tiistai 15. syyskuuta 2020

Patologin vastaukset

 Jahas, jahas, onpas blogin päivittäminen vallan unohtunut! 

Karmalle saatiin jo hyvän aikaa sitten patologin vastaukset nisäkasvaimesta sekä kohdusta. Nisäkasvain oli jokin hyvänlaatuinen pieni kasvain ja kohdun osalta oli kyseessä suurehko kystisesti laajentunut tiehyt (ei kasvaimeen viittaavaa). 

torstai 16. heinäkuuta 2020

Karman sterilaatio

Karmalle on pentujen jälkeen tullut vähitellen pahenevia valeraskauksia, jotka huipentuivat viime keväänä voimakkaisiin oireisiin, joihin tarvittiin lääkitys. Tiesin, että näin ei voida jatkaa ja päivystävä eläinlääkärikin suositteli heti sterilaatiota ennen seuraavia juoksuja. Sterkka-ajankohdan kanssa olikin sitten seuraava rumba, kun ne valeraskausoireet (maidontulo) eivät tahtoneet oikein loppua. Odotin Karmalle seuraavia juoksuja kuitenkin jo heinä-elokuulle, ja ennen niitä pitäisi ehtiä leikkaukseen. Lopulta Karma pääsi leikkaukseen heinäkuun alussa. 

Sterilaatio oli tarkoitus tehdä tähystyksellä. Kohdusta löytyi kuitenkin jokin piehekö kasvain tms., joten kohtu jouduttiin myös poistamaan, eli tätä varten jouduttiin kuitenkin tekemään isompi haava. Lisäksi Karmalta löytyi yllättäen myös pieni maitorauhaskasvain, joka poistettiin sekin samalla. Näytteet lähtivät patologille tutkittavaksi. Vastauksia odotellaan vielä, toivottavasti saadaan ne jo piakkoin.

Karmasta oli huoli, että mitenkähän operaatiosta toipuminen tällä kertaa sujuu, kun sille on aiemmin tullut aika voimakasta pahoinvointia. Nyt Karma oli eläinlääkärissä leikkauksen jälkeen saanut Nutriplussaa heti, kun oli siellä kieltäytynyt syömästä omia nappuloitansa. Lisäksi leikkauksen aikana Karma oli ainakin nesteytetty kunnolla (koska pissaa illalla kotona tuli melkoiset määrät...). Tämä varmasti auttoi nyt saamaan toipumisen alkuun, koska ruoka (tai ensin herkut ja sitten seuraavana päivänä ruokakin) alkoi heti maistua ja selvisimme ilman pahoinvointeja. Muutoinkin toipuminen on sujunut todella hyvin ja meilläkin toipilasajan suurimmaksi haasteeksi on osoittautunut yritys pitää koiraa levossa...

perjantai 29. toukokuuta 2020

Ihopatti

Koirahieroja huomasi viime viikolla keskiviikkona Valaa hieroessaan Valan toisessa etujalassa ranteen yläpuolella omituisen, muhkuraisen patin. Kotona leikkelin alueelta karvoja pois, ja huomasin patin alueelta ihosta törröttävän muutamia "liuskoja". Vala on kuitenkin koko ajan ollut todella pirteä ja iloinen ja liikkuu ihan normaalisti, eikä ole yhtään jalkaansa aristanut. 

Maanantaina Vala kävi lääkärissä näyttämässä jalkaansa, ja patista otettiin ohutneulanäytteet. Tänään lääkäri jo soitteli patologin vastauksen, ja onneksi näytteissä ei ollut mitään pahanlaatuista. Todennäköinen diagnoosi lausunnon mukaan on follikulaarinen hyperkeratoosi, hyvänlaatuinen keratiinia tuottava karvatuppialkuperää oleva kasvainmuutos tai karvatuppi- eli follikulaarikysta. Toistaiseksi näyttää ainakin siltä, että tälle ei nyt tarvitse tehdä mitään, koska se ei koiraa näytä mitenkään vaivaan. Sitten jos ihomuutos alkaa kovasti kasvaa ja/tai haitata koiraa, täytyy miettiä mahdollista operointia. Alue on kuitenkin eläinlääkärin mukaan melko hankala, kun siinä menee laskimo ihan alla, eikä alueella ole juurikaan ns. ylimääräistä kudosta. Toivotaan siis, että tätä ei tarvitse ryhtyä operoimaan. 

tiistai 28. huhtikuuta 2020

Vuoden koira -kisojen tuloksia

Palataan hetki vielä viime vuoteen ja vilkaistaan muutamien "vuoden koira" -kisojen tuloksia. Tykkään yleensä ilmoittaa omien koirien tulokset mukaan, vaikka tietäisinkin, ettei voittoa tai edes kärkisijoja näillä tuloksilla saada... Mutta sitä vartenhan se kisa on, että sinne osallistutaan! Tylsää olisi olla voittaja, jos olisi sarjan ainoa osallistuja, on paljon hauskempaa, mitä enemmän on osallistujia :)

Novascotiannoutajat ry:n Vuoden 2019 Rally-tolleri -sarjassa Vala sijoittui (taas...) toiseksi. Ikuinen kakkonen siis tässä sarjassa :)
Karma sijoittui Rally-tolleri kisassa sijalle 7. ollen paras voi-luokan koira.

Novascotiannoutajat ry:n Vuoden 2019 Veteraani -tolleri sarjassa Vala oli 6.

Tampereen Seudun Koirakerhon vuoden 2019 Rally-koira -kisassa Vala sijoittui 8. ja Karma 12.

maanantai 13. huhtikuuta 2020

Karma sairastaa (taas...)


Blogi onkin viettänyt melkoista hiljaiseloa alkuvuoden ajan. Yritetäänpä korjata asia ja päivitellä nyt kevään mittaan meidän kuulumisia tänne! Nyt alkuun kurjempaa asiaa, mutta toivottavasti ollaan jo parempaan menossa.

Pääsiäisviikolla tiistaina Karma alkoi oireilla oudosti. Ensin se kieltäytyi syömästä aamuruokaansa ja oli vaisu. Myöhemmin päivällä se liikkui kovin vaikean ja kipeän oloisesti eikä esimerkiksi suostunut istumaan ollenkaan. Makuulle meneminen oli työlästä samoin maasta ylös nouseminen. Mikään ruoka ei maistunut. Valeraskausoireita sillä oli ollut jo jonkin aikaa, ja edelliset juoksut olivat tammikuussa, joten mielessäni kaihersi pelko kohtutulehduksesta. Toinen epäilys oli jokin selkään liittyvä kiputila. Mitään Karma ei kuitenkaan varsinaisesti aristanut, vaikka koko koiran tunnusteli läpi. Soittelin eläinlääkärille ja hänen kanssaan juttelin rauhassa tilanteen ja koiran oireet läpi. Ell päätyi suosittelemaan varmuuden vuoksi käyntiä vastaanotolla, jotta kohtu voitaisiin ultrata. 

Tampereen Veterin päivystys oli ruuhkainen, eikä meitä olisi sinne voitu kuulemma ottaa ennen puoltayötä vastaan. Hattulassa sen sijaan oli hyvin tilaa, joten Karma lähti sitten mieheni kanssa autoajelulle sinne minun jäädessäni nukuttamaan lasta kotiin. Onneksi tehtiin näin, koska siellä koira pääsi ilman odotteluitta heti tutkittavaksi ja lyhyen tutkimuksen jälkeen takaisin kotimatkalle, niin että olivat vielä hyvissä ajoin illalla takaisin kotona. Karmalle tehtiin yleistutkimus ja kohtu ultrattiin. Kohdussa ei näkynyt nestettä eikä ollut viitteitä tulehduksesta. Diagnoosiksi Karma sai siis lopulta "vain" valeraskauden. Hiukan oli minulla kotona epäuskoinen olo, kun mieheni laittoi viestin tästä. Siis pelkkä valeraskaus. Huhhuh. 

Karmalle määrättiin 6 pv:n Kelactin vet -kuuri maidon eritystä ja valeraskausoireita hillitsemän. Lisäksi eläinlääkäri suositteli sterilaation tekemistä ennen seuraavia juoksuja. Olin jo itsekin kotona miehelle sanonut, että jos nyt ei ole kohtutulehdus, joka jouduttaisiin operoimaan, niin lienee joka tapauksessa se hetki, että tämän episodin jälkeen varataan Karmalle leikkausaika. Tuon Kelactinin haittavaikutuksena kerrotaan oksentelu, jonka kuitenkin tulisi loppua melko pian lääkkeen aloituksen jälkeen. Valitettavasti Karman kohdalla ei sitten näin käynyt, vaan koira oksensi kaiken syömänsä vielä torstainakin. Soittelimme Hattulaan ja eläinlääkäri sanoi toimittavansa apteekkiin puhelinreseptin pahoinvoinninestolääkkeeseen. Sain pian puhelun jälkeen viestin, että resepti on soitettu ja lääkkeen voi hakea. Lähdin Turtolan apteekkiin, jossa sitten kerrottiin, että ei heillä olekaan tätä ko. lääkettä saatavilla ja on tukkuriltakin loppu. Apteekista oli kuulemma soitettu ell-asemalle, mutta eivät olleet vielä tavoittaneet lääkäriä ja odottivat nyt lääkärin takaisinsoittoa, että voiko lääkkeen vaihtaa toiseen. Käskivät minun mennä kotiin ja odottaa, että ilmoittavat sitten kun lääkäri on tavoitettu. Harmi vaan, illan aikana ei kuulunut mistään mitään, ja lopulta lääke jäi meiltä saamatta... soitin itse vielä apteekkiin ja sieltä iloisesti todettiin, että juu me ollaan huomenna pitkäperjantaina kiinni, mutta lauantaina sitten taas auki ja silloin tämä viimeistään selviää. Vastasin, että lauantai on kyllä jo liian myöhäistä sitten.

Karma oli kuitenkin pe illalla ihan ok kunnossa, ei vaikuttanut kuivuneelta, mutta syömään se ei suostunut mitään. Olimme siis yön rauhassa kotona tilannetta seuraille ja perjantaina sitten taas uutta puhelua eläinlääkärille. Tällä kertaa saivat vähän paremmin asioita selvitettyä ja Yliopiston apteekista löytyi meille vielä tätä pahoinvoinninestolääkettä ja sain sinne puhelinreseptin. Ajelin aamupäivällä keskustaan hakemaan lääkkeen sekä ostin samalla Nutriplus-geeliä, josta olin saanut hyvän vinkin. Perjantaina Karma ei suostunut edelleen mitään syömään, paitsi tuota geeliä. Lauantaina se söi muutaman Valan nappulan ja kermaviiliä, mutta kääntyi heti pois kupilta, jos yritin tarjota sille "toipilasruokaa" eli lihalientä, keitettyä broilerin jauhista tai riisiä. Ilmeisesti sille oli syntynyt tosi vahva mielikuva pahoinvoinnista liittyen näihin ruokiin. Nuo nappulat, joka ei ollut siis sitä kuivaruokaa, jota Karma yleensä on syönyt, alkoivat kuitenkin maistua sille. Sunnuntaina Karma söi jo niitä nappuloita melko hyvällä halulla ja oli silminnähden pirteämpi koira. 

Nyt toivotaan, että selvittiin tästä episodista, eikä tule takapakkia. Jahka voi olla varma valeraskausoireiden loppumisesta ja hormonien tasaantumisesta aletaan katsella sitä sterilointiaikaa. Ennen pentujen saamista Karmalla ei juuri ollut valeraskausoireita, pentujen jälkeen näitä on vähitellen alkanut ilmestyä.

Jos jotakin positiivista: Eipähän joutunut perumaan yhtäkään kisastarttia tämän takia...

lauantai 11. tammikuuta 2020

Karma hammaslääkärissä

Ennen joulua huomasin Karmalla lohjenneen P4-hampaan. Joku aika sitten olimme ihmetelleet, kun Karma kieltäytyi syömästä vähän paksumpaa puruluuta, mutta ohuet tikut sille kelpasivat. Soitin eläinlääkäriin ja sain poistoajan loppiaisen jälkeen. Sovittiin, että samalla otetaan röntgenkuvat koko suusta, jotta voidaan tsekata kaikkien hampaiden tilanne. 

Operaatio sujui hyvin ja lohjennut hammas saatiin poistettua. Hampaista putsattiin  poispois hammaskivi, jota ei onneksi paljoa ollut. Muut hampaat olivat hyvässä kunnossa. Parin hampaan kohdalla oli lievähköjä parodontiittimuutoksia, mutta kuulemma ihan tyypillinen tilanne tämän ikäiselle koiralle.



Karma oli operaatiopäivän ajan tokkurainen kotona, mutta sen jälkeen se on ollut hyvin reipas ja iloinen. Kipulääkettä se toki vielä on saanut, mutta katsotaan, josko huomisesta eteenpäin pärjättäisiin jo ilman sitäkin (ohje oli antaa kipulääke 3-5 päivää, ja neljä päivää sitä on annettu) . Hampaan poistokohta suussa on tosi siistin näköinen. Kerrankin kiltti koira aloitti juoksunsakin nyt tähän samaan aikaan. Hyvä pitää pieni treenitauko ja sitten taas mennään.

torstai 2. tammikuuta 2020

Vuosi 2019 ja vähän tulevaisuuden ajatuksia

Vuodelle 2019 en ääneen juuri uskaltanut juurikaan tavoitteita asettaa. Meille syntyi pieni poika maaliskuun lopussa, joten vuosi on ollut aika erilainen kuin aiemmat vuodet. Toisaalta koirien kanssa on ehtinyt viettää enemmän aikaa, kun olen ollut helmikuun puolivälistä lähtien kotona vanhempainvapaalla. Toisaalta taas tuntuu, että aikaa ja jaksamista harrastamiselle ei oikein löydy, ja univelkaiset aivotkin toimivat välillä ihan miten sattuu.



Lajeista vuosi on kulunut pääasiassa rally-tokon parissa. Kisatakin ehdittiin ihan mukavasti kuitenkin, kaikesta huolimatta. Valan kanssa kisattiin 9 starttia ja Karman kanssa 5. Kaikista kisoista saatiin tulokset. Toukokuussa Valasta tuli Suomen rally-tokovalio (FI RTVA), joten yhdestä isosta unelmasta tuli totta. Karma sai elokuussa avoimen luokan koulutustunnuksen RTK2 ja joulukuussa voittajaluokan koularin RTK3. Minut valittiin kummankin koiran kanssa Tampereen seudun koirakerhon piirinmestaruusjoukkueeseen (Vala mes ja Karma avo) ja yhdessä joukkuekavereidemme kanssa nappasimme joukkuekultaa. Rotumestaruuskisoissa Valalle tuli kallis virhe ja jäimme vailla sijoitusta. Karma sen sijaan debytoi silloin voittajaluokassa tehden miltein täydellisen radan. Joulukuun puolivälissä oli vielä Suomen noutajakoirajärjestön mestaruuskisat, jonne lupauduin Valan kanssa Pirkanmaan Noutajakoirayhdistyksen joukkueeseen. Sairastapauksen myötä Karmakin sitten nousi varakoirapaikalta mukaan joukkueeseen. Molemmat koirat tekivät huippuhyvät radat, ja Vala sai mestaruuspronssia ja Karma voitti voittajaluokan. Pirkan Nuuskujen joukkue nappasi joukkuekultaa. Nyt kun taaksepäin katsoo, niin meillä on ollut aika hieno harrastusvuosi! Kisatulosten lisäksi treeneissä on ollut kivaa. Syksyllä tein hiukan haikean päätöksen ja jätin hakematta rallytreenipaikkaa Valalle. Karma puolestaan sai hakemani paikan TamSKin rallyvalkusta (ja Vala toimii varakoirana).



Nomea treenattiin ihan liian vähän. Siihen ei vaan tuntunut se aika eikä energia riittävän, mikä harmittaa minua. Karman ja Usvan kanssa käytiin muutaman kerran treenaamassa. Usvan kanssa harjoiteltiin uimista, mutta edelleen vieraista rannoista veteen meneminen tökkii, joten taipparit jäivät yhä kaukaiseksi haaveeksi. 



Tokoa treenattiin vielä alkuvuodesta, mutta sitten se taas jäi rallyn jalkoihin. Syksyllä sain kuitenkin talvikaudeksi Usvalle treenipaikan ihanan kouluttajan ryhmään. Näistä treeneistä on saatu kovasti apuja ja päästy eteenpäin ongelmakohtien kanssa. Vaikka paljon enemmän pitäisi ehtiä harjoitella, täytyisi jaksaa kotonakin treenata.

Näyttelyssä käytiin elokuussa koko lauman kanssa, kun tollerierkkari järjestettiin Tampereella. Karmalle EH ja Valalle ja Usvalle H:t, eli ei kovin kummoista menestystä, mutta tulipahan käytyä. Usvalla on nyt ainakin sitten olemassa yli 2v iässä saavutettu näyttelytulos.

Karman pennuista Toska (Sv Kuohuva Koski) suoritti taipparit hyväksytysti ja kävi pari kertaa näyttelyissä saaden EH. Kero (Sv Kohiseva Koski) kävi MH-kuvauksessa ja sai tokosta 2x ALO1 -tuloksen sekä näyttelystä H. Toska ja Kero myös molemmat kuvattiin lonkkien ja kyynärien osalta terveeksi ja silmätkin näyttivät hyvältä (Toskalla lievä distichiasis). Ihanaa, että harrastatte! :)



Tälle vuodelle en viitsi tarkkoja suunnitelmia tehdä tai asettaa tavoitteita. Mennään taas sen mukaan, mikä mukavalta tuntuu. Toivon vain, että saadaan harrastaa ja nauttia siitä. Palaan itse keväällä takaisin töihin, jolloin arkirytmi muuttuu taas. Karmalle toivon rallysta mestariluokan koularin saavuttamista. Vähän vielä pitää treenata, että saadaan kaikki tehtävät haltuun, mutta ehkä jo keväällä uskaltaisin ilmoittautua kisoihin. Nome on sellainen ikuinen "pitäisi treenata" -juttu, joten katsotaan nyt sitten, mitä saadaan aikaiseksi sen suhteen vai saadaanko mitään. Usvalle ihan varovaisesti haaveilen jostakin kisastartista tokossa tai rallyssa, mutta sitä varten täytyisi oikeasti panostaa ja treenata enemmän. Valan kanssa treenaillaan, mitä huvittaa. Vala täyttää maaliskuussa 10v, joten aktiivisin harrastusvaihe alkaa olla takanapäin.