Viime viikonloppuna meillä oli Karman ja sisarusten pentutreffit kasvattajien luona Valkeakoskella. Oli tosi kiva, kun kaikki kuusi pentua olivat paikalla. Meitä kouluttamassa oli pentujen Rasmus-iskän omistaja Päivikki.
Käytiin läpi kaikenlaisia perusjuttuja (no mitä muutakaan pentujen kanssa tekisi?). Karma oli ollut tätä ennen viikon hoidossa vanhempieni luona meidän lomareissun ajan, ja olimme hakeneet sen kotiin perjantai-iltana. Vähän oli näkyvissä väsymystä pikkukoirassa ja toisaalta myös viikon harjoittelemattomuuskin näkyi. Ihan kivasti Karma kuitenkin oli, pelkäsin ennakkoon aika paljon pahempaa...
Saattoi Karma tosin olla vähän väsynyt edellisestä illastakin, kun jouduin antamaan sille yhden kyytabletin. Karma tuli alkuillasta parvekkeelta vähän hassun näköisesti maiskutellen, ja heti kävi mielessä, että nappasikohan se suuhunsa nyt jonkun ampparin (sillä on aiemminkin ollut vähän haluja napsia ötököitä). Siinä ei kuitenkaan näkynyt mitään ja koira oli normaali, ja asiakin jo vähän unohtui minulta. Myöhemmin, puolen yön aikaan, lähdin hakemaan Johannesta kotiin ja nappasin koirat mukaan, että käyttäisin ne samalla vielä pissalla. Autoon laittaessani Karma oli edelleen ihan normaali, mutta sitten 45 min päästä, kun tulimme takaisin kotiin, takapaksissa odottikin pikkukoira, jonka toinen poski oli turvonnut palloksi. Muutoin koira oli edelleen ihan normaali, ja turvotuskin hävisi sitten sillä kyytabletilla. Vähän ihmetytti vaan, kun oireet tulivat noin viiveellä..
Läksyksi saatiin Karman kanssa erityisesti nomeseuruun harjoittelu, jota me ei aiemmin olla yhtään tehty. Valan kanssa mulla on tosiaan ollut vähän erilainen lähestymistapa tähän asiaan, joten tähän asti Karmankin kanssa on treenattu vain kontaktikävelyä. Mutta pitäneepä ottaa nyt työn alle. Lisäksi perusnouto / damin ottaminen ja kantaminen tarvitsee vielä lisää vahvistamista (sen tiesin jo ennenkin tätä koulutusta). Päivikin ehdotuksesta olen nyt tällä viikolla naksutellut Karmalle damin ottamista. Kriteerinä on oikeaan kohtaan tarttuminen, eli ei saa ottaa päästä tai heittonarusta kiinni.
Karma otti puolivälissä koulutusta nokoset minun jalkojeni välissä selällään maaten. Olin kovin iloinen, että pikkukoira pystyi siihen rauhoittumaan, vaikka olikin muita koiria lähellä. On niistä rauhoittumisharjoituksista ollut hyötyä!
Jokaiselle pennulle esiteltiin myös yksitellen erilaisia riistoja. Karma oli kovin innoissaan kaikista (varis, lokki, pupu), vähän meinasi vaan joitakin tapporavistuksia välillä tulla. Oli kiva tsekata tähän väliin, miten K toimii vieraalla riistalla (kun Valan kanssa oli vähän ja vähän enemmäkin niitä ongelmia joskus), mutta hyvinhän tuo nyt ainakin suhtautui. Tästä on taas hyvä jatkaa.
Loppuun kuunneltiin vielä muutamia haulikon laukauksia niin, että siirryimme aina lähemmäs ampujaa. Viimeisellä laukauksella oltiinkin jo sitten ihan näkö- ja puhe-etäisyyden päässä. Tämäkin sujui tosi hyvin, Karma ei turhia hötkyillyt.
Mutta juu, niiden peruspalikoiden treenaus jatkuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti