Ongelmien välttelyä

Aina muistetaan toitottaa, että jos haluaa kehittyä, pitää harjoitella vaikeita asioita (eikä niitä jo muutenkin helppoja ja hyvin sujuvia). Ihan loogista. Kyseessä sattuu kuitenkin olemaan asia, jonka muistan aina silloin tällöin - mutta en siis läheskään aina. (Ehkä vain välttelen hankalia juttuja.)

Tein itselleni listan evl-liikkeistä miettien samalla meidän tilannetta niissä. Luokassa on kolme liikettä, joissa on kertoimena neljä: luoksetulo, ruutu ja kaukot. Meille kaksi tällä hetkellä vaikeinta liikettä ovat luoksetulo ja kaukokäskyt. Kannattaisi varmaan oikeasti treenata. Itse asiassa minä sain tästä tilanteen tajuamisesta kyllä lisää treenimotivaatiota.

Luoksari onneksi otettiin esille Tiltun koulutuksessa reilu viikko sitten. Koulutuksesta saatuja ideoita onkin nyt toteutettu käytännössä. Vala on tehnyt suoria luoksetuloja (saa ampua kiinni lelupalkkaan) aika paljonkin, välillä paremmalla menestyksellä ja välillä vähän heikommalla. Maanantaina tavoitteelisten tokoissa V teki pari tosi hyvää toistoa. Matka ei ole kovin pitkä, sillä pidemmällä matkalla V alkaa helpommin tarjota pomppuja. Samaten merkkikartiot ilmeisesti aiheuttavat jonkin verran pomppimista. Eli vähitellen pitää pidentää matkaa, ja pitää luoksarimerkit mukana treeneissä. Varmasti vaaditaan paljon toistoja... jos koira on 3,5 vuotta saanut tulla loikkimalla, niin ei liikkumista ihan hetkessä korjata sujuvaksi matalammaksi laukaksi. Olen kuitenkin toiveikas tämän suhteen.

Stoppia on tehty ensin ihan vaan paikalla seisomisena. Eli olen jättänyt Valan seisomaan, kävellyt itse jonkin matkan päähän, appari on huutanut "käsky" (1-3 krt), ja sitten olen palannut koiran luo palkkaamaan antamalla pallon. Hakusessa on siis nyt alkuun ollut rauhallisempi mielentila paikoilla seisomiseen ja odottamiseen. Tämä on alkanut sujua, ja tänään kokeilin treeneissä pienen tauon jälkeen pysäyttää Valan kohteen kierron jälkeen. Vala pysähtyikin hyvin, vähän katseli levottoman oloisena ympärilleen, kun Satu huusi "käsky":n, mutta jalat pysyivät nätisti niillä sijoillaan paikoillaan. Tästä sitten taas palkkasin viemällä pallon koiralle. 

Kaukot on sitten kaukot. Kuten jo aiemmin totesin, kyseessä on minun inhokkiliikkeeni. Alkusyksystä lähtien näitä on (muka) treenattu ahkerasti, mutta oikeasti treenit ovat olleet aika kausiluonteisia. Välillä on intoa, ja tehdään ehkä viikon verran päivittäin, mutta sitten taas hetken päästä on valuttu takaisin 1-2 krt viikossa treenirytmiin. Tämä liike kuitenkin oikeasti vaatisi ihan älyttömän paljon treeniä. Nyt siis taas on menossa uusi yritys tehokkaaseen treeniin. Pitkästä aikaa tänään tehtiinkin kaukoja tallilla, kun yleensä tämä ällötys on kaiken huipuksi säästetty vai kotiharjoitteluun. Tehtiin i-s-i -vaihtoja. Minun ollessani kyykyssä koiran edessä meni ihan ok, mutta V ei kestänyt sitä, että nousisin seisomaan. I-s on helpompi kuin s-i, jossa koiran pitäisi osata peruuttaa etujaloilla. Hitsi, kun saisin tuon eläimen ymmärtämään, että tahtoisin sen liikuttavan etutassuja, mutta pitävän takatassut paikoillaan. Hirveän vaikeata! (Vala teki yhden huikean venytysyrityksen, kun se koitti käskystä istua niin, että piti kaikki jalat paikoillaan :D Hetken päästä se totesi, ettei tämä nyt oikein ole hyvä, ja siirsi pyllyn etujalkojen luo... plaaa...)

Vähän pelottaa, ettei me saada näitä liikkeitä kuntoon ennen ensimmäisiä evl-kisoja (joihin olen siis "henkisesti ilmoittautunut"). Toisaalta en usko, että saisin välttämättä näitä treenattua yhtään paremmiksi siltikään, jos päättäisin myöhentää kisaamisen aloitusta. Kummasti se koestartti motivoi treenaamaan.

Nuorten koirien ringin sunnuntai

Viime sunnuntaina vietimme taas päivän nuorten koirien rinkiläisten kanssa. Tällä kertaa meitä kouluttamaan oli pyydetty Tiltu Antikainen. 

Minulle oli vielä aamulla treenipaikalle kävelessäkin epäselvää, mitä meidän pitäisi / kannattaisi koulutuksessa tehdä. Jotenkin oli taas sellainen olo, että oli hirveän vaikea hahmottaa omia ongelmia..tai oikeastaan tuntui siis siltä, että meillä ei ole mitään isoja ongelmia, vaan paljon pieniä korjausta vaativia juttuja, joista oikeastaan jo itsekin tiedän, mitä niille pitäisi tehdä. Valitsin lopulta liikkeiksi meille muutenkin suurennuslasin alla olleen seuraamisen sekä edellisen pisteanalyysin pohjalta luoksetulon. 

Valan ensimmäinen setti keskittyikin kokonaan luoksetuloon. Teimme ensin koemaisen, jotta Tiltu näki, mikä on meidän tilanne. Vala teki aika hyvin sellaisen suorituksen, mihin olen tottunutkin, ja joka on jopa mun mielestä ollut ihan hyvä (lopun sivulletulon törmäystä lukuunottamatta). Tiltu puuttui kuitenkin heti pomppimiseen, eli siis siihen mitä Vala tekee aina luoksetulossa, eli liikkuu niin, että puolet energiasta suuntautuu ylöspäin. Tätä on joskus vähän yritetty korjata, mutta en ole itse osannut asialle mitään fiksua tehdä, eikä kukaan muukaan ole ennen tätä oikein osannut ehdottaa mitään. Pomppimisen takia Valan on vaikea pysähtyä nopeasti. 

Pomppimisesta yritetään nyt päästä eroon treenaamalla luoksaria uudella asenteella. Ideana on se, että tehdään suoria luoksetuloja niin, että minä roikotan vasemmassa kädessäni lelua (jo jätöstä lähtien). Kutsun koiran, ja kun se tulee hyvin ilman loikkimisia, se saa ampua kiinni leluun. Jos V suuntaa liike-energiansa ylöspäin, niin lelu katoaa pois sen saatavilta. Vala on tässä todella herkkä reagoimaan minun liikkeisiini, ja se itse asiassa tekee heti loikan, jos minä esimerkiksi vähänkään liikautan lelua. Pitää siis aina muista liikuttaa kroppaa sen sijaan, että ranneliikkeellä tm. heilauttaisi lelua. 

Lisäksi stoppeihin Vala kaipaa rauhallisuutta. Tiltu kyseli kovasti, että miten olen stoppeja tehnyt Valan kanssa, ja ennen kaikkea, miten olen Valaa niistä palkannut. Viime aikoina, silloin kun luoksetuloa on treenattu, palkkana on ollut heitetty pallo. Heittäminen aiheuttaakin Valaan itse asiassa levottomuuttaa. Kaiken huipuksi pallo heittäminen yläkautta itse asiassa vielä vahvistaa koiran "ylös"-ajatusta. Nyt uutena treeninä kokeilen palkata Valan viemällä sille pallon suoraan suuhun stopin jälkeen. Kun tässtä homma alkaa sujua, niin jossain vaiheessa voitaneen siirtyä siihen, että välillä voi heittää pallon alakautta palkaksi koiralle. Maahanmenossa pallon voi vierittää maata pitkin.

Toisella kierroksella me otimme kohteeksi sitten seuraamisliikkeen. Tässäkin tehtiin alkuun "näytöspätkä", jotta Tiltu näkisi meidän tason. Kerroin, että viime aikoina olemme tehneet paljon häiriköintitreeniä kontaktin parantamiseksi, mutta että tästä treenistä on vähän aiheutunut edistämistä. Kontakti olikin kuulemma tällä kertaa oikein hyvä, eikä edistämistä näkynyt juurikaan. Sen sijaa Vala saisi kuitenkin reagoida vielä paremmin minun liikkumiseeni. Tiltu esitteli meille harjoituksia, joissa tehdään paljon temponvaihteluita. Ideana on, että tempo vaihtuu lyhyillä väleillä, vaihdot kaikista vauhdeista kaikkiin vauhteihin. Juoksun käännöksiä pitää harjoitella. Lisäksi voidaan tehdä esimerkiksi juoksu - pysähtyminen - juoksu - pysähtyminen - jne. -harjoitusta. Sitten kun koira edistyy, voidaan alkaa tekemään temponvaihdoksia myös esimerkiksi kesken käännösten. Kaikissa näissä on ideana, että koira joutuu skarppaamaan kunnolla pysyäkseen tahdissa.

Lisäksi nappasin meidän treeniohjelmaan heti Tiltun Katrille ja Taolle neuvomat noutoharjoitukset. Ajattelin, että noilla harjoituksilla voidaan vähän työstää meidän metallinoutoa, ja hyvältä on ainakin muutaman kokeilukerran jälkeen tuntunut.

Kaikkiaan oli siis todella hyvä päivä. Ihanaa, kun löytyi uusia näkökulmia ja uusia harjoituksia, joita tehdä! Minun aamuinen empimiseni sai väistyä, ja tilalle tuli hyvä into treenata ongelmakohtia kuntoon. (Ja pakko myöntää, kyllä meillä on oikeasti vaikka mitä treenattavaa...)

Pisteanalyysi

Päivitin (köh köh, hyvin pitkästä aikaa...) kotisivuille tuloksia tämän vuoden lopuista kokeista. Aikamoinen taulukko noista kertyikin, ja samalla tuli itsekin ihmeteltyä kokonaiskuvaa kunnolla. Takana tämän vuoden osalta on siis 7 koetta VOI-luokassa.

Paikkamakuu

• 9½ - 10
• ka. 9,9
• Keskimäärin ollemme siis saaneet aika hyvät pisteet. Pari tuomaria on vähän tykännyt nipottaa pienestä levottomuudesta.

Seuraaminen

• 7½ - 9
• ka.  8,7
• Ei tämäkään kai paha. Seuruussa on ollut paljon hyvää, mutta sitten myös niitä ongelmiakin. Seuraaminen on kuitenkin nyt työn alla erityisesti, joten katsotaan, mitä saadaan tämän syksyn aikana aikaiseksi.

Liikkestä istuminen

• 9½ - 10
• ka.  9,9
• Tässähän on ollut ihan hirmuhyvät pisteet! Tosin vuoden ajan onkin sitten treenattu oikeastaan vain ja ainoastaan istumista... muiden jäävien kustannuksella. Sittemmin on vähän ilmennut ongelmaa paikalla istumisessa, kun palaan koiran luo, mutta ilmeisesti sitä ei vielä ole näissä kokeissa ollut (tai ainakaan tuomarit eivät ole siitä juurikaan pisteitä sitten ottaneet)

Luoksetulo

• 7 - 9
• ka. 7,5
• Seiskaa pääasiassa on tullut arvosanaksi, ja ihan ansaitusti. Aina on kokeissa jompi kumpi pysähdys ollut hankala...joko seisominen menee pitkäksi (V tulee liian lujaa) tai sitten viimeisissä kokeissa maahanmeno vaati tuplakäskyn. Työstettävää olisi siis.

Ruutu

• 0 - 10
• ka. 5,1 (jos nollat (3 kpl) jätetään huomiotta, ka. olisi 8,9)
• Valan mielestä yleisesti ottaen kiva liike. Minä panikoin usein kokeissa "ei se löydä ruutuun" --> no ei se sitten löytänytkään, ja "pysäytä ajoissa, pysäytä ajoissa, pysäytä ajoissa" --> pysäytän sen LIIAN ajoissa. Mulla on fiilis, että moni ruudun nollista johtuu siis lähinnä minusta ja omasta panikoivasta suhtautumisestani. Muutoin on noottia tullut huonosta seuraamaan tulosta ja ainakin kertaalle on vaadittu kaksoiskäsky maahanmenoon.

Hyppynouto

• 0 - 10
•  ka. 7,1 (jos nollat (2 kpl) jätetään huomiotta, ka. olisi 10)
• Kaikki tai ei mitään :) Parissa kokeessa meillä oli ongelmana esteen kiertäminen palatessa, mutta siitä on sittemmin selvitty aika hyvin. Hyppynouto on myös Valan suosikkeja, joten tätä liikettä on myös esitelty vapaavalintaisena liikkeenä erinäisissä karsinta- ja näyttökokeissa.

Metallinouto

• 9 - 10
• ka. 9,8
• Pääasiassa tosi hyvin siis. Vähän pistemenetyksiä huonommasta palautuksesta. Minun mielestäni palautuksista olisi voinut rokottaa enemmäkin, koska palautusvauhti on välillä ollut oikeasti tosi hidas..

Tunnistusnouto

• 0 - 10
• ka. 5,1 (jos nollat (3 kpl) jätetään huomiotta, ka. olisi 8,9)
• Tunnari on vähän hankala ja niin kovin herkkä liike. Tässä on kovin ollut kaikenlaista epävarmuutta, väärien nostelemista (vaikka tuokin lopulta oman), työtapaturmaa sekä huonohkoja palautuksia, joista on tullut pienempiä pistevähennyksiä.

Kauko-ohjaus

• 0 - 9½
• ka. 6,6 (jos nolla (1 kpl) jätetään huomiotta, ka. olisi 7,75)
• Satunnaisesti olemme saaneet hämmentävän hyviä pisteitä. Ko on minun inhokkiliikkeeni, ja se varmaan näkyy asenteessa, vaikka miten yrittäisinkin sitä peitellä. Epätoivoisesti tätä on yritetty treenata, mutta en kyllä tiedä, tuleeko tästä koskaan hyvää.

Kokonaisvaikutus

• 8 - 10
• ka. 9,1
• Ihan jees. Välillä paremmin, välillä huonommin. Vala ei aina ihan pysy niin hyvin hanskassa siirtymien aikana kuin haluaisin, vaan on tahtonut sinkoilla ja jopa varastaa ulos kehästä palkalle. Osa tuomareista on tiukempia, osa ei siitä ole näyttänyt juurikaan välittävän.

Yhteispisteiden keskiarvo  244, eli sellainen näpsäkkä kakkostulos. Paljon onnistumisia on ollut, vielä kun vaan saisi ne osumaan samaan kokeeseen. Joka kerta on kuitenkin saatu tulos :)

Treenailuja

Olen tosi iloinen meidän viikottaisista treeneistä tavoitteellisten ryhmässä. Tulee tehtyä kunnolla ja säännöllisesti. Kaupan päälle saa vielä aina tarvittaessa liikkurin / apparin sekä kommentteja. Huikeata vaihtelua yksin harjoitteluun! Hirveän tarkkoja treenipostauksia en jaksa tänne blogiin tehdä, sillä pyörittelen tällä hetkellä omat ajatukseni mielummin perinteisesti kynän ja paperin välityksellä, mutta koitan aina silloin tällöin kuitenkin kertoilla jotakin.

Minun näkemykseni seuraamisesta oli lähinnä tekniikkaan keskittyvä. Ts. käännökset ovat huonoja --> hinkataanpa niitä nyt sitten paremmiksi. Treenikaverit löysivät tähän ongelmaan kuitenkin erilaisen ratkaisun. Heidän mukaansa seuruu on "ihan ok", mutta Valan ilme on oikeastaan aika pliisu eikä se tee töitä niin hyvin, kuin se voisi. Vala vaikuttikin enemmän vain kulkevan mukana, sen sijaan, että se olisi aktiivisesti tehnyt seuraamisliikettä. Näinpä tekniikkapuolen hierominen onkin saanut hetkeksi jäädä täysin sivuun, ja seuraamisessa on keskitytty ilmeeseen ja asenteeseen. Tällä hetkellä treeneissä on tehty paljon häirilöintiä, eli minä itse tai appari(t) häriköivät esim. leluilla Valaa. V onkin skarpannut ihan hirveästi näissä harjoituksissa, kun se joutuu oikeasti enemmän keskittymään itse tehtävään. Miinuksena on, että edistämistä on alkanut esiintymään taas enenevissä määrin, mutta en ole siihen nyt näissä harjoituksissa voinut puuttua.

Motivaattorina, tavoitteena ja ihanteena seuraamisen työstämisessä olen käyttänyt mm. tätä videota. Hitsi, kun se näyttää hyvältä!

Tein jo jokunen viikko sitten meille kisakalenteria ensi vuodelle. Himottaa jo päästä kisaamaan, vaikka evl-liikkeissä onkin vielä tekemistä! Toivottavasti Valan juoksut tulevat nyt marras-joulukuun tienoilla, kuten olen laskeskellut, niin ei tarvitsisi sitten alkuvuoden kisojen kannalta niitä miettiä.

Selailin treenivihkoa ja muistiinpanojani läpi tällä viikolla, kun suunnittelin tekstiä rotuyhdistyksen lehteen tokopalstalle. Kauhean fiksuja juttuja olen kirjoittanut ylös (pääasiassa siis eri koulutusten pohjalta, joihin olemme nuorten koirien ringin kautta päässeet)! Sääli vaan, että moni asia on jo minulta ehtinyt unohtuakin tai ei muuten ole tullut hyödynnettyä omissa treeneissä. Pitäisi palata noihin muistiinpanoihin useammin ja oikeasti miettiä asioita läpi.

Mätsärissä

Viime viikoloppuun mahtui tokoilujen lisäksi tämän vuoden näytelmäosuus. Kävimme siis match showssa kokeilemassa, miltä tuntuu olla kehässä. Edellisestä näytelmäkerrasta jäi aika nuiva maku, eikä Valalla ollut yhtään kivaa. Homma onkin saanut suosilla jäädä (ei minullakaan ole mitään intressiä maksaa itseäni kipeäksi ilmoittautumismaksuista, varsinkin kun kaikki tarvittavat tulokset tältä puolen ovat kasassa.)

Nyt lähdettiin kuitenkin katselemaan ja kokeilemaan tilannetta. Jos sitä kuitenkin vielä joskus (ensi vuonna?) osallistuttaisiin johonkin viralliseenkin showhun. Vala sai riehua ennen kehää (vireen nosto) ja kehän jälkeen (palkkaus) lelun kanssa, mikä toikin aika hyvin asennetta puuhaan. Tuomari oli kauhean mukava ja kohtelias koiralle, joten saatiin tästä aika hyvä kokemus nyt. 

Muuten vähän sitten meinasikin olla ongelmia, koska eihän me olla mitään tällaisia esiintymisjuttuja treenattu! Ravia ei oikein millään meinannut löytyä - paitsi lopussa, kun tajusin, että mä en voi juosta tämän koiran kanssa, vaan pikakävely on näemmä parempi tekniikka. Seisominenkin alkoi Valaa loppua kohti kyllästyttää, vaikka aika kivasti se kuitenkin jaksoi. Kaikkiaan kuitenkin ihan mukava päivä. Ei ole todellakaan se omin lajini, mutta vaihtelua muuhun puuhaan se ainakin on.

Kuva ei varsinaisesti liity tapahtumiin, mutta kuvastaa Valan lempparitouhuja :-)

Operaatio: Seuraaminen

Tässäpä eilisistä treeneistä seuraaminen.

Minua vähän jännitti katsoa videota, koska pelkäsin seuruun näyttävän huonommalta. Ei se nyt ihan kauhea taida ollakaan, olen aika tyytyväinen kokonaisuuteen :)

Isona ongelma on siis ollut käveleminen fiksusti. Viikko sitten tavoitteellisten treeneissä käytiin läpi mun askelia (kiitos Katri!), ja vähittellen alkoi löytyä rytmiä ja tarkkuutta käännöksiin. Valakin on ollut vähän lusmu käännöksissä, mutta varmaan aika paljon on johtunut minun liikkumisestani. Oilin koulutuksessa viime sunnuntaina tuli koemaisessa setissä noottia siitä, että Vala tiputtelee kontaktia käännöksissä. Niinhän se tekee, näkyy tuosta videosta selvästi.

Treenattavaa siis:

• kontaktin pito myös käännöksissä
• oma kävely: mieti askeleet, älä panikoi, vaikka joku liikkuroi
• pidä kädet rennosti, ei tällaista jäykistelyä
• peruutus: olisi kiva, jos V menisi ihan suoraan taaksepäin (se osaa, mutta ei tee sitä läheskään aina. Pitäisikö olla eri käsky taaksepäin askeliin, kun nyt mulla on kaikki vaan "seuraa")
• juoksu on vähän hölmön näköistä omalta osaltani, kun on korostetun rauhallista ja matalaa (ja Vala tekeekin  nyt tosi hyvin ilman ylimääräisiä koikkelehtimisia ja laukkaa!)
• tähänkin siis mulle rentoutta ja "normaaliutta"

• vika perusasento on tässä vähän hidas. Pysähtymisiä ehkä vähän enemmän treeniin, että tulisi skarppiutta

Saa kommentoida, jos tulee mieleen mitä vaan ajatuksia tähän seuraamiseen liittyen. Tarkoituksena olisi nyt treenailla näitä juttuja ja 1,5-2 kk päästä voisi videoida homman uudestaan ja katsoa, onko mitään tapahtunut.

Kouluttautumista nuorten koirien ringin mukana

Eilen meillä oli taas ohjelmassa nuorten koirien ringin koulutus. Kouluttajana meillä oli tällä kertaa Oili Huotari. Paikkakin oli minulle ihan uusi, sillä olimme vuokranneet koulutusta varten Kana-areenan toko-hallin Längelmäeltä. Oli kyllä taas tosi kiva ja antoisa päivä. 

Oili piti meille alkuun luennon, jossa hän kävi läpi mielestään tärkeimpiä juttuja tokokoiran kouluttamisessa. Tämän jälkeen meillä oli "yllätysohjelmana" vuorossa lyhyt koemainen setti (paikkamakuu + 3 liikettä / koira). Tämän jälkeen aamupäivän lopuksi tehtiin kaikenlaista häiriköintitreeniä kaikki yhdessä. Lounastauon jälkeen käytiin läpi parin kierroksen verran jokaisen koirakon ongelmakohtia.

Vala teki paikkamakuun hyvin. Olen kovin tyytyväinen, ettei se ollut kääntynyt vinoon, vaikka piilo olikin tosi sivussa koirarivistöön nähden. Yksilöliikkeiksi valitsi hetken tuumailun jälkeen seuruun, metallihypyn ja luoksarin. Seuruu oli pääpiirteittäin ok, mutta Vala tiputtelee kontaktia käännöksissä. Hyppynoudossa minä heitin lahjakkaasti ensimmäisen heiton päin estettä, mutta Vala ei ollut moksiskaan tästä ylimääräisestä säätämisestä ja heiton uusimisesta. Vino perusasento loppuun. Luoksetulossa oli tosi hyvä stoppi, mutta maahanmenossa V jäi taas ekalla käskyllä seisomaan. Sivulletulo hypäten.

Häiriköintitreeni oli minun mielestäni ihan huippuhyödyllinen. Tehtiin paljon harjoituksia, joissa toiset koirat olivat ihan lähellä, ja koiran tehtävänä oli keskittyä kuuntelemaan vain omaa ohjaajaa (ja toisaalta myös luottaa ohjaajaan niin, että koira voi tehdä työnsä rauhassa, eikä sen tarvitse välittää muista), esim. seuruuta, paikkamakuun alkuja ja loppuja, kaukoja.

Tässä on meneillään paikkaistuminen - jonossa. Kuva (c) Maiju Ojamies.

Häiriköinti-/kuuntelutreeni oli Valalle (ja muillekin koirille) tosi rankkaa. Koira joutui keskittymään kunnolla. Valaa meinasi vähän ahdistaa touhu välillä, mutta hirveän hyvin se pystyi skarppaamaan ja selviämään tehtävistä. Tällaista treeniä pitäisi kyllä tehdä enemmän, on tosi hyödyllistä.

Iltapäivällä tein Valan kanssa jääviä liikkeitä sekä ohjattua noutoa. Kummassakin oikeastaan suurimpana ongelma oli, että minä olin vähän hukassa, että miten jatkaa treenailuja tästä eteenpäin. Vala sekoittaa jääviä jonkin verran tällä hetkellä, koska sen kanssa treenattu vain kutakin liikettä erikseen, joten siirtyminen kohti valmista zetaa tuntui vähän hankalalta. Ohjatussa taas V periaatteessa osaa noudon, mutta jotenkin se keskikapula vaan tahtoo kuitenkin vetäää sitä puoleensa (minun tulkintani on se, että V lukitsee ensimmäisen kapulan, johon sen katse sattuu osumaan ja juoksee täyttä vauhtia sitten sille). Molempiin liikkeisiin saatiin hyvän oloisia vinkkejä ja ideoita :) 

Pääpointtina kummassakin liikkeessä on, että ne tarvitsevat paljon toistoja. Jääviä pitää treenata paljon sekaisin. Lisäksi Valan virettä voisi nostaa (koska se ei ääntele, tätä voi nyt tehdä suht huolettakin), ja jäävistä pitäisi tehdä koiralla ihan superhuippukiva liike. Valalla on nyt teknisesti ihan hyvät jäävät, joten zetasta tulee hieno liike, kun siihen saadaan mukaan asenne "Ihan mahtavaa, mä saan nyt tehdän jäävät!". Pikkumiinus tekniikkapuolesta tuli siitä, että istumisessa V nostaa toista etutassuaan minun palatessani koiran luo. Se on juttu, johon pitää puuttua jossain välissä, mutta ei niissä treeneissä, kun tehdään fiilistä ja kokonaisuutta.

Moni on neuvonut tekemään ohjattua niin, että kapuloiden etäisyys sivusuunnassa olisi esim. 10 m, jotta koira oppisi tekemään hyvät kaaret. Olenkin tätä tehnyt Valalle, mutta tässä on juuri ilmennyt tuota yo. ongelmaa. Oilin mielestä olisi parempi treeenata aina kisamaisilla etäisyyksillä, ja opettaa siitä koira menemään oikealle kapulalle. Minusta tuntuu hyvältä tekniikalta, koska haluaisin, että V osaisi erotella ne kolme kapulaa toisistaan. Merkin opettamisesta Oili sanoi samaa, mitä olenkin jo Valan kanssa tässä ehtinyt vähän treenata. Eli merkki erikseen noudosta. Kun tehdään merkkiä, viedään kapuloita häiriöksi, mutta niitä ei silloin noudeta. V jää aika paljon kiinni kapuloihin, joten tavoitteena on tehdä merkistä sille superjuttu, joka on vielä niitä kapuloitakin kivempi.