torstai 14. marraskuuta 2013

Nuorten koirien ringin sunnuntai

Viime sunnuntaina vietimme taas päivän nuorten koirien rinkiläisten kanssa. Tällä kertaa meitä kouluttamaan oli pyydetty Tiltu Antikainen. 

Minulle oli vielä aamulla treenipaikalle kävelessäkin epäselvää, mitä meidän pitäisi / kannattaisi koulutuksessa tehdä. Jotenkin oli taas sellainen olo, että oli hirveän vaikea hahmottaa omia ongelmia..tai oikeastaan tuntui siis siltä, että meillä ei ole mitään isoja ongelmia, vaan paljon pieniä korjausta vaativia juttuja, joista oikeastaan jo itsekin tiedän, mitä niille pitäisi tehdä. Valitsin lopulta liikkeiksi meille muutenkin suurennuslasin alla olleen seuraamisen sekä edellisen pisteanalyysin pohjalta luoksetulon. 

Valan ensimmäinen setti keskittyikin kokonaan luoksetuloon. Teimme ensin koemaisen, jotta Tiltu näki, mikä on meidän tilanne. Vala teki aika hyvin sellaisen suorituksen, mihin olen tottunutkin, ja joka on jopa mun mielestä ollut ihan hyvä (lopun sivulletulon törmäystä lukuunottamatta). Tiltu puuttui kuitenkin heti pomppimiseen, eli siis siihen mitä Vala tekee aina luoksetulossa, eli liikkuu niin, että puolet energiasta suuntautuu ylöspäin. Tätä on joskus vähän yritetty korjata, mutta en ole itse osannut asialle mitään fiksua tehdä, eikä kukaan muukaan ole ennen tätä oikein osannut ehdottaa mitään. Pomppimisen takia Valan on vaikea pysähtyä nopeasti. 

Pomppimisesta yritetään nyt päästä eroon treenaamalla luoksaria uudella asenteella. Ideana on se, että tehdään suoria luoksetuloja niin, että minä roikotan vasemmassa kädessäni lelua (jo jätöstä lähtien). Kutsun koiran, ja kun se tulee hyvin ilman loikkimisia, se saa ampua kiinni leluun. Jos V suuntaa liike-energiansa ylöspäin, niin lelu katoaa pois sen saatavilta. Vala on tässä todella herkkä reagoimaan minun liikkeisiini, ja se itse asiassa tekee heti loikan, jos minä esimerkiksi vähänkään liikautan lelua. Pitää siis aina muista liikuttaa kroppaa sen sijaan, että ranneliikkeellä tm. heilauttaisi lelua. 

Lisäksi stoppeihin Vala kaipaa rauhallisuutta. Tiltu kyseli kovasti, että miten olen stoppeja tehnyt Valan kanssa, ja ennen kaikkea, miten olen Valaa niistä palkannut. Viime aikoina, silloin kun luoksetuloa on treenattu, palkkana on ollut heitetty pallo. Heittäminen aiheuttaakin Valaan itse asiassa levottomuuttaa. Kaiken huipuksi pallo heittäminen yläkautta itse asiassa vielä vahvistaa koiran "ylös"-ajatusta. Nyt uutena treeninä kokeilen palkata Valan viemällä sille pallon suoraan suuhun stopin jälkeen. Kun tässtä homma alkaa sujua, niin jossain vaiheessa voitaneen siirtyä siihen, että välillä voi heittää pallon alakautta palkaksi koiralle. Maahanmenossa pallon voi vierittää maata pitkin.

Toisella kierroksella me otimme kohteeksi sitten seuraamisliikkeen. Tässäkin tehtiin alkuun "näytöspätkä", jotta Tiltu näkisi meidän tason. Kerroin, että viime aikoina olemme tehneet paljon häiriköintitreeniä kontaktin parantamiseksi, mutta että tästä treenistä on vähän aiheutunut edistämistä. Kontakti olikin kuulemma tällä kertaa oikein hyvä, eikä edistämistä näkynyt juurikaan. Sen sijaa Vala saisi kuitenkin reagoida vielä paremmin minun liikkumiseeni. Tiltu esitteli meille harjoituksia, joissa tehdään paljon temponvaihteluita. Ideana on, että tempo vaihtuu lyhyillä väleillä, vaihdot kaikista vauhdeista kaikkiin vauhteihin. Juoksun käännöksiä pitää harjoitella. Lisäksi voidaan tehdä esimerkiksi juoksu - pysähtyminen - juoksu - pysähtyminen - jne. -harjoitusta. Sitten kun koira edistyy, voidaan alkaa tekemään temponvaihdoksia myös esimerkiksi kesken käännösten. Kaikissa näissä on ideana, että koira joutuu skarppaamaan kunnolla pysyäkseen tahdissa.

Lisäksi nappasin meidän treeniohjelmaan heti Tiltun Katrille ja Taolle neuvomat noutoharjoitukset. Ajattelin, että noilla harjoituksilla voidaan vähän työstää meidän metallinoutoa, ja hyvältä on ainakin muutaman kokeilukerran jälkeen tuntunut.

Kaikkiaan oli siis todella hyvä päivä. Ihanaa, kun löytyi uusia näkökulmia ja uusia harjoituksia, joita tehdä! Minun aamuinen empimiseni sai väistyä, ja tilalle tuli hyvä into treenata ongelmakohtia kuntoon. (Ja pakko myöntää, kyllä meillä on oikeasti vaikka mitä treenattavaa...)

1 kommentti:

  1. Kiitos selvennyksestä tunnarista. :) Munkin tolleri ei varmaan koskaan kestäisi huomauttamista, että se tekee väärin. Bortsu taas kestää. Niin koiran kovuudesta kiinni. Mutta järkevältä kuulosti, että oppii käymään jonon tai rivin alusta loppuun. Yleensä molemmilla vain käsken irroittamaan väärän ja etsimään uudestaan, jos väärä sattuu tulemaan.

    VastaaPoista