viikonlopun vietimme jälleen mökkeillen. Ohjelmassa oli Valalle toki niitä vesinoutoja ja muuten vaan sitten kaikenlaista hengailua. Vala lähti lauantaina kepon mukaan riistakolmiolaskentaan, mutta eipä minunkaan tarvinnut silti ilman koiraa jäädä, sillä itse sain kaverikseni mustavalkoisen otuksen, jonka kanssa suuntasin metsään keräämään mustikoita ja kanttarelleja viikonlopun ruokatarpeiksi.

On se vaan hauska koira ja kivaa seuraa (eipä muuten paimen ala piipata, kun mitään ei tapahdu, vaan malttaa sen sijaan tarkkailla ihan rauhassa vieressä. Kivaa vaihtelua :D ) Muutoinkin Jaska on kyllä luonteeltaan aivan erilainen Valaan verrattuna, vaikka molempia yhdistääkin erittäin aktiivinen luonne. (Tai no itse asiassa pakko mainita, että kyllä tuokin osaa kitinän jalon taidon. Jaskalla se tosin tapahtuu silloin, kun se yrittää epätoivoisesti saada sängyn alla nukkuvaa Valaa liikkumaan...)

Lauantaina ehdimme myös tekemään pienen shoppailukierroksen Heinolassa koirien jäädessä lepäämään mökille. Kaikenmoista tulikin hommattua loppukesän / syksyn aktiviteetteja silmällä pitäen. Valakin sai tuliaisena karvaisen "sorsan":

Itse asiassa paketissa olio on tituleerattu kanadanhanheksi, mutta on se nyt minun mielestäni aika pienen kokoinen moiseksi... ehkä se on sitten vain tuo väritys. Ei itse asiassa ollut kyllä yhtään pöllömpi noutoesine, sillä ankka on sen verran paksumpi, että Valan on pakko tarttua siihen kunnolla saadakseen sen kannettua. Toimi ainakin ihan kivasti vesinoudoissa, ja lensikin varsin hyvin.