perjantai 28. maaliskuuta 2014

Ensimmäinen viikko kotona

Nytpä on sitten takana viikon verran vähän erilaista arkea, ja näyttää siltä, että kaikki alkavat tottua toisiinsa.

Karmasta varsinkin huomasin tiistaina, että sen asenne oli muuttunut. Siitä tuli rohkeampi ja se myös selvästi on alkanut enemmän kokeilla rajoja. Se on kuitenkin aika fiksun oloinen pentu, eikä mikään hullunrohkea. Se tutustuu reippaasti asioihin häntä pystyssä, mutta melko rauhallisesti. Esimerkiksi kylässä käyneet vanhempani ja veljeni sekä hänen tyttöystävänsä se otti vastaan reippaasti, mutta heti kyllä isänikin totesi, että onpa se rauhallisen oloinen.



Ei toki pidä väärin käsittää... kyllä siitä löytyy ihan kiitettävästi pikkupennun termiittivoimaa sekä kengurubensaa. Toistaiseksi se on uskonut varsin hyvin, kun sille huomauttaa jonkun asian olen kiellettyä. Tosin kenkien pohjissa sisälle eteiseen kantautunutta kuivunutta savea se haluaisi mutustaa aina kun vaan mahdollisuus tarjoutuu. Valaa se kiusaa melkolailla, joskin V ei useinkaan tunnu pistävän sitä pahakseen, vaan jatkaa monesti nujuamista pennun kanssa ja yllyttää sitä jatkamaan. Ahne ja röyhkeäkin se on, ja menee surutta varastamaan Valan ruuat, jos sitä ei estä (ja Valahan vaan tekee tilaa kupille...jännä, että se ei sitä yhtään puolusta, vaikka jostain luusta tai lelusta saattakin huomauttaa pennulle).



Ruokakupille olemme kutsuneet sen joka kerta pillillä (pennut on jo kasvattajan luona ehdollistettu luoksetulo-pillitykseen). Ainoa varsinaisesti harjoittelussa ollut sana on ollut sen nimi, Karma, jonka pentu jo tunnistaakin melko hyvin. Tähän liittyen on toki Valallakin harjoiteltavaa, sillä haluan sen oppivan yhtälailla erottelemaan, ketä kutsutaan. Samaten tarkoituksena on opettaa mm. vapaa-käskyyn yhdistelmä nimi+vapaa, jotta koirat pystyy esimerkiksi ottamaan fiksusti ulos autosta yms. 

Lisäksi alusta lähtien on harjoiteltu yksinoloa. Karmaa jää yksin ollessaan makuuhuoneeseen portin taakse, ja Vala taas saa sitten olla muualla asunnossa. Karma selvästi protestoi yksinoloa (erityisesti jättöä) huomattavasti vähemmän, kuin mitä Vala teki pentuna. Kyllä K:kin kitisee, mutta V oli pahempi. Jonkun verran Karma on ilmeisesti kitissyt myös päivällä (juttelin naapurin kanssa). Pahin huuto on kuitenkin kotiintullessa. Se on hiljaa, kun tulee kotiin, mutta kun se tajuaa, että joku on tullut, alkaa useimmiten ihan mieletön huuto ja jopa haukkuminen. Tämä on sellaista käskevää ja vaativaa metelöintiä (ihan eri, kun taas parina ekana päivänä se vähän kitisi sellaiseen hätääntyneeseen malliin, että missä mun sisarukset ym. on). Meillä on kuitenkin ihan alusta lähtien ollut ehdoton periaate, että mitään huomiota ei tipu niin kauan, kun pentu ääntelee. Eli katsotaan nyt, kuinka kauan tuo jaksaa yrittää... Vala oli ainakin aika sitkeä. Korvatulpat ehkä pitäisi hankkia, koska Karmalla on suorastaan helvetillisen kimeä ääni :-) (Kitinä/huuto vaihtelee kyllä tosi paljon. Tiistaina työpäivän jälkeen se huusi 20 min, kun taas keskiviikkona meni sitten ehkä 2 min. Sen jälkeen on ollut sitten jotakin siltä väliltä.)

Hihnassa kävelyä on harrastettu joka päivä ainakin vähän, että tulee totuteltua siihenkin. Alkuun remmi kutitti luonnollisesti pajon ja häiritsikin menoa, mutta kyllä se siitä. Mitään erillistä pentupantaahan meillä ei ole, että voisi harjoitella kotona pannan pitoa. En ole viitsinyt pantaa hankkia, kun se on kuitenkin ihan heti jo liian pieni. Vähän kun kasvaa, niin voi toki siirtyä käyttämään yhtä Valan vanhaa melko ison säätövaran omaavaa pantaa. Toistaiseksi ulkoillaan noutajaremmissä (joka sekin on Nikin vanha...).

Autoajelulle Karma pääsi eilen ja samalla pikaisesti pyörähtämään kylässä vanhempieni luona (tutustui uuteen paikkaan rohkean rauhallisesti), kun kävimme hakemassa Valan sieltä (isäni halusi seuraa metsälenkille, joten V pääsi mukaan). Autossa se kitisi jonkin verran (oli takapaksissa).

Olin tässä viikolla yhdelle kaverille sanomassa, että ei me vielä ekalla viikolla harjoitella mitään, kun kulutetaan vaan aikaa toisiimme tutustuen. Samalla hetkellä tajusin kyllä, että oikeasti tässähän on jo paljon juttuja, joita on harjoiteltu ja joiden harjoittelua jatketaan :-)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti