Eilisen päivän ohjelmana oli Siipiveikon-nome"koe" Sastamalan seudulla. Johannes teki Valan kanssa alo-luokan tehtävät.
Suoritus alkoi helpolla ykkösmarkkeerauksella veteen (heitto maalta). Valalle tehtiin aloitus niin, että heittäjä kävi ensin moikkaamassa koiran iloisesti ja lähti sitten hetsaten ja heinuria esitellen heittopaikalle. Vala pystyikin nyt lähtemään ihan hyvin noutoon, eikä ottanut tilanteesta eikä ihmisistä paineita.
Sitten oli hakuruutu, josta oli tarkoituksena ottaa ylös pari riistaa. Valan haku oli outoa.. se jopa irtosi kohtalaisen pitkälle (vrt. miten huonosti se on välillä tällaisissa tilanteissa lähtenyt), mutta ei kuitenkaan käyttänyt nenäänsä eikä löytänyt riistoja. Tai ei halunnut käyttää nenäänsä ja löytää riistoja. Jäi vähän mysteeriksi, mikä tässä nyt tänään tökki... harakan se sai sentään palautettua.
Tämän jälkeen oli ohjaus, jossa koira piti saada ylittämään maastonvaihteluita, allaolevasta kuvasta näkyy vähän olosuhteita.
Vala ei ole juurikaan linjaa harjoitellut viime aikoina, joten ei ollut yllätys, että meni vähän säätämiseksi. Yllättävän hyvin Vala kuitenkin kesti ja jaksoi homman Johanneksen ohjauksessa (tiedän, että itse olisin aika helposti saanut koiran ihan solmuun tuossa tilanteessa...).
Sitten tehtiin kakkosmarkkeeraus veteen, heitot veneestä. Olin iloinen, että V pystyi lähtemään uimaan kohti venettä ja noutamaan riistan ilman sen suurempia venkoiluja. Valitettavasti (joskaan ei yllättävästi) Vala ekan noudon jälkeen oli jo ihan totaalisen unohtanut toisen riistan, joten se jäi hakematta.
Loppuun olisi voinut vielä jatkaa hakua, mutta se jäi Valalta tällä kertaa väliin.
Laukaukset ammuttiin starttipyssyllä. Vähän Vala meinasi varastaa paukkuihin, ja sille joutui hiukan asiasta huomauttamaan. Muutenkin luovutuksiin ja etenkin niiden jälkeen tapahtuvaan yleiseen häröiluun pitäisi kiinnittää huomiota.
Jotain hyvää, mutta tosi paljon olisi kaikkea treenattavaa. Laiskanpuoleisesti on meinaan harjoiteltu (itse tosin puolustaudun sillä, että en toimi ohjaajana tässä lajissa ;) ).
Karma oli myös mukana reissussa. Se oli nätisti autossa melkein koko päivän, hyvin malttoi olla ja torkkua siellä. Loppuun se pääsi vähän jaloittelemaan ja kävelemään tuossa rantamaastossa sekä kantamaan varista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti