Viime sunnuntaina meillä oli nuorten koirien ringin koulutus Ylöjärvellä Ylökkin lämpimässä hallissa, kouluttajan Tiltu Antikainen. Uusi treenipaikka oli kiva, sillä muutoin tulee oltua niin paljon vain "omalla" hallilla. Meillä on kisat tulossa, joten treenisettiin en halunnut ottaa mitään ihmeellistä säädettävää tällä kertaa. Tosin löytyi niitä pienempiäkin ongelmia ihan hyvin...
Alkuun Tiltu jutteli vähän treenaamisesta ja kilpailemisesta ja niiden suhteesta. Tämän jälkeen tehtiin ryhmässä sekä pareittain häiriöharjoituksia, jotka olivat tosi kivoja. Vala vähän paineistui tilanteista, joissa tehtiin noutoa, ja sen piti mennä lähelle muita koirakoita. Pyrin kehumaan ja kannustamaan sitä, niin että se pystyi kuitenkin tekemään tehtävät, vaikka epävarmuus ja -mukavuus näkyikin vauhdissa. Pitää harjoitella tällaisia lisää, koska muissakin tilanteissa tällaiset jutut ovat sille haastavia.
Yksilövuoroilla me haimme apua paikoilla istumiseen, sivulletuloon sekä ruutuun. Kaksi ensimmäistä asiaa olivat siis hyvinhyvin perusjuttuja, joissa on ollut ärsyttäviä ongelmia, joihin en ole saanut aikaiseksi puuttua aiemmin. Istumisessa Valalla on tapana nostella etutassuja levottomana. Tätä on ilmennyt erityisesti paikkaistumisessa palatessani koiran luo, samaten jäävien paluussa. Tähän tehtiin pari ihan yksinkertaista harjoitusta. Lähinnä pääasia on, että minun pitää miettiä, mistä palkkaan koiran.
Sivulletuloissahan ongelmana on ollut hyppääminen ja/tai törmääminen. Tähän pitäisi ottaa hyvä tehotreeni ja saada sillä vihdoin tämäkin asia korjattua. Ajatuksena on käyttää alkuun käsiapua, ja opettaa Vala hakeutumaan käden alle, jolloin sen täytyy tulla oikealle paikalle matalana. Lyhyeltä matkalta tämä alkoi sujua jo ihan hyvin, mutta pidempi matka (vrt.esim. luoksetulon loppuosa) ei vielä onnistunut. Vala on saanut niin pitkään tehdä "väärin", että tavan muuttaminen ei tapahdu ihan hetkessä.
Toisessa ja viimeisessä setissä tehtiin ruutua. Kello oli jo aika paljon, ja Valalla oli takana suht pitkä päivä kentän reunalla odottelua. Hyvin se kuitenkin jaksoi tehdä vielä (kotona koira olikin sitten ihan rättiväsynyt). Minä olen ajatellut ruudun ongelman olevan siinä, että Valan on vaikea irrota, mutta Tiltu huomautti, että V kuuntelee liikkuria ihan liikaa. Se ei pysty keskittymään tehtävään kunnolla, koska se tarkkailee ja kuuntelee liikkurin sanomisia ja menemisiä. Eli siis läksyksi hirmuisesti lisää liikkurointia, alkuun pienemmillä häiriöillä ja siitä sitten häiriötä kasvattaen (liikkuri saa siis jatkossa kertoa meille isosti, että nyt seuraavaksi vuorossa on RUUTUliike jne.). Hyvästä merkillemenosta pitää muistaa palkata kunnolla! Lisäksi treeneissä kentälle voi ottaa häiriöruutuja (yhdistettynä liikkurihäiriöön).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti